Joillakin on munaa sanoa miten asiat oikeasti ovat.
"Rakennustarkastajien puheenjohtaja Pekka Virkamäki on suorasanainen: maailman pelastaminen on poliittinen trendi, joka on laitettu terveen ja turvallisen asumisen edelle."
"Tampereen teknillisen yliopiston professori Juha Vinha ei ymmärrä, miksi Suomessa pitäisi mennä tiukempiin linjauksiin kuin muissa Pohjoismaissa.
- Ruotsissa ollaan tällä hetkellä hyvin kriittisiä. Olemme jo hoitaneet asiat parhaiten, miksi meidän pitää hoitaa ne yliparhaiten? hän kysyy."
http://yle.fi/uutiset/energiatehokkuus_suututtaa_rakentajia_-_maailmanparannus_mennyt_terveyden_edelle/6501528
"Rakennustarkastajien puheenjohtaja Pekka Virkamäki on suorasanainen: maailman pelastaminen on poliittinen trendi, joka on laitettu terveen ja turvallisen asumisen edelle."
"Tampereen teknillisen yliopiston professori Juha Vinha ei ymmärrä, miksi Suomessa pitäisi mennä tiukempiin linjauksiin kuin muissa Pohjoismaissa.
- Ruotsissa ollaan tällä hetkellä hyvin kriittisiä. Olemme jo hoitaneet asiat parhaiten, miksi meidän pitää hoitaa ne yliparhaiten? hän kysyy."
http://yle.fi/uutiset/energiatehokkuus_suututtaa_rakentajia_-_maailmanparannus_mennyt_terveyden_edelle/6501528
Vastaukset 32
Vanhimmat
rakennusteollisuuden lobbari! Todellisuudessa kaveri on huolissaan rakentamisen laadusta ;)
Kerrankin joku sanoo asiat suoraan, tuota samaa puhuvat kaikki rakennusalan ammattilaiset joiden kanssa olen keskustellut.
Kärsijöiksi joutuvat parinkymmenen vuoden päästä noiden talojen omistajat.
Aivan, "asiantuntijat" on huolissaan juuri siitä, että osaajia ei riitä joka työmaalle, eikä jokaisen suunnittelupöydän ääreen.
Katsoppa joskus kosteusmittaria kesällä, näyttää aika usein reilusti 80-90% lukemia. Mitäs silloin tapahtuu, arvasit oikein rakenteet kostuvat. Ainoastaan talvella on kohtuu lukemia jolloin rakenteet kuivuvat. Nuo paksut rakenteet ei kuivu koskaan. Kun taas uhuemmat rakenteet kuivuvat talven aikana lämmityksestä "vuotavasta" lämmöstä johtuen. Tämän sanoo järkikin ja kaikki rakennusalan ihmiset sen tietävät. Turha täällä on jonkun televisiomyyjän alkaa paskaa jauhamaan. Yksinkertaisesti nuo talot ei sovellu suomen kylmiin ja kosteisiin olosuhteisiin. Mietippä sitä koska ilmankostutinta tarvitaan jos käytät sellaista.. harvoin tarvitaa huhtikuu-lokakuu välissä. Silloin sun paksut rakenteet imee kosteutta sisäänsä. Ja koska ne kuivavat...
Niin ja vielä kesällä on kosteutta ja hometta ilma täynnä ja se vielä imetään koneella sisälle niin home mökki on valmis.
Heh heh.
Tusin tuohon provoon kukaan meni.
Talvella rakenteet kostuu ja kesällä ne kuivaa.
Kyllä sen kaikki tietää että ilma talon sisällä on talvella kuivaa jos on lämmitys päällä. Turha väittää että kesällä mikään rakenne kuivuu. Huonosti jopa polttopuut avoimessa pinossa sateensuojassa. Miten seinä sitten kuivuisi suljetussa tilassa. Kyllä sen huomaa vaikka parketissa, talvella on suurin rako seinään ja kesällä melkein kiinni. Otappa joskus joku lista pois vuodeksi ja katso.
Talvella talo kuivaa kun sitä lämmitetään, se on tosi se. Mistähän olet saanut päähäsi että kesä kuivaa taloa.
Ja kaikista pahimmat virheet tehdään vanhojen talojen lisäeristystöissä.
Niissä syntyy lähestulkoon pelkkää sekundaa varsinkin kun niitä säästösyistä tekevät kaiken maailman kotikätevät omatarveremonttimiehet.
Ne ovat pääsääntöisesti taloudellisia ja terveydellisiä surmanloukkuja asukkaille.
Niin jos ei huolehdi ilmanvaihdosta.
Kyllä ammattimiehissäkin vaan on monenlaista remonttimiestä, äkkiä tehdään että saadaan rahat pian pois ja päästään uuteen paikkaan, nähty on sekin. Monesti sen omatarveremonttimiehen työ on laadukkaampaa kun se tekee sitä itselleen ja ajan kanssa, remonttiohjeita on nykypäivänä maailma pullollaan kun vaan ottaa asioista selvää, niin onnistuu.
Ja lisäksi kaikilla "ammattimiehillä" ei edes ole alan koulutustakaan välttämättä.
Kaikki perustuu nykypäivänä bisnekseen ja oman edun tavoitteluun, kyllä harvassa on ne jotka ajattelee aidosti asiakkaan etua. Hyvää ja ammattitaitoista palvelua saa jos tietää asioista jo jotain itsekin ja osaa kysyä, muuten kusetetaan herkästi.
Ilmanvaihto ei takaa turvallista rakennetta. Päin vastoin jos ilmanvaihto imee korvausilmaa rakenteiden läpi. Asennetaan tehokkaita koneita taloihin mihin niitä ei ole suunniteltu tai itse asiassa taloa ei ole suunniteltu koneelliseen ilmanvaihtoon.
Lisäeristyksessä piilee aina epäonnistumisen vaara, varsinkin kun se tehdään ulkopuolelle. Helposti ulkopuolesta tulee liian tiivis nykyisillä tuulensuojalevyillä ja rakenne muuttuu alkuperäisestä aivan vääränlaiseksi. Rakenteen pitäisi aina harventua ulospäin jolloin mahdollinen kosteus pääsee haihtumaan ulospäin eikä jää seinän sisään. Jos ulkopintaan lätkäistään kalvollinen tuulensuoja niin empä menisi vannomaan että seinä pääsee kuivamaan kunnolla jos kosteutta on päässyt sisään. Sisäpuolelle se tiivis rakenne pitäisi tehdä, se on aina turvallisempi vaihtoehto. Mutta harvoin on tilaa tehdä se sisäpuolelle.
Ja vielä sanoisin tähän että ei sen remonttimiehen tehtävä ole suunnitella sitä rakennetta, hän vaan rakentaa sen piirrustusten mukaan. Aika vaikea remonttimiehen päällepäin nähdä mitä seinän sisällä on. Olisi hyvä edes tietää millainen vanha rakenne on. Jos ei ole mitään suunnitelmaa niin sellainen olisi hyvä teettää ja piirrustukset siitä remppamiehelle niin on parempi mahdollisuus onnistua.
Niinpä, painovoimainen sinne missä on ollutkin ja korvausilmaa.
paras tapa on eristää sisäpuolelta ja asentaa samalla nykyaikainen ilmanvaihto.
samalla tulee ilmatiiveys kuntoon, vähentää enemmän kulutusta kuin mlp!
No ei se sisäpuoleltakaan lisäeristäminen ihan niin helppoa ole. Rakenteeseen tulee epäjatkuvuuskohtia alapohjan, yläpohjan ja väliseinien liitoksissa. Siinähän sitten yrität tilkitä ne jotenkin ilmatiiviiksi (tai höyrytiiviiksi).
Miten talo suunnitellaan eri ilmastointisysteemille. 80-luvulla taloihin asennettiin painovoimainen ilmanvaihto, tai jos rahat riittivät, koneellinen.
Talosani oli aluksi painovoimaonen ilmanvaihto. Muutin sen koneelliseksi 10 vuoden jälkeen. Hyvin on Ilmava toiminut lähes 20 vuotta.
Tai ehkä taloni on suunniteltu koneelliselle vaihdolle, kun pesuhuoneen katto ilmaventtiilin läheltä oli 10 vuoden jälkeen aika pehmeä.
Kyllä se näin on, vanhasta ei saa uutta. Siinä on monia ongelmia ja tekemättömiä paikkoja. Sitten se laitetaan remppamiehen syyksi kun tekee parhaansa mutta kaikkeen ei tavallinen kuolevainen pysty. Turhaan täällä niitä tekijöitä syytellään.
Tietysti toimii. Nuo tuossa edellä on vain esson miesten jorinoita.
Harvasta harakanpesästä vain tulee enstistäkin vetoisampi, jos ilmaa aletaan oikeasti vaihtamaan.
Niin ja korvausilma tulee ihan väärästä paikasta. Koneellinen ilmanvaihto vaatii tiiviin talon jotta toimisi niin kun on suunniteltu. Ja vanhat talot ei ole tehty tiiviiksi vaan hengittäviksi. Koneellisella ilmanvaihdolla on riski että ilma alkaa virtaamaan seinän läpi sisääpäin, joka ei ole hengittävyyttä. Alkuperäinen rakenne päästi ilman seinän läpi ulospäin.
Miten se muka tulisi vetoisammaksi? Jos toimii samalla lailla kun uusissa taloissa, niin kun väitit. Senhän pitäisi parantua huomattavasti.
Itse taidat viettää siellä essonbaarissa iltasi kun juttusi on tuota tasoa.
höpöhöpö..
"Hengittävyys" ei ole sama asia kuin ilmavuodot, vaan sillä viitataan rakenteisiin joissa ei ole täysin vesitiiviitä kerroksia.
Toisekseen, painovoimainen ilmanvaihtokin kyllä toimii, eli talo on (useimmiten) alipaineinen. Mikäli näin ei olisi, niin lämpimän ja kostean ilman ulosvuotaminen kyllä kostuttaa rakenteet.
Huonosti toteutettu koneelliseen ilmanvaihtoon "siirtyminen" kyllä lisää vetoisuutta, sillä pahimmillaan se tarkoittaa lähinnä poistoilmapuhaltimen lisäämistä, eikä vanhoja hormeja vaivauduta edes kunnolla poistamaan käytöstä.
Ilman lämmöntalteenottoa koneellinen ilmanvaihto on aikalailla turha, ellei nyt sitten ole kyse jostain ~3 metriä korkeasta talosta, johon ei kertakaikkiaan saa riittävää vetoa hormeilla.. Ja sittenkään en tiedä miksi se LTO pitäisi jättää pois.
Ja olipa kyse painovoimaisesta tai koneellisesta ilmanvaihdosta, niin sittenkin tiiviistä rakenteesta on hyötyä. Ilmansulkupahvit kannattaa vähintään olla, eikä ole täysin mahdotonta laittaa jälkeenpäinkään. Toki huomattavasti vaikeampaa, ja käytännössä tiiveys jää aika kauas siitä mitä se olisi jos ilmansulku asennetaan uuteen taloon. Mutta eipä tässäkään mistään kovin monimutkaisesta asiasta ole kyse, maalaisjärki ja huolellisuus riittävät pitkälle.
Toisaalta kaikki vanhatkaan talot eivät välttämättä ole tiiviytensä puolesta läheskään yhtä hataria kuin voisi olettaa. Nimittäin esim. terwapaperia on käytetty yli vuosisadan, huolellisesti asennettuna se on ainakin yhtä tiivis kuin teippaamaton ilmansulkupahvi, eli riittävillä limityksillä voisi ainakin teoriassa olla parempi kuin moni nykytalo. Ja tosiasiassa perinteisissä taloissa tiiveyden heikot kohdat ovat yleensä läpivienneissä, mikä johtuu pitkälti siitä että ennen ei ollut samanlaisia materiaaleja tiivistämiseen kuin nykyään.
>"Hengittävyys" ei ole sama asia kuin ilmavuodot, vaan sillä viitataan rakenteisiin joissa ei ole täysin vesitiiviitä kerroksia."
Juuri niinhän tuossa kirjoitin. Kovinkaan monessa rintamamiestalossa ei ole höyrynsulkua. Ja vanhoissa ja uusissa hirsitaloissa tuskin on höyrynpitäviä hirsiä.
Enkä tarkoittanut poistoilman koneellista poistoa vaan uudenmallisen koneen asennusta mikä hoitaa tulo ja poistoilman vaihdon. Kukaan ei ole niin hullu että laittaisi toimivaan painovoimaiseen vielä puhaltimen lisäksi.
Ja mitä tulee vanhan talon hyörytiiviiksi tekemiseen niin se on mahdoton tehtävä, kaikki sen tietää jotka ovat asian kanssa pähkäilleet. Sisäpuolelle pitäisi saada ehjä saumaton muovikalvo, se katkeaa ensimmäisen kantavan seinän kohdalla, kevyt seinät voi vielä jotenkin onnnistua kun ne voi purkaa. Ja mitenkä tehdään rintamamiestalon ulkoseinä välipohjan kohdalta. Täällä tuntuu olevan näitä viisaita niin sanokaa se, tuskin kovin moni edes tietää tuon rakenteen yksityiskohtia. Kovasti vaan annetaan ohjeita ja maalaisjärkeä. Ja miksi muuttamaan rakennetta joka on toiminut 60 vuotta.
Ja tähän lisäisin sen että harvoin lämmin ilma on kosteaa talvella talon sisällä, usein liiankin kuivaa. Ja se tuskin kostuttaa rakennetta joka on hengittävä eli harva niin että vuotava ilma pääsee pois ulos rakenteesta, päin vastoin. Ja tuohon tuo rakenne perustuukin. Lämmin ilmahan virtaa aina kylmää kohti sen varmaan kaikki uskaltaa tunnustaa. Nyt jos sisälle laitetaan tehokas ilmanvaihtokone niin virtaus voi kääntyä toisen suuntaa, eli kylmä alkaakin virrata sisälle päin, silloin rakenteet aikakin kostuvat talvellakin.
Jos haluaa ilmatiiviin, lämmöntalteenotolla varustetun talon niin kannattaa tehdä uusi eikä alkaa muuttamaan 60v vanhaan taloa sellaiseksi. Siitä ei tule kun sutta ja sekundaa. Jätetään ne talot sellaisille jotka niitä haluaa, hyvin nuo ovat menneet kaupaksi. Ja voihan ulkomuodon tehdä samanlaisen jos sellainen kiiinnostaa.
Ja minä ainakin näen että koneellinen pakko ilmanvaihto ei ole pakollinen, ilman sitä on tultu toimeen 500v ja viimmeiset 30v sitä vasta on käytetty ja kaikenlaiset hengityselin sairaudet on vaan lisääntyneet. Suurin syy tähän hysteriaan ovat kone valmistajat, kalliita koneita pitää saada myytyä ihmisillä väkisin. Talvella painovoimainen toimii varmasti, no energiaa menee hukkaan. Mutta meneekö edes niin paljon kun koneellinen ilmanvaihto kuluttaa.
> Alkuperäinen rakenne päästi ilman seinän läpi ulospäin.
eli vei sisäilman kosteuden rakenteita pilaamaan. Asenna höyrysulku
Yritä nyt ymmärtää että ei se lämmin ja kuiva sisäilma talvella mitään kosteutta vie rakenteeseen vaan lämmittää sitä ja poistaa kosteutta. Ja kun rakenne on oikeanlainen ja harvenee ulospäin niin lämminilma vie kosteuden ulos rakenteesta. Tämä edellyttää että rakenne on tarpeeksi "ohut" . Nykyaikaisilla paksuilla seinillä tämä ei onnistu jos vuotoja sattuu olemaan.
Mittaappa sisäilman kosteus tammikuussa aika alhainen varmasti on..
"Juuri niinhän tuossa kirjoitin. Kovinkaan monessa rintamamiestalossa ei ole höyrynsulkua. Ja vanhoissa ja uusissa hirsitaloissa tuskin on höyrynpitäviä hirsiä."
Paitsi että et kirjoittanut. Hengittävä ei edelleenkään tarkoita samaa kuin ilmavuodot. Ns. hengittävä rakenne voi kaikesta huolimatta olla tiiveydeltään ihan nykynormien tasolla. Ja niin moni nykyään talonsa tekeekin. Käsittääkseni tällä hetkellä täysin puupohjainen rakenne on melko suosittu. Siis sellainen, että kantavat rakenteet, tuulensuojat, eristeet ja ilmansulku ovat kaikki puupohjaisia. Tätä ainakin markkinoidaan sillä käsityksellä, että rakenteen kaikki osat käyttäytyvät kosteuden suhteen samalla tavalla kuin puu. Koska rakenne on kuitenkin varustettu ilmansulkukerroksella, ja tiivistetty huolellisesti (jos on), niin rakenne voi olla hyvinkin tiivis. Periaatteessa ko. rakenteen tiiveydelle ei ole oikeastaan mitään muuta rajaa kuin huolellisuus.
Höyrynvastus on eriasia kuin ilmavuodot. Puupohjainen rakenne ei liiemmin vastusta kosteuden siirtymistä. Paitsi tietenkin sen verran, että ilmansulku estää ilmavirrat, ja siinä sivussa pakottaa kosteuden imeytymään ensin itseensä, ja sitten luovuttaa sitä sinne missä höyrynpaine vain sattuu olemaan pienempi.. Periaatteessa kyse taitaa olla oikeastaan sattumanvaraisesta molekyylien liikkeestä, mutta makrotasolla tarkasteltuna sattumanvaraiset liikehdinnät tuottavat yleensä "virtaaman" suuremmasta pitoisuudesta alhaisempaan, joten käytännössä liiketta voidaan pitää yksisuuntaisena.
Ilmanvaihtohormi toimii etenkin talviaikaan, ja lämpimällä piipulla ihan siinä missä mikä tahansa konekin. Periaatteessa sellaisen hormin voisi jopa mieltää lämpövoimakoneeksi, jossa ei ole yhtään ainoaa liikkuvaa (kuluvaa) osaa. Ja niin kauan kuin talosta imetään "riittävästi" ilmaa pysyy talo alipaineisena, ihan siinä missä koneellisillakin ilmanvaihtosysteemeillä.
Se minkä verran tarkkaan ottaen on "riittävästi" riippuu tässä yhteydessä lähinnä ilmavuotojen ja tuloilman summasta.
Mikäli talo ei pysy alipaineisena, niin ilmavirtojen suunnista tulee jotakuinkin täysin sattumanvaraisia. Konvektio virtaukset saattavat yhtä aikaa vetää ilmaa sisään läheltä lattiaan, ja työntää sitä rakenteisiin sisään katon tuntumassa. Ja siinä sivussa tuuli voi painaa ilmaa sisään koko seinän leveydeltä ja imeä sitä vastaavasti pois tyvenen puolelta. Periaatteessa tämä saattaa aiheuttaa jonkinasteisia kondensio ongelmia, mutta tällaisissa rakenteissa yleensä rakenteiden tuulettuvuus ja heikot eristysarvot auttavat pitämään kosteuden siedettävinä, ja vähintäänkin muut ongelmat tekevät talosta energiaa haaskaavan ja epämiellyttävän asua.
Toisaalta, tulo-/poistoilmavaihtokone ei aiheuta loppujen lopuksi kovinkaan suurta alipainetta taloon. Tulo- ja poistopuolen koneille säädetään tietynasteinen "epätasapaino", jolla on tarkoitus pitää talo lievästi alipaineisena, ja siten vuotoilmavirtojen suunnat aina sisäänpäin.. Mikä ei muuta tilannetta oikeastaan miksikään, sillä kaikki ilmanvaihtojärjestelmät ovat luonteeltaan joko poisto- tai tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Millään käytössä olevalla ilmanvaihtojärjestelmällä ei ylläpidetä ylipainetta taloissa.
Ja tälle käytännölle on olemassa ihan järkevät perusteet, nimittäin, vaikka sisäilma tuntuu, ja tavallaan onkin, todella kuivaa... Niin ilmankosteudessa kyse on usein suhteellisesta kosteudesta, joka on riippuvainen lämpötilasta. Sisäilma on erityisen kuivaa koska se on lämmintä. Lämpötila ei kuitenkaan ole pysyvä ominaisuus, vaan siirtyessään ulos ilma jäähtyy hyvin nopeasti.
Rakenteen läpi sisäänpäin pyrkivä ilma lämpenee sisätiloja lähestyessä, jolloin suhteellinen kosteus alenee. Mikäli jostain syystä virtaus kääntyisi, tapahtuisi sama kääntäen, eli ilman suhteellinen kosteus alkaisi nousta rakenteen sisällä. Taloissa on lisäksi paljon erilaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kosteusrasitusta, joista yksi tärkeimmistä on me ihmiset itse. Sen lisäksi tulee äkkiseltään mieleen suihkut, ja kaikki muu etenkin lämpimän veden käyttö, ruuanlaitto ja huonekasvit. Talon sisällä voi huomaamatta haihtua vettä useita litroja vuorokaudessa, joka tarkoittaisi ihan pelkäksi vesihöyryksi muutettuna montaa kuutiota höyryä... Mutta 100% höyrynä se ei ole, eikä ilman suhteellinen kosteus sallisi sitä, vaan se kertautuu vielä suuremmaksi määräksi kosteaa ilmaa.
Jostain luin, että ihan tavanomainen LTO-kennolla varustettu kone säästää lämpöenergiaa noin 7 kilowattituntia jokaista kuluttamaansa sähkö kWh:ia kohti, ja itsekin olen joitain laskelmia tehnyt ja aina laskelmat ovat osoittaneet selkeää säästöä. Samoin ihan kokemusperäinenkin tieto tuntuisi viittaavan siihen suuntaan, etteivät laskelmat ihan hatusta vedettyjä ole. Tuloilma lämpenee LTO-kennossa ihan selvästi, ja vaikka asiaa pyörittelisi miten, on selvää että kyse on huomattavista lämpötehoista.
Olipa siinä taas iltasatu...
"Periaatteessa kyse taitaa olla oikeastaan sattumanvaraisesta molekyylien liikkeestä, mutta makrotasolla tarkasteltuna sattumanvaraiset liikehdinnät tuottavat yleensä "virtaaman" suuremmasta pitoisuudesta alhaisempaan, joten käytännössä liiketta voidaan pitää yksisuuntaisena."
"Jostain luin, että ihan tavanomainen LTO-kennolla varustettu kone säästää lämpöenergiaa noin 7 kilowattituntia jokaista kuluttamaansa sähkö kWh:ia kohti,"
Eli mun ilmaisilla puilla on vaan menoa tuosta koneesta, eipä kannata laittaa yöunia häiritsemään.
Ja minun mielestä jos ilma virtaa rakenteen läpi niin silloin se on hengittävä. Muovikalvolliset talot ei hengitä. Turha alkaa saivartelemaan jostain puupohjaisista rakenteista. Materiaali joko hengittää eli päästää ilman läpi tai ei. Näin tavalliset kuolevaiset sen ymmärtää, mutta me ei ollakkaan rakennusfyysikoita.
Mua kans ottaa päähän toi saatanan ekopelleily. Suomi eroon EU:sta!
Energiatehokkuus on hyvin helppo todeta nimenomaan sähkölämmitystalossa ja luotettavasti , katsomalla SÄHKÖMITTARISTA lukemat vuoden välein.
SE ON SIINÄ ja ei tarvitse kallispalkkaisten ministerien ja työryhmien raapia päätään.
Pään raapimisesta voi tulla tikkuja kynsien alle!
Tällasta se näyttäis se rakentaminen olevan nyky Suomessa! Kyllä on laadukasta ja luotettavaa: http://raakaapeliaraksalla.blogspot.fi/
Lisää näitä vaan niin riittää rakennusalalla jatkossakin hommia, kun remonttiin menee hyvällä prosentilla taloja!
Juu lisää vaan virolaisia tänne töihin. Tuskin kellään mitään koulutusta ja kaikki katoaa kun rahat saatu ja ketään ei saa vastuuseen. Onko niillä edes nimiä ja henkilötunnuksia. Rakennuttajat saavat syyttää itseään kun eivät halua maksaa työstä palkkaa, ilmaiseksi ei hääviä jälkeä saa. Ei suomalainen rakentaja kökässä jaksa kulkea, miettikää omaa palkkaa ja sitten mitä oletta halukas maksamaan rakentajalle.
No tuo oli vaan yksi esim. olisi joskus kiva saada tyytyväisiäkin asikakkaita blokeihin, mutta sellaisiahan ei kukaan halua lukea.
Sen vielä sanon että noita lasilinnoja on vaikea saada vesitiiviiksi, kun ne on vaan puusta tehtyjä taloja ei sukellusveneitä. Kun kunnon syyssateet tuulen kanssa piiskaa niin varmasti vesi tulee jostain sisälle. Eihän niissä ole enää edes räystäitä. Katot täynnä erilaisia jiirejä. Suurin osa noista virheitä saa laittaa suunnittelijoiden niskaan. Tavoitellaan kaikenlaisia erikoisuuksia ja pitää erottua joukosta. Sitten tulee tälläisiä susia kun mitään ei ole mietitty loppuun asti. Ei muuta kun lisää vaan kaikenlaisia kotteroita suunnittelemaan sen parempi mitä vähemmän näyttää talolta. Siinä hyvä esimerkki http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Millaisiin omakotiunelmiin meillä on varaa/HA20060716SI1FA01fl2
Omakotitalossa laihialaiset elää 50% pienemmällä sähkönkulutuksella. Kato siinä sitten sähkömittaria???
paljonkohan laihialaiset onnistuvat säästämään liikkumisessaan?
Naapurit täällä koko päivän ajelevat autoillaan puolen kilsan päähän kioskille ja takaisin. Samalla etäisyydellä olevista kaupoista puhumattakaan
saavatpahan kaupanpäällisiksi ylipainoa ja siitä terveyshaittoja
Persut vastustaa ilmastopelleilyä.