Hevonen tuo jalo eläin tai paremminkin ystävä on joutunut säälimättömän hyökkäyksen kohteeksi.
Syynä ei ole itse polle, vaan säälimättömät saalistajat, jotka pitkissä tuotantoketjuissa vain kyttäävät, mistä kaikesta voisi saalistaa.
Syynä on myös EU:n byrokratia, joka säätää direktiivejä ja määräyksiään, jotka menevät ohi ja yli kansallisten lakien.
Kun esim Suomessa oli ennen vanhaan hyvään aikaan, (siis ennen EU-jäsenyyttä) melko tiukat elintarvikelait, niin nykyään elintarvikkeita valvotaan, jos valvotaan. EU-direktiivien mukaan on siirrytty ns. itsevalvontaan eli valmistusketju valvoo itse itseään. Ja nyt tässä hevosteluasiassa näyttää siltä, että itsevalvojat eivät erota hevosta lehmästä.
Mutta älkäämme siis syyttäkö hevosta tuota jaloa luontokappaletta ja ihmisen ystävää. Sitäpaitsi hevosen liha on hyvää, jos se on hyvää.
Syypäitä siihen, että meitä kuluttajia petkutetaan on EU:n direktiivit ja Suomessa Suomen omat valvontaviranomaiset.
Syynä ei ole itse polle, vaan säälimättömät saalistajat, jotka pitkissä tuotantoketjuissa vain kyttäävät, mistä kaikesta voisi saalistaa.
Syynä on myös EU:n byrokratia, joka säätää direktiivejä ja määräyksiään, jotka menevät ohi ja yli kansallisten lakien.
Kun esim Suomessa oli ennen vanhaan hyvään aikaan, (siis ennen EU-jäsenyyttä) melko tiukat elintarvikelait, niin nykyään elintarvikkeita valvotaan, jos valvotaan. EU-direktiivien mukaan on siirrytty ns. itsevalvontaan eli valmistusketju valvoo itse itseään. Ja nyt tässä hevosteluasiassa näyttää siltä, että itsevalvojat eivät erota hevosta lehmästä.
Mutta älkäämme siis syyttäkö hevosta tuota jaloa luontokappaletta ja ihmisen ystävää. Sitäpaitsi hevosen liha on hyvää, jos se on hyvää.
Syypäitä siihen, että meitä kuluttajia petkutetaan on EU:n direktiivit ja Suomessa Suomen omat valvontaviranomaiset.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Siinä taitaakin olla skandaalin ydin, että hevonen mielletään ihmisen ystäväksi , apuriksi, jaloksi ratsuksi ja lasten lemmikiksi kuten koirakin. Monen mielestä se pitäisi haudata tai tuhkata, mutta eikö ikänsä ihmistä palvellut hevonen anna arvokkaan viimeisen palveluksen ruokkiessaan ihmisiä. Näin en uskaltaisi sanoa ratsastusta harrastavien tyttärentyttärieni kuullen.
Hevosen lihaa saa halvalla, jostain luin että Suomessa siitä saa teuraaksi viejä 50 senttiä kilolta. Luulisi sen olevan vähärasvaisena arvossaan, kuten hirvi ja poro. Partioleirillä on opetettu jopa kyyn laittamista ruuaksi...ei ollut pakko maistaa. Vaarillani oli komeat lämpimät koirannahkarukkaset ja minulla oli lapsuuajan pienessä keinutuolissa pystykorvan talja pehmusteena...nyt ei tulisi kuuloonkaan nylkeä lemmikkiä.
Jostain luin sellaistakin, että koko hevosenlihajupakka on järjestetty , jotta kiinnitettäisiin huomio pois EU:n todellisista vaikeuksista...;).
Itse koetan maalaisjärjellä valvoa ostamisiani , eineksiä vältän tykkänään.
Eikö metwurstiin enää panna hevosenlihaa? Olen aina liuullut, että metwursti ei ole aitoa, jos sen valmistetaan jostain possusta!
Suomessa ei ole perinteistä vastenmielisyyttä hevosenlihan syöntiin, kuten briteillä.
Syömmehän mielellämme poroakin, joka kuulemma monissa maissa edustaa Petteri Punakuonoa. (Minä puolestani tappaisin Petterin riemumielin. Hänen punakuononsa tapaaminen raivostuttaa joka vuosi)
Mutta syväjäädytettyä poronkäristystä vältän. En pysty uskomaan, että ko. silppu olisi muuta kuin luista kaavittuja lihanriekaleita, jotka sitten myydään kymmenkertaiseella hinnalla muka herkkuna.
Lihan tarjonta kaupoissa on kaikin tavoin yksipuolistunut. Kaikki silppuna, kaikki marinaadissa tai jollakin tavalla käsiteltynä. Vain paistit ja fileet ovat tunnistettavassa muodossa. Ruuanvalmistuksen taito häviää, kun emme tunnista perusraaka-aineita.
tuo kohu järjestetty, ihmiset vouhkaa nyt sitä ja etsii syypäitä. Aika pikkujuttuhan tuo muutenkin, enemmän saisi olla huolissaan, mitä makkarasta löytyy. Ja siitä, löytyykö ylipäätään mitään ruokaa kaikille.
Oisit Ramoona maistanut sitää kyykärmestä, se maistuu ravulle, ei ole edes sitkeää.
Jos vielä grillattua kyytä tarjotaan, saatanpa maistaakin, ainakin ravut ovat suurta herkkuani. :)
Joidenkin eläinten lihan syönti on monelle tunnekysymys, meillä lapsuudenkodissa jäivät kesäkanat syömättä, niille annettiin nimetkin. Meidän lapset aina kauhistelivat täällä Etelä-Suomessa tavallista kauriinmetsästystä, kuka nyt suloista bambia haluaisi ampua ja syödä !
Valvira on paljon haltijana, mutta kyllä oma aistinvarainen arviointi on aina paikallaan. Minullekin on vastenmielistä ostaa poron tai saksanhirven puristettujja riekalelevyjä, käristyksen tapaista teenkin vain hirvestä. Nuo marinadiliemissä lilluvat lihanroikaleet jäävät kaupan hyllyihin myös, ei miellytä maku eikä koostumus. Osaan minä itsekin lihaa leikata, kun on vaan hyvin teroitettu veitsi ja maustaakin haluan oman makuni mukaan. Sitäpaitsi kaikki leikkuupinnat lisäävät pilaantumisen riskiä, vaikka missä kaasuissa muhisivat. Nyt myydään uutuutena valmiiksi paistettua jauhelihamuruakin, kehuttiin ettei tule käryä keittiöön. Minusta ruuan tuoksu on kodikasta ja houkuttelevaa.
Hevosasiaa puidaan yhä vaan, on kerrottu siitäkin, että Suomessa on liian vähän hevosia ottavia teurstamoja varsinkin Itä- ja Keski-Suomessa, tulee raskaat kalliit kuljetusmatkat. Koska hevosen hävittäminen ja hautaaminen on kallista eikä teurastomolta saa kuin muutaman satasen , voi hevosia Suomestakin päätyä hämärille markkinoille.
Marko Bjursrtöm oli saanut paljon hyvää palautetta siitä, että kannusti saattamaan loppuun palvelleen hevosen lempeästi teurastamolle. Jopa Tanskan hovista oli tullut kiitoskirje.
Olen nähnyt hevosen työkaverina, hyvin usein myös loppuun ajettuna, ja kiusattuna. Laajoilla metsätyömailla hevoset rehkivät elantoa isäntänsä perheelle. Näitä työhevosia oli kymmenin tuhansin tukkikuormia vetämässä, eikä tätä "veturia" aina kohdeltu kovin hyvin. Puun kuljetushan perustui erämaissa suurelta osin uittoihin ja uittoreittien varteen hepat kiskoivat kuormia. Aika usein puolenkymmentä kilometriäkin.
Muutos tapahtui aika äkkiä, tuli työkoneita metsäteiden tekoon ja puutavaran siirto siiryi kumipyörien päälle. Puiden kasaamiseen teiden varteen tuli työkoneet. Oikeastaan paras puoli oli se, että hevosten kiusaaminen väheni ja käytännössä loppui.
Siinä välivaiheessa riitti hevosen lihaa. Se oli hyvää ja halpaakin. Olihan hyvin suurella osalla ennakkoluulot, hevosta ei syöty. Sellaisia olivat vanhempanikin. Minulle kävi ja voin sanoa, että hevosen liha pelastikin monelta "pakolliselta"nälkäkuurilta.
En edelleenkään pidä hevosenlihaa myrkkynä. Kuitenkin kyllä asiakkaalla pitää olla tieto, mitä ostaa. Eiköhän hevosen liha olisi mennyt kaupaksi, vaikka se olisi heti rehellisesti ilmoitettu. Nyt on sitten saatu aikaisiksi epäluulojen nostaminen ja sitä kautta vahinkoa.
Ihmisen kesyttämistä hienoin ja jaloin on hevonen. Erikoisen arvokas silloin kun sen on varsasta asti kasvattanut. Ei sellaisia ystäviä, niiden iäännyttyä teurasteta vaan haudataan arvokkaasti, kokonaisena.
Evirasta on tullut kahvikerho. Tippaakaan eivät välitä
tehtävistään. Se on huomattu näiden vuosien aikana.
Niin on miltä näyttää.
Hevosenlihaa ja hevosmakkaraa oli myynnissä sodan jälkeen.
Sitä en tiedä oliko jo ennemminkin, muistan vain kun ruokatunnilla teimme lenkin kauppahalliin ja toiset oikein himoitsivat ostaakseen hevosenmakkaraa.
Itse maistoin sen verran että tiedän sen hyvältä maistuvan.
Onpa tässä tullut mieleen , rintama "sotureitako". lienevät olleen.. ei kai sentään,
Mitä vikaa hevosen lihassa on? Ei hepo mitään raatoja syö vaan kasvikunnan tuotteita. Ostin tänään metfursti, tuoteselosteessa lukee, sianlihaa, heosenlihaa ym ja hyvää on vaalean levän päällisenä.
Ei tietenkään yhtään mitään, jos on tutkittua, ja hyväksi havaittua.
Eikä kutsuta tuoteselosteessa naudaksi, eikä miksikään muuksi kuin hevoseksi.
Ikikaudethan hevosta on syöty.
Sotken nyt aihetta. Mitä en halua syödä vaikka maksettaisi on petoeläinten liha. NIissä usein piilee trikiinejä voi googlettaa mitä aiheuttaa ja miten sen voi saada mistä eläimistä.
JOten laittakaahan paistinpannut tulikuumiksi kypsentäkää lihat hyvin joka puolelta ja uuni vähintäin 200 astetta paistoaika riittävä.
Katsoin TV4 ruoka ohjelmaa jossa Marika paistoi lihaköntin joka puolelta ruskeaksi, sitten siivutti lautaselle vieraille tarjottavaksi sisältä täysin raakaa ja päältä kypsempää. Pidän huushollissani huolen että liharuoka on täysin kypsää, siihen on ruokailijoiden tyydyttävä.
Niin, googlettakaa sana trikiini. On hyvä tietää varsinkin heidän jotka kauhan vartta heiluttelevat.
Ei tarvitse Googlettaa.
Trikiiniinhän on kuollut naparetkikuntiakin, kun söivät saamaansa jääkarhua.
---------@
Kiinostaisi kuulla naparetkikunnan retkestä jääkarhu aterioita, miten kävi ja missä.
En ole raa´an lihan ystävä, en Entrecote pihvisssä sen paremmin kuin riimilihanakaan. Entrecote pihvin paistan 2min / puoli ja kypsää on.
Historiaa
Muistan miten hunnit johtajansa Attilan johdolla ratsastivat Kaspianmeren ja Mustanmeren pohjoispuolen aroilla huimaa vauhtia. Eipä siinä pahemmin ruokaa ehditty laittamaan. Tuoreen saaliin lihat pilkottiin isoksi möykyksi, sitten satulan alle ja ratsastamaan eteenpäin, siinä liha sopivasti "kypsyi" riimilihaksi,kunnes pysähdyttiin nuotion tekoon sopivalle lähteelle. Kirjan tarina ei kerro oliko lihaköntti satulan alla valmistunut syötäväksi. Barbaarimaista paimentolaiskansaa hunnit olivat omaleimaisia niin myös heidän elämän tavat. Joskus vuosia sitten luin hunneista kertovan historiallisen kirjan. Kirja kertoo, Hunnienmatka päättyi Katalaunisten kentälle! Tuo alue sijaitsee Ranskassa, jossa frankit voittivat hunnit!
Olen lukenut, että ainakin tataarit panivat yrttiliemeen marinoituja lihaviipaleita satulan alle siksi, että niillä hoidettiin haavaumia hevosten selässä. Rasittivathan pitkät ratsastukset ratsun ihoa. Intiaaneilta on peräisin pemmikaani, kuivatusta pilkotusta lihasta, pähkinöistä ja kuivatuista vihanneksista valmistettu energiapatukka. Sen tapaisia myydän ¨tietääkseni Suomessakin eräretkeilijöille, esikoisen piti ottaa Lapin vaellusriparille sellaisia pötköjä mukaan.
Varmastikin jääkarhun liha sairastutti huonosti kypsennettynä tutkimusmatkailijoita. Olen lukenut Franklinin retkikunnasta, että miehistöä kuoli huonosti tinattujen säilykepurkkien saumojen takia ruokamyrkytykseen. Sen ajan vaatetuskin suojasi huonosti.
Haavikon Kalevalasta tehdyssä elokuvassa Rauta-aika Lemminkäinen tappaa hirven, avaa sen mahan ja menee sinne lämmittelemään. On osattu ottaa kaikki irti eläimen ruhosta. Hiihtämässä olin minäkin, helmikuinen päivä säteilee parastaan. Etelän koululaisetkin saavat nauttia ihan kotikulmillaankin ulkona reippailusta.
Eikös mustan ja turvonneen silmän päälle laitettu raaka pihvi ? Mikä siinä parantaa, onko hoitsuja kuulolla ?
Samaa olen ihmetellyt. En usko, että yhtään mikään.
Sama, kun elokuvissa ympäri päissään ollut muka selviää pannullisella väkevää kahvia.
Alkoholi poistuu verestä samaa vauhtia, joi sitten mitä vain.
Cofeiini kumoaa kyllä keskushermostoa piristävänä alkoholin vaikutusta, usko sitten tai et!