Lihavuusleikkaus

No mikäs siinä pelottaa? Leikkaus itsessään tehdään tähystyksenä ja nopeasti toivut.
Syödä voit mitä vaan kunhan sen jonkin aikaa soseutat ja pikkuhiljaa kokeilet miten karkeaa voit syödä. Veden juominen ihan vetenä ei onnistu, maistuu tosi pahalle mutta lantraa vesi mehulla.

On väärin sanoa, että voit syödä mitä vaan leikkauksen jälkeen. Se vähähiilihydraattinen ja runsas proteiininen ruokavalio jatkuu loppuiän jos meinaat ensin saavuttaa normipainosi ja sen jälkeen myös pitää sen. Kävin leikkauksessa n.3 kk sitten ja tähän asti on ollut ihan sen syömisen opettelua ja omaksumista.

Kun vika on päässä, niin leikataan vatsa?

Ylensyöntiin ryhmäterapia lienee kustannustehokkain hoito.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2466

http://www.anttiheikkila.com/blogi/laihduttamisen-mielettomyys/

Ruoka olkoon lääkkeesi!


Hyviä rasvoja:

Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA


Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.





Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.


Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.



Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.





Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.





Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.





Kohtuudella (korkeintaan 2 palaa leipää tai vastaa määrä viljaa) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?


Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Pirre45, olen itsekin menossa tämän vuoden aikana vatsan ohitusleikkaukseen. Välillä leikkaus innostaa, välillä huolettaakin. Eniten toivon, että löydän pysyvän painonhallinnan ja että kakkosdiabetes hellittäisi.

Itsekin kävin lihavuusleikkauksessa, olen 177cm pitkä ja painoin 62kg. Ensin vatsalaukkuni vaihdettiin paljon venyneempään malliin ja kilpirauhaseni säteilytettiin sekaisin. Nahka venytettiin äärimmilleen ja sen alle laitettiin luovuttajilta tullutta rasvaa yli 80kg. Sen jälkeen vietin pari kuukautta desinfioidussa XXXXL-koon kokohaalarissa, koska tikatut leikkaushaavat eivät vielä kestäneet ylimääräisen rasvan painoa.

Leikkaus meni tosi hyvin, vaikka toipilaana menetin vähän painoa. Olen nyt kuitenkin päässyt yli 150kg rajan ja ruokahalu alkaa olla kohdallaan. Äsken söin uppopaistettuja lihapiirakoita pari kiloa.

Suosittelen lihavuusleikkausta kaikille lihaviksi haluaville!