Miksi kaupunginjohtaja yritetään erottaa Heinolassa? Miksi kunnanjohtajat yleensä erotetaan. Suomessa kunnanjohtajat erotetaan tai eroavat itse vapaaehtoisesti erittäin usein. Arviolta joka kolmas kunnanjohtaja on eronnut tai erotettu sen jälkeen kun kuntalakiin otettiin 25 §. Pykälän 25 mukaan kunnanjohtaja voidaan erottaa syntyneestä epäluottamuksesta valtuuston toimesta.
Risto Niemelän (2003) kunnallispolitiikan tutkielmassa haastatellut kunnanjohtajat listasivat luottamushenkilöiden ja poliittisen eliitin viisi tärkeintä motiivia kunnanjohtajan erottamiselle:
1. (myös Heinolassa)
kunnanjohtajan vaihtaminen luottamushenkilöile ja poliittiselle eliitille sopivaksi
2. (myös Heinolassa)
kunnanjohtajan asiantuntevuus ja itsetunnon ylivertaisuus suhteessa luottamushenkilöihin
3. (myös Heinolassa)
kunnanjohtajan henkinen alistaminen, fyysinen ja taloudellinen nujertaminen
4. (myös Heinolassa)
nepotismin (sukulaisten suosimisen) estäminen (esim. Hilden/Jäppinen)
5. (myös Heinolassa)
kunnanjohtajan käyttäminen välikappaleena keskinäisessä poliittisessa vallantavoittelussa (esim. Rämö/Hilden)
Niemelän (2003) tutkimuksessaan esille tuomaa nepotismia pidetään yhteiskunnallisesti hankalana asiana. Kansalaisten oikeus poliittiseen toimintaan ja kunnallisen johtamisjärjestemän toimivuus ovat vastakkain.
Torkkeli (2006) on selvittänyt 2000-luvun kriisi- ja luottamuspulatapaukset, joissa esitetään kunnanjohtajan erottamista tai toisiin tehtäviin siirtämistä.
- yleinen luottamuspula 44 % (12 tapausta 25:sta)
- rikkeet, rikosepäilyt 19 % (5/25)
- johtamiseen liittyvät ongelmat 19 % (5/25)
- ilmapiiri eri toimijoiden välillä 11 % (3/25)
- muu syy 7 % (2/25)
Luottamuspulatapausten seuraukset kunnanjohtajan kannalta toteutuvat seuraavasti:
- irtisanottu 12,5 % (3/25)
- irtisanoutunut 50 % (12/25)
- rauennut 37,5 % (9/25)
Rauenneiden luottamuspulatapausten syyt hahmottuvat kyselyssä näin:
- valtuuston luottamuslause 33 % (3/9)
- tilapäistä valiokuntaa ei asetettu 33 % (3/9)
- kunnanjohtajan eläke 22 % (2/9)
- hallinto-oikeus kumosi irtisanomisen 11 % (1/9)
Heinolassa käynnistettiin johtavien virkamiesten, joiden olisi pitänyt toimia kaupunginjohtaja Rinnevaaran tukiryhmänä, ajojahti. Tulosyksikköjohtajat alkoivat kerätä heti kaupunginjohtajan aloitettua aineistoa kuntalain 25. §:n mukaista erottamista varten, epäluottamukseen perustuen. Alaisia jopa painostettiin allekirjoittamaan "huolenilmaisuadressi". Päiväkirjaa pidettiin kaupunginjohtajan työskentelystä ja kooste julkaistiin mediassa. Toisen käden tietoa annettiin jopa televisiossa. Myös Heinolassa virkamiehet käyttivät mediaa tehokkaasti hyväkseen kaupunginjohtajan (1,5 kuukautta virkaa hoitaneen) erottamiseen kuten muuallakin, kun kaupunginjohtajat on haluttu erottaa luottamuspulan perusteella.
Mikä on Rinnevaaran sijaisena toimivan Malinin tehtäväkuvaus, jos Malin saa Rinnevaaran erotettua ja kaupunginjohtajan viran hoitaakseen pitkänä sijaisuutena?
Onko se elinkeinotoiminnan elvyttäminen ja työpaikkojen luominen?
Tulisiko Malinin tehtäväksi saada syntymään uusia työpaikkoja Heinolan tyhjäksi jääneisiin teollisuushalleihin. Ypäjän kunnanjohtajana toimiessaan keskustalainen Malin on todennut olevansa iloinen siitä, ettei Ypäjällä ollut haisevia teollisuushalleja.
Tulisiko Malinin saada Heinolaan päteviä virkamiehiä poislähtevien tilalle? Malin yritti ajaa Carean johtaja Romppaista Heinolan kansliapäällikön virkaan siinä onnistumatta. Romppainen perui hakemuksensa ja toivotti Heinolaan rekrytointionnea.
Tuleeko Heinolasta, ellei Heinolaa Lahteen liitetä, epäpätevien viranhaltijoiden nepotistinen kaupunki? Kuka Heinolaan enää hakee, kun tietää virkamiesmafian häikäilemättömän toiminnan Heinolassa.
Risto Niemelän (2003) kunnallispolitiikan tutkielmassa haastatellut kunnanjohtajat listasivat luottamushenkilöiden ja poliittisen eliitin viisi tärkeintä motiivia kunnanjohtajan erottamiselle:
1. (myös Heinolassa)
kunnanjohtajan vaihtaminen luottamushenkilöile ja poliittiselle eliitille sopivaksi
2. (myös Heinolassa)
kunnanjohtajan asiantuntevuus ja itsetunnon ylivertaisuus suhteessa luottamushenkilöihin
3. (myös Heinolassa)
kunnanjohtajan henkinen alistaminen, fyysinen ja taloudellinen nujertaminen
4. (myös Heinolassa)
nepotismin (sukulaisten suosimisen) estäminen (esim. Hilden/Jäppinen)
5. (myös Heinolassa)
kunnanjohtajan käyttäminen välikappaleena keskinäisessä poliittisessa vallantavoittelussa (esim. Rämö/Hilden)
Niemelän (2003) tutkimuksessaan esille tuomaa nepotismia pidetään yhteiskunnallisesti hankalana asiana. Kansalaisten oikeus poliittiseen toimintaan ja kunnallisen johtamisjärjestemän toimivuus ovat vastakkain.
Torkkeli (2006) on selvittänyt 2000-luvun kriisi- ja luottamuspulatapaukset, joissa esitetään kunnanjohtajan erottamista tai toisiin tehtäviin siirtämistä.
- yleinen luottamuspula 44 % (12 tapausta 25:sta)
- rikkeet, rikosepäilyt 19 % (5/25)
- johtamiseen liittyvät ongelmat 19 % (5/25)
- ilmapiiri eri toimijoiden välillä 11 % (3/25)
- muu syy 7 % (2/25)
Luottamuspulatapausten seuraukset kunnanjohtajan kannalta toteutuvat seuraavasti:
- irtisanottu 12,5 % (3/25)
- irtisanoutunut 50 % (12/25)
- rauennut 37,5 % (9/25)
Rauenneiden luottamuspulatapausten syyt hahmottuvat kyselyssä näin:
- valtuuston luottamuslause 33 % (3/9)
- tilapäistä valiokuntaa ei asetettu 33 % (3/9)
- kunnanjohtajan eläke 22 % (2/9)
- hallinto-oikeus kumosi irtisanomisen 11 % (1/9)
Heinolassa käynnistettiin johtavien virkamiesten, joiden olisi pitänyt toimia kaupunginjohtaja Rinnevaaran tukiryhmänä, ajojahti. Tulosyksikköjohtajat alkoivat kerätä heti kaupunginjohtajan aloitettua aineistoa kuntalain 25. §:n mukaista erottamista varten, epäluottamukseen perustuen. Alaisia jopa painostettiin allekirjoittamaan "huolenilmaisuadressi". Päiväkirjaa pidettiin kaupunginjohtajan työskentelystä ja kooste julkaistiin mediassa. Toisen käden tietoa annettiin jopa televisiossa. Myös Heinolassa virkamiehet käyttivät mediaa tehokkaasti hyväkseen kaupunginjohtajan (1,5 kuukautta virkaa hoitaneen) erottamiseen kuten muuallakin, kun kaupunginjohtajat on haluttu erottaa luottamuspulan perusteella.
Mikä on Rinnevaaran sijaisena toimivan Malinin tehtäväkuvaus, jos Malin saa Rinnevaaran erotettua ja kaupunginjohtajan viran hoitaakseen pitkänä sijaisuutena?
Onko se elinkeinotoiminnan elvyttäminen ja työpaikkojen luominen?
Tulisiko Malinin tehtäväksi saada syntymään uusia työpaikkoja Heinolan tyhjäksi jääneisiin teollisuushalleihin. Ypäjän kunnanjohtajana toimiessaan keskustalainen Malin on todennut olevansa iloinen siitä, ettei Ypäjällä ollut haisevia teollisuushalleja.
Tulisiko Malinin saada Heinolaan päteviä virkamiehiä poislähtevien tilalle? Malin yritti ajaa Carean johtaja Romppaista Heinolan kansliapäällikön virkaan siinä onnistumatta. Romppainen perui hakemuksensa ja toivotti Heinolaan rekrytointionnea.
Tuleeko Heinolasta, ellei Heinolaa Lahteen liitetä, epäpätevien viranhaltijoiden nepotistinen kaupunki? Kuka Heinolaan enää hakee, kun tietää virkamiesmafian häikäilemättömän toiminnan Heinolassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yli viisikymmentä kunnanjohtajaa on irtisanottu tai lähtenyt tehtävistään "luottamuspulan" takia vuosien 1993 - 2006 välisenä aikana.
Kunnanjohtajien irtisanomispäätöksistä toteutuneet valitukset, hallinto-oikeusmenettelyt sekä luottamuspula- ja irtisanomistapausten ympärillle muodostuneet rikosoikeudellliset prosessit ja mediamyllerrys kertovat kuntien johtamisongelmasta ja vallankäytön ristiriitaisuuksista.
Lue "Luottamuksen pula-aika", johtamisen pro gradu -tutkielma, Lapin Yliopisto kevät 2009.
Heinolan kaupunginvaltuuston tulisi tutustua Suomessa valitsevaan kuntalain 25 §:n mukaiseen kunnanjohtajien erottamisbuumiin, jotta ymmärtävät mistä on kysymys. Kunnanjohtaja on jopa erotettu sen vuoksi (Ilomantsi), että kunnanjohtaja oli "tuottanut vahinkoa" myymälllä käytöstä poistetut autonrenkaat ilman kunnanhallituksen lupaa ja ajattanut kunnan kustannuksella hiekkakuorman väärään paikkaan.
Tosi surullista tää keskustelu tällä palstalla. Kaunis kaupunkimme on vahingoittunut maineeltaan pysyvästi.
Olisivat antaneet Titan näyttää kykynsä. Ikävää että virka-ja luottamusmiehet tuhoavat Heinolan!