Pyhäjärvellä kaupunginjohtaja on vaihtunut joka toinen vuosi. Suomen Kuvalehti kirjoitti 19.10.2012 mielenkiintoisen artikkelin "Ristiretkiä ja rötöstelyä".
Suomen Kuvalehti:
"Pyhäjärvellä kaupunginjohtaja on vaihtunut tiheään tahtiin, kahdeksan viime vuoden aikana kuusi henkilöä on lyönyt pillit pussiin. Kenties heille kaikille on tarjoutunut haastavampi työ - tai kenties eroilla on jotain tekemistä kaupungin ilmapiirin kanssa.
Kun Pyhäjärven valtuuston siunaama kuntaliitos vuonna 2007 kariutui, Pyhäjärvi muodosti Kärsämäen, Haapajärven ja Reisjärven kanssa peruspalvelukuntayhtymä Selänteen. Sanahirviö peruspalvelukuntayhtymä tarkoittaa organisaatiota, joka järjestää siihen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Selänteeseen on siirretty myös ympäristöpalveluita ja taloushallintoa.
Viime kuntavaaleissa Pyhäjärven valtuuston voimasuhteet kääntyivät päälaelleen. Uuden valtuuston enemmistö kannatti itsenäistä kuntaa ja halusi eroon myös Selänteestä, jota pidettiin kuntaliitosmiesten uutena juonena tuhota kaupungin itsenäisyys.
Sen jälkeen Pyhäjärven riidat ovat riistäytyneet käsistä. Selänteen kannattajat, heidän joukossaan valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, yrittivät erottaa kaupunginjohtajaa ja kaupunginhallitusta kesällä 2011. Saman vuoden heinäkuussa keskustan joukot repesivät kahtia, Tikanmäki ja neljä muuta valtuutettua perustivat oman keskustaryhmän.
Joulukuussa 2011 valtuusto teki kahdessa perättäisessä kokouksessa kaksi päinvastaista päätöstä. Kaupunginhallituksen aloitteesta järjestetyssä kokouksessa hyväksyttiin ero Selänteestä äänin 19-3. Tikanmäen koolle kutsumassa kokouksessa puolestaan päätettiin, ettei Pyhäjärvi eroa Selänteestä.
Tämän vuoden helmikuussa valtuusto syrjäytti Tikanmäen puheenjohtajan paikalta. Päätöksen kunniaksi, tai siitä pöyristyneenä, valtuustosalissa 30 vuotta palvellut seinäkello rojahti lattialle. Oulun hallinto-oikeus tuomitsi päätöksen laittomaksi, ja Tikanmäki palasi heiluttelemaan valtuustonuijaa syyskuun lopussa.
Oulun hallinto-oikeus ei sen sijaan ole vielä ehtinyt ratkaista Selänne-sotkua, eli sitä onko Pyhäjärvi eronnut Selänteestä oikeasti vai leikisti. Päätöstä odotetaan loppuvuodesta.
Vaikka eropäätös jäisi voimaan, valtio voi silti pakottaa Pyhäjärven pysymään Selänteessä. Yksittäinen kunta voidaan pitää kuntayhtymässä pakolla, jos sen irtaantuminen vaarantaa peruspalvelujen toteutumisen.
Pyhäjärveläisiä tällainen ylhäältä päin sanelu kismittää. Heillä on paljon vihaisia kysymyksiä:
Onko kunnilla Suomessa enää itsemääräämisoikeutta? Miksi taloutensa hyvin hoitanut Pyhäjärvi yritetään liittää suossa rämpiviin kriisikuntiin, joiden kanssa sillä ei ole henkistä tai kulttuurista yhteyttä? Viekö liitoksen suurin kunta Haapajärvi Pyhäjärveltä tuhkatkin pesästä - kaupungilla huhutaan, että haapajärveläiset vaativat nelostietäkin rakennettavaksi uudelleen niin, että se koukkaa jatkossa heidän kauttaan ja jättää Pyhäjärven katveeseen?
Selänteen ystävät puolestaan sanovat, että kuntayhtymä toimii hyvin, palvelut ovat parantuneet. Mukana pysyminen on paras tae sille, että Pyhäjärvi välttää kuntaliitoksen ja pysyy itsenäisenä. Vaikutusvaltaa ja vetovastuutakin yhtymässä olisi tarjolla, mutta Pyhärvi on itse heikentänyt asemaansa jatkuvalla venkoilulla.
Riiteleminen, uhkailu, taloussotkut ja tutkintapyynnöt eivät ole vain pikkupaikkakuntien, tai tietyn puolueen johtamien kuntien, erityispiirre. Myös etelän suurissa kaupungeissa osataan."
x'x'x'x'x'x
Myös Heinolassa osataan:
- lautakunta erotettiin ja nimitettiin heti uudestaan lukuunottamatta kahta lautakunnan jäsentä
- kaupunginjohtaja (Rinnevaara Pyhäjärveltä) valittiin Heinolan kaupunginjohtajaksi ja saman tien ryhdyttiin erottamaan virkamiesten toimesta
- kaupunginjohtaja ehti hoitaa virkaansa vain 1,5 kuukautta, kun ylimpien virkamiesten johdolla ryhdyttiin keräämään aineistoa kuntalain 25 §:n mukaiseen erottamiseen epäluottamuksesta (epäluottamus syntyi kuin salama kirkkaalta taivaalta ja aiheutti "huolenilmaisuadressin)
- viranhaltijat ovat käyttäneet tehokkaasti mediaa kaupunginjohtajan mustamaalaamiseen
- vs. kaupunginjohtajana ja va. kansliapäällikkönä toimii henkilöstöjohtaja, joka on kerännyt erottamismateriaalia ja toiminut erottamistyöryhmän sihteerinä tilaten erottamisryhmän puheenjohtajalta (kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta) asiantuntemusta 12.000 eurolla
- Heinolassa väki vähenee, veroprosentti on 20,5, työttömyysaste 14 %, lopettaneiden teollisuuslaitosten tilalle ei ole tullut uusia yrittäjiä.
Heinolassa riitely ei lopu, ennenkuin virkamiehet saavat mieleisensä kaupunginjohtajan "hövelin juoksutytön tai juoksupojan" pompoteltavakseen.
Kaupunginjohtaja Rinnevaaran sijainen, vs. kaupunginjohtaja Malin, tietää tarkoin miten kuntalain epäluottamuspykälää eli 25. § käytetään.
Suomen Kuvalehti:
"Pyhäjärvellä kaupunginjohtaja on vaihtunut tiheään tahtiin, kahdeksan viime vuoden aikana kuusi henkilöä on lyönyt pillit pussiin. Kenties heille kaikille on tarjoutunut haastavampi työ - tai kenties eroilla on jotain tekemistä kaupungin ilmapiirin kanssa.
Kun Pyhäjärven valtuuston siunaama kuntaliitos vuonna 2007 kariutui, Pyhäjärvi muodosti Kärsämäen, Haapajärven ja Reisjärven kanssa peruspalvelukuntayhtymä Selänteen. Sanahirviö peruspalvelukuntayhtymä tarkoittaa organisaatiota, joka järjestää siihen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Selänteeseen on siirretty myös ympäristöpalveluita ja taloushallintoa.
Viime kuntavaaleissa Pyhäjärven valtuuston voimasuhteet kääntyivät päälaelleen. Uuden valtuuston enemmistö kannatti itsenäistä kuntaa ja halusi eroon myös Selänteestä, jota pidettiin kuntaliitosmiesten uutena juonena tuhota kaupungin itsenäisyys.
Sen jälkeen Pyhäjärven riidat ovat riistäytyneet käsistä. Selänteen kannattajat, heidän joukossaan valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, yrittivät erottaa kaupunginjohtajaa ja kaupunginhallitusta kesällä 2011. Saman vuoden heinäkuussa keskustan joukot repesivät kahtia, Tikanmäki ja neljä muuta valtuutettua perustivat oman keskustaryhmän.
Joulukuussa 2011 valtuusto teki kahdessa perättäisessä kokouksessa kaksi päinvastaista päätöstä. Kaupunginhallituksen aloitteesta järjestetyssä kokouksessa hyväksyttiin ero Selänteestä äänin 19-3. Tikanmäen koolle kutsumassa kokouksessa puolestaan päätettiin, ettei Pyhäjärvi eroa Selänteestä.
Tämän vuoden helmikuussa valtuusto syrjäytti Tikanmäen puheenjohtajan paikalta. Päätöksen kunniaksi, tai siitä pöyristyneenä, valtuustosalissa 30 vuotta palvellut seinäkello rojahti lattialle. Oulun hallinto-oikeus tuomitsi päätöksen laittomaksi, ja Tikanmäki palasi heiluttelemaan valtuustonuijaa syyskuun lopussa.
Oulun hallinto-oikeus ei sen sijaan ole vielä ehtinyt ratkaista Selänne-sotkua, eli sitä onko Pyhäjärvi eronnut Selänteestä oikeasti vai leikisti. Päätöstä odotetaan loppuvuodesta.
Vaikka eropäätös jäisi voimaan, valtio voi silti pakottaa Pyhäjärven pysymään Selänteessä. Yksittäinen kunta voidaan pitää kuntayhtymässä pakolla, jos sen irtaantuminen vaarantaa peruspalvelujen toteutumisen.
Pyhäjärveläisiä tällainen ylhäältä päin sanelu kismittää. Heillä on paljon vihaisia kysymyksiä:
Onko kunnilla Suomessa enää itsemääräämisoikeutta? Miksi taloutensa hyvin hoitanut Pyhäjärvi yritetään liittää suossa rämpiviin kriisikuntiin, joiden kanssa sillä ei ole henkistä tai kulttuurista yhteyttä? Viekö liitoksen suurin kunta Haapajärvi Pyhäjärveltä tuhkatkin pesästä - kaupungilla huhutaan, että haapajärveläiset vaativat nelostietäkin rakennettavaksi uudelleen niin, että se koukkaa jatkossa heidän kauttaan ja jättää Pyhäjärven katveeseen?
Selänteen ystävät puolestaan sanovat, että kuntayhtymä toimii hyvin, palvelut ovat parantuneet. Mukana pysyminen on paras tae sille, että Pyhäjärvi välttää kuntaliitoksen ja pysyy itsenäisenä. Vaikutusvaltaa ja vetovastuutakin yhtymässä olisi tarjolla, mutta Pyhärvi on itse heikentänyt asemaansa jatkuvalla venkoilulla.
Riiteleminen, uhkailu, taloussotkut ja tutkintapyynnöt eivät ole vain pikkupaikkakuntien, tai tietyn puolueen johtamien kuntien, erityispiirre. Myös etelän suurissa kaupungeissa osataan."
x'x'x'x'x'x
Myös Heinolassa osataan:
- lautakunta erotettiin ja nimitettiin heti uudestaan lukuunottamatta kahta lautakunnan jäsentä
- kaupunginjohtaja (Rinnevaara Pyhäjärveltä) valittiin Heinolan kaupunginjohtajaksi ja saman tien ryhdyttiin erottamaan virkamiesten toimesta
- kaupunginjohtaja ehti hoitaa virkaansa vain 1,5 kuukautta, kun ylimpien virkamiesten johdolla ryhdyttiin keräämään aineistoa kuntalain 25 §:n mukaiseen erottamiseen epäluottamuksesta (epäluottamus syntyi kuin salama kirkkaalta taivaalta ja aiheutti "huolenilmaisuadressin)
- viranhaltijat ovat käyttäneet tehokkaasti mediaa kaupunginjohtajan mustamaalaamiseen
- vs. kaupunginjohtajana ja va. kansliapäällikkönä toimii henkilöstöjohtaja, joka on kerännyt erottamismateriaalia ja toiminut erottamistyöryhmän sihteerinä tilaten erottamisryhmän puheenjohtajalta (kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta) asiantuntemusta 12.000 eurolla
- Heinolassa väki vähenee, veroprosentti on 20,5, työttömyysaste 14 %, lopettaneiden teollisuuslaitosten tilalle ei ole tullut uusia yrittäjiä.
Heinolassa riitely ei lopu, ennenkuin virkamiehet saavat mieleisensä kaupunginjohtajan "hövelin juoksutytön tai juoksupojan" pompoteltavakseen.
Kaupunginjohtaja Rinnevaaran sijainen, vs. kaupunginjohtaja Malin, tietää tarkoin miten kuntalain epäluottamuspykälää eli 25. § käytetään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvin kirjoitettu.
Muutan polis Heinolasta piakkoin. En ole siellä kauan asunut, enkä enää haluakaan sinne jäädä. Aika kammottava korruptoitunut virkamiesmafiapesäke.
Oliko Niinistön varoitus yhteiskunnan muuttumiseksi oleskeluyhteiskunnaksi oikeutettu.
Onko Heinolan yhteiskunta jo muuttunut oleskeluyhteiskunnaksi? Onko valtuustossa vain muutama valtuutettu, jotka todella valittavat Heinolasta?
Miksi kaupungintalon kolmannen kerroksen johtoportaan naiset ovat erikoisasemassa verrattuna normaaliin työntekijään?
Miksi heillä maksetaan ylipalkat verrattuna työtehtäviin ja työmäärään?
Miksi heidän osaamista ei kehitetään eikä koulutetaan niin, että ne pystyvät ilman hysteriaa sopeutua muutoksiin?
Miksi kaupunginorganisaatiossa on niin paljon rinnakkaisvirkoja päällekkäisinä työtehtävinä?
Mitä erityistä esimerkiksi tekee apulaiskansliapäällikkö, jota ei pysty tekemään kansliapäällikkö?
Yritin hahmottaa kuuluisat kaupungintalon henkilöstökuviot. Kaikki on niin epäselvää ja sotkuista, että ei ole mikään ihmettä, että koko hierarkia ja tehtävänjako on sekaisin.
Esimerkiksi:
On olemassa henkilöstöyksikkö, henkilöstöjaosto, henkilöstöjohtaja, henkilöstösihteeri. Kuka johtaa mitä? Kuka on kenen esimies?
Mihin kansliapäällikköä tarvitaan, jos kaupunginjohtaja pystyy hoitamaan ne molemmat virrat? Mihin tarvitaan kaksi henkilöstöjohtajaa?
Ja vastaavia esimerkkejä varmasti löytyy lisää.
Miksi Mäkilän selvitysryhmä tuhlasi sadan tonnin edestä rahaa raportteihin, joista ei ole tolkkua. Eikö ryhmän päätehtävänä oli nimenomaan yksikköjen tehtävien selkeytyminen ja päällekkäisyyden poistaminen?
Siis ryhmä epäonnistui täysin, koska olennaisen sijalla rupesi hoitamaan vain kaupunginjohtajan erottamisaineiston keruutta.
Malin touhusi Mäkilän selvitysryhmän sihteerinä tilaten Mäkilältä asiantuntija-apua 12.000 eurolla. Malin tilasi TyösuojeluWellamon raportin 51 adressivirkamiehen (käyneet valittamassa Wellamossa) keräämän aineiston perusteella: huolenilmaisuadressi sekä päiväkirjakoosteet. Virkamiehet julkaisivat aineiston mediassa mustamaalatakseen kaupunginjohtajaa Malinin tuella.
Malin oli henkilöstöjohtaja, ja henkilöstöjohtajan olisi pitänyt tiukasti puuttua kaupunginjohtajan mustamaalaamiseen. Malin toimi kuitenkin päinvastoin, kun näki tilaisuutensa päästä vs. kaupunginjohtajaksi.
Erittäin perusteellisen aineiston Malin saikin koostettua. Malin myös esti kauunginhallitusta käsittelemästä kaupunginjohtaja Rinnevaaran oikaisuvaatimuksia.
Mäkilän sevitysryhmän (Mäkilä jääväsi itsensä vasta 3.1.) tarkoitus oli kerätä aineistoa kuntalain 25 §:n mukaista Rinnevaaran erottamista varten.
Ei minkäänlaista henkilöstökriisiä ehdi syntyä 1,5 kuukauden aikana Heinolan kokoisessa kaupungissa sen vuoksi, että uusi kaupunginjohtaja aloittelee työtään. Sen vuoksi henkilöstöjohtaja Malin ei kääntynyt työsuojelupiirin puoleen, vaan Wellamon puoleen. Wellamossa virkamiehet olivat jo käyneet huoliaan ilmaisemassa. Ja heinolalaiset maksavat joka minuutista, kun virkamiehet kertovat Wellamossa huolistaan, jotta kaupunginjohtajan saavat erotettua.
Koko henkilöstökriisi on siis virkamiesten kikkailua (Malinin johdolla), jotta saavat itse johta Heinolaa kuten ennenkin - ilman kaupunginjohtajaa.
Esimerkkinä kunnanjohtajien erottamisesta Ilomantsin kunnanjohtajan erottaminen. Lue "Luottamuksen pula-aika, Tarina kunnanjohtajan luottamuspulasta ja sen seurauksista", Pekka Matvejeff, Johtamisen pro gradu -tutkielma Lapin yliopisto.
"Yksi entinen Ilomantsin kunnanjohtaja oli ehdokkaana eduskuntavaaleissakin Hänen erottamistaan perusteltiin sillä, että hän oli tuottanut vahinkoa myymällä käytöstä poistetut autonrenkaat ilman kunnanhallituksen lupaa ja ajattanut kunnan kustannuksellla hiekkakuorman väärään paikkaan. Rahallisesti oi kysymys miättömästä summasta, eikä siinä rytäkässä kukaan muistanut, mitä lisäarvoa ja hyvää kunnanjohtaja oli kunnalle tuottanut . Voimakasotteinen valtuuston puheenjohtaja veti orkesteria, joka oli päätöksensä tehnyt ja se runnottiin voimalla läpi."
Erottamistyöryhmässä (kaupunginhallitus asetti 12.11.2012) toimi puheenjohtajan Heikki Mäkilä / Dazid Oy / Heinolan kaupunginhalltuksen varapuheenjohtajana sekä asiantuntija 12.000 euron palkkiolla. Mäkilä jääväsi itsensä 3.1.2013.
Muut työryhmän jäsenet: Mauno Kuusela puh. joht Mäkilän jälkeen, Timo Virtanen ja Sinikka Malin.
Naurettavan raportin mukaan Heinolan tilanne ennen 13.8.2012 oli muun muassa:
- päättyneen valtuustokauden aikana Heinolassa on ankarien rakennemuutosten keskelllä kuitenkin saatu hyviä tuloksia .....
- eikä Heinolaa pidetä niin riitaisena kuin mitä ulkoa katsottuna väitetään
Heinolassa on otettu velkaa noin 2.500 euroa asukasta kohti. Työttömyysaste on noussut vuoden aikana 15 %:iin. Veroprosentti on korkea 20,5. Sote-palvelutja on ulkoistettu ja yksityistetty kuntalaisten ulottumattomiin jne.
Valtuutettu Liisa Aallon aloite 20.9.2011 kertoo Heinolan riitaisuudesta jotain muuta kuin raportin tekijät:
"Heinolan kaupungin asukkaiden, luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen.
Heinolan kauungin asukkaiden, päättäjien ja viranhaltijoiden nykyinen vuoropuhelu käydään pääasiassa lehdistön sivuilla.
Avoimuuden ja luottamuksen lisäämiseksi tarvitaan uusia keinoja ja tilaisuuksia Aloitteessa esitän, että heinolan kaupungissa järjestetään vuoden 2012 alusta nk. kyselytunteja, joihin kaupunkilaisia kutsutaan.
TIlaisuudet tulee järjestää ennen jokaista valtuuston kokousta, jolloin kuluja ei muodostu."
Kaupunginjohtaja esitti ja hallitus päätti (§ 457) antaa aloitteen kaupunginkanslian valmisteltavaksi.
Onko Liisa Aallon aloitetta valmisteltu kaupunginkansliassa ja miten aloitteessa esitettyä avoimuutta ja luottamusta on lisätty?
Raportin mukaan kaupunginjohtajalla on erityisen suuri vastuu toimivasta työyhteisöstä ja hänen pitäisi vaalia ja edistää työyhteisön hyvinvointia.
Kaupunginjohtajan työsopimuksessa ei ole mainintaa työyhteisön hyvinvoinnin vaalimisesta. Sen sijaan työsopimuksessa on "Kaupungin johtamisessa kaupunginjohtajan tukena toimii hänen asettamansa johtoryhmä".
Kaupunginjohtajan työn tulosten arviointia käy kauunginhalllituksen puheenjohtajista vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, joissa arvioidaan työskentelyn tuloksia.
Erottamistyöryhmän raportin mukaiset henkilöstön vaalimistehtävät kuuluvat ensisijaisesti lähimmille esimiehille ja esimiesten vaaliminen henkilöstöjohtajalle.
Erottamistyöryhmän raportin laatijoilta on mennyt KOMENTOKETJU sekaisin.
Sekaisin on myös arviointikyky ja ammattitaito. Yleistyksiä on haettu Dazid Oy:lta (maksettiink Mäkilälle 12.000 euroa?) ja unohdettu tärkeä asia eli AIKA.
Heinola on ollut tunnettu nepotismistään eli sukulaisten suosimisesta sekä "hyvä veli" periaatteella toimivasta hallinnosta jo vuosia ennen Rinnevaaran valintaa.
Erityisesti Korttilan sote-toimessa on ollut henkilöstö-ongelmia, joita varten palkittiin työntutkijakin.
Katsokaa päivämääriä ja ihmetelkää!
13.08.2012 Erottamisraportissa henkilöstön huolenilmaus-kriisi alkoi
04.10.2012 Henkilöstöjohtaja Sinikka Malin tilasi Työterveys Wellamo Oy:lta raportin työyhteisön kriisistä.
06.11.2012 Rinnevaara vastasi henkilöstölle ja korosti kuuntelemista, työntekijöiden kunnioitusta ja yhteistyötä.
12.11.2012 Kaupunginhallitus asetti työryhmän erottamista varten
13.11.2012 Kaupunginjohtaja Rinnevaara jäi virkavapaalle
12.12.2012 Henkilöstöjohtaja Sinikka Malin osti Dazid Oy:lta Heikki Mäkilän firmasta Mäkilän työpanosta (kilpailumatta hankintaa).
17.1.2013 Erottamisraportti valmistui (itsensä jäävänneen Mäkilän ja Malinin erottamisraportti valmistui)
Erottamisaineiston kokoamisesta ja raportin valmistamisesta vastasivat (itsensä jäävännyt?) Heikki Mäkilä ja vs. kaupunginjohtajaksi kriisin avulla ja aikana henkilöstöjohtaksi ylennyt Sinikka Malin.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila toimitti ns Rinnevaara-päiväkirjojen koosteen kaupunginhallituksen puheenjohtajalle (Ahoselle).
Päiväkirjaa olivat laatineet: sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila, apulaiskansiapäällikkö Terhi Kankaanpää ja kaupunginjohtajan sihteeri Teija Lepinsalo. Päiväkirjakooste myös julkaistiin.
Huolenilmaisuadressin allekirjoitusten keräämiseen, alaisten painostamiseen allekirjoittamiseen ja julkaisemiseen ovat syyllistyneet Kankaanpää, Korttila ja Hepo-oja.
Kankaanpää on lisäksi kieltäytynyt keskustelemasta kaupunginjohtajan kanssa sekä estänyt kaupunginjohtajaa osallistumasta yksikköpalaveriin
Voiko noihin enää luottaa, että osaavat hoitaa tehtäviään ammattimaisesti?
Voivatko allekirjoittamaan painostetut alaiset luottaa?
Mikä kiire virkamiehillä saada ajojahti käyntiin ja kaupunginjohtaja erotetuksi luottamuspykälän (kuntalaki 25 § mukaan) - ennenkuin kaupunginjohtaja ehti aloittaa työnsä? Ja miksi.
Kaupunginjohtajan työn tuloksia voidaan arvioida vasta useamman vuoden kuluttua. Vuosittaiset kehityskeskustelut (työsopimuksen mukaiset) ovat suuntaa antavia.