Camilla Holmbom:"Kielikylpy hidastaa lukemaanoppimista"

Käännöststo

sr.se:

"Kiinnostus kielikylpyopetukseen kasvaa Suomessa
Publicerat: kl 10:07 , Sisu-uutiset

Foto: Janerik Henriksson/Scanpix
Suomessa kiinnostus niin kutsuttua kielikylpyopetusta kohtaan kasvaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla läheskään kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan opetukseen. Kielikylpyopetuksen lisäämisen tiellä on muun muassa pula pätevistä opettajista. Toimittajamme on vieraillut kielikylpypäiväkodissa Helsingissä.
Ajatus ilmaisesta kielestä houkuttelee vanhempia
-Kotona puhutaan suomea, mutta täällä opettajien kanssa ruotsia, kertoilee esikoululainen Oskar, joka kahden ja puolen vuoden kokemuksen jälkeen puhuu jo melkoisesti ruotsia. Oskar, kuten muutkin päiväkoti Eliaksen lapset tulee suomenkielisestä kodista, mutta päiväkodissa hänelle puhutaan ruotsia. Henkilökunta on kaksikielistä ja lapset saavat puhua, mitä kieltä haluavat. Tutkimusten mukaan kielikylpyopetuksesta on lapsille hyötyä monella tasolla, kertoo lastentarhanopettaja Camilla Holmbom.
-Alussa esimerkiksi lukemaan oppiminen voi olla hitaampaa, mutta ero tasoittuu muutaman vuoden kuluessa. Joidenkin tutkimusten mukaan kuudennen luokan lopulla jopa kielikylpylasten äidinkieli on parempi kuin muiden, Holmbom kertoo.
Kielikylvyssä uusi kieli opitaan luonnon menetelmän kautta, kuuntelemalla ja kokeilemalla. Ajatus ilmaisesta kielestä houkuttelee monia vanhempia ja esimerkiksi Helsingissä läheskään kaikki halukkaat eivät mahdu ryhmiin. Kaikkiaan kielikylpyyn osallistuu Suomessa noin neljä ja puoli tuhatta lasta, yleensä opetusta järjestetään kaksikielisillä paikkakunnilla. Tavoitteena on lisätä ryhmiä ja laajentaa opetusmetodia myös muualle maahan. Ajatus sisältyy myös hallituksen joulun alla siunaamaan kielistrategiaan. Pulmana on puute pätevistä opettajista. Suomen oikeusministeri Ulla-Maja Henriksson.
-Siihen pitää panostaa. Samoin pitää katsoa miten voitaisiin saada aikaan oma opetussuunnitelma kielikylvylle. Se parantaisi varmasti mahdollisuuksia laajentaa opetusta suurempaan osaan maata ministeri toteaa.
Katri Nisula, Helsinki"

13

2203

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • itkutsto

      Tuliko taas aloittajalle ymmärrysongelmia?

      "-Alussa esimerkiksi lukemaan oppiminen voi olla hitaampaa, mutta ero tasoittuu muutaman vuoden kuluessa. Joidenkin tutkimusten mukaan kuudennen luokan lopulla jopa kielikylpylasten äidinkieli on parempi kuin muiden, Holmbom kertoo.
      Kielikylvyssä uusi kieli opitaan luonnon menetelmän kautta, kuuntelemalla ja kokeilemalla."

      • p.ersu

        Nyt äkkiä markkinoimaan tämä ruotsalaisille.
        Voisivat kylvyttää lapsiaan vaikka tukholmassa suomenkielellä.
        Ei koskaan tiedä missä tarvitsee, jos vaikka muuttaa Lieksaan töihin.
        Totta puhuen, Tiedän vain yhdenlaisen kielikylvyn josta on hyötyä
        ja sitä harrastan vaimoni kanssa.


    • Käännöststo

      Anna-Maja Henriksson sanoo uutisen haastattelussa, että haluaa levittää kielikylvyn koko Suomeen, hallituksen strategian mukaan.
      Koska abiturientit ja aikuiset virkamiehet eivät ole innostuneita pakkoruotsista, on Rkp:n taktiikka nyt, että mahdollisimman pienet lapset "totutetaan".

      Rkp kannattaa kielikylpyä tietenkin vain suomenkielisille, jotka se haluaa ruotsittaa jo pieninä.
      Ruotsinkieiset Rkp mielellään laittaisi umpiruotsinkielisiin kouluihin vain, ettei ummikkoruotisnkielinen väki vähenisi. Ja sitä mukaa Rkp:n äänestäjät.

      Omassa kaupungissaan, Pietarsaaressa, Henriksson yrittää estää ruotsinkielisiä lapsia pääsemästä suomen kieltä oppimaan suomenkieliseen kielikylpyyn. Kaupungissa on aiottu jättää jopa 15 ruotsinkielistä lasta ilman heidän haluamaansa paikkaa kielikylpypäiväkodissa. Vanhemmat ovat kuulemma protestoineet ja nyt asiaa joudutaan harkitsemaan uudestaan. Ilmoittautuneita ruotsinkielisiä oli 40, joista rkp-johtoinen kaupunki ensin aikoi ohjata 15 umpiruotsinkieliseen kouluun.
      SvenskaYle ei uutisoi asiasta, onhan se "arka aihe".
      Ei uutisoi, vaikka asiasta on esitetty uutispyyntö.

    • Käännöststo

      Ruotsinkielinen, rkp-läinen Marika Tandefelt sanoi:

      "Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmällä paikkakunnalla Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan." (Hbl 16.8.2002.)

      Kielikylvynpoliittinen tarkoitus onkin tehdä suomenkieliset lapset puolikielisiksi, saada heidät kadottamaan keskeiset osat sananvarastostaan.

    • Kuka hän on?

      "Marika Tandefelt, född i Helsingfors 1946, är finlandssvensk språkforskare, fil.dr från Uppsala universitet 1988, docent vid Åbo Akademi 1990 och från 1991 professor i svenska vid Svenska handelshögskolan i Helsingfors. Mest känd är hon för sina insatser inom tvåspråkighetsforskningen och den svenska språkvården i Finland. Hon har bl.a. skrivit handlingsprogrammet Tänk om ... (2003), ett förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland. Marika Tandefelt är en av initiativtagarna till Hugo Bergroth-sällskapet och var 1994-2008 ordförande för Svenska språknämnden i Finland. Hon är sedan 1995 medlem av styrelsen för Svenska litteratursällskapet i Finland och sedan 2004 ordförande för Teaterföreningen Lillan i anslutning till Lilla teatern i Helsingfors. Hon erhöll Erik Wellanders språkvårdspris 2001 och Svenska Akademiens pris för språkforskning och språkvård, 2002."

    • hngfsbnf

      Tandefelt on rkp-läinen.
      Siksi hän kananttaa suomenkeilisten lasten ruotsinkielistämistä, mutta ei ruotsinkielisten lasten suomenkielistämistä.

      Rkp:n agendahan on: "Vahva ruotsalaisuus Suomeen!"

      • fgbngdfbd

        hei, rautaako,
        kyse oli Pietarsaaren ruotsinkielisestä kielikylvystä, ei Vaasan suomenkielisestä.

        Vaasa on se kaupunki joka on etelämpänä, Pietarsaari vähän pohjoisempana...


    • itkutsto

      Käännöststo se jaksaa näyttää tietämättömyyttään ja vanhoja juttuja toistella. Ohessa uutta tietoa:

      "Kielikylpyopetus laajenee Vaasassa Länsimetsän kouluun

      Kielikylpyopetus laajenee ensi syksynä Länsimetsän kouluun Gerbyssä. Tähän asti kielikylpyopetusta on ollut vain Keskuskoulussa. Tänään käynnistyy myös ekaluokkalaisten ilmoittautuminen kouluun. "

      http://yle.fi/uutiset/kielikylpyopetus_laajenee_vaasassa_lansimetsan_kouluun/6453920

    • itkutsto

      Kielikylpyyn pääsee Pietarsaaressa molemmista kileiryhmistä 25 oppilasta tasapuolisesti. Jos hakijoita on enemmän, suoritetaan arvonta, tasapuolisesti.

      "Kielikylpyyn hakeutuminen


      Kielikylvyn valintakriteerit Pietarsaaressa

      1. Kielikylpyyn hakeudutaan pääsääntöisesti yleisen päivähoitohaun yhteydessä keväällä sinä vuonna kun lapsi täyttää 5 vuotta. Mikäli hakijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu, suoritetaan valinta arpomalla. Kaksoissisarukset hakevat paikkaa yhdellä arvalla. Jos toinen kaksosista saa paikan, pääsevät molemmat.

      2. Kun lapsi saa paikan kielikylvyssä, oletetaan hänen jatkavan kielikylvyssä myös koko perusopetuksen ajan (5v – 9.lk).

      3. Kielikylvyssä on kutakin ikäluokkaa kohden yksi ryhmä suomenkielisessä- ja yksi ryhmä ruotsinkielisessä kielikylvyssä. Kumpaankin ryhmään otetaan enintään 25 lasta.

      4. Kielikylpykieli ei saa olla lapsen kotikieli. Kielellinen tausta määräytyy vanhempien hakulomakkeella antamien tietojen perusteella (=rasti ruutuun).

      5. Kielikylpyopetus soveltuu kaikille niille lapsille, jotka voivat osallistua yleisopetukseen, siis myös erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

      6. Mikäli ryhmät eivät tule täyteen kevään haussa tai paikkoja vapautuu, voi kielikylvyn aloittaa myöhemminkin. Vapautuneista paikoista ilmoitetaan aina jonossa seuraavana olevan lapsen huoltajille koulunkäynnin alkuun saakka.

      7. Esikoulu- tai kouluvaiheessa kielikylpyopetukseen hakeutuvan lapsen edellytykset selviytyä kielikylvyssä mietitään tapauskohtaisesti yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa, rehtorin, erityisopettajan ja luokanopettajan kanssa.

      8. Luodossa asuvilla lapsilla (suomenkieliset) on myös esiopetuksesta lähtien mahdollisuus hakeutua kielikylpyyn, mikäli vapaita paikkoja löytyy.

      • Käännöststo

        Se, mistä lukijat halauisivat tietoa on, että Pietarsaaressa on 15 ruotsinkielistä lasta joutumassa sivuun, ilman heidän vanhempiensa heille haluamaa paikkaa suomenkielisestä kielikylvyssä.

        Halukkaita suomenkielisiä lapsia on 20 ja heille Pietarsaari on järjestämässä luokan. Ei vaadittu 25:tä, vaan 20 riitti!

        Sen sijaan ruotisnkielisten kohdalla Pietarsaari vaatii 15 yhtä ryhmää kohden. Koska halukkaita oli 40, Pietarsaari päätti että vain yksi ryhmä perustetaan, eli 15 sai paikan, mutta 15 jäi ilman. Paikat päätettiin arpoa ja epåäonnekkaat ohjata umpiruotsinkieliseen kouluun..

        Vanhemmat eivät tähän tyytyneet ja on kuultu huhuja, että he eivät luovuta.

        Emme tiedä tästä nyt mitään, koska Yle ei uutiosiasiasta.


      • Käännöststo kirjoitti:

        Se, mistä lukijat halauisivat tietoa on, että Pietarsaaressa on 15 ruotsinkielistä lasta joutumassa sivuun, ilman heidän vanhempiensa heille haluamaa paikkaa suomenkielisestä kielikylvyssä.

        Halukkaita suomenkielisiä lapsia on 20 ja heille Pietarsaari on järjestämässä luokan. Ei vaadittu 25:tä, vaan 20 riitti!

        Sen sijaan ruotisnkielisten kohdalla Pietarsaari vaatii 15 yhtä ryhmää kohden. Koska halukkaita oli 40, Pietarsaari päätti että vain yksi ryhmä perustetaan, eli 15 sai paikan, mutta 15 jäi ilman. Paikat päätettiin arpoa ja epåäonnekkaat ohjata umpiruotsinkieliseen kouluun..

        Vanhemmat eivät tähän tyytyneet ja on kuultu huhuja, että he eivät luovuta.

        Emme tiedä tästä nyt mitään, koska Yle ei uutiosiasiasta.

        Koska kieliryhmät Pietarsaaressa ovat aika samansuuruiset niin on ymmärtääkseni lähdetty siitä että molemmilla ryhmillä on samansuuruiset ryhmät, yksi jokaiselle kielelle.
        Pietarsaaressa on myös poikkeuksellisesti pari vuotta ollut ruotsinkielisille toinenkin kielikylpyryhmä. Ja niin tietenkin voi tehdä. Mutta seurauksena on dominoilmiö.
        Taas toinen kielikylpyryhmä ruotsinkielisille tulee vaikuttamaan muiden ruotsinkielisten lasten kouluihin, koska oppilasmäärä niissä vähenee siinä määrin että yhden ruotsinkielisen koulun todennäköisesti joudutaan sulkemaan. Näitä oppilaita joudutaan siis sijoittamaan toisiin kouluihin joissa ei ole tilaa. Ja kapunki joutuisi vielä uuden kouluprojektin eteen, kun jo on monta hanketta odottamassa.
        Näistä hankkeista on koulusaneerauksia huonon sisäilamn takia sekä suomenkielinen lukio jo odottamassa.
        Ulkopuolisena ymmärtäisin että talaoudellisesti paras ratkaisu tässä tilanteessa olisi ettei perustettaisi toista kielikylpyryhmää ruotsinkielisille, ettei taas tulee uusi kouluhanke eteen ennkuin hyvin tärkeät koulusaneeraukset sekä suomenkielinen lukio on viety lävitse.


    • hälyttävää??

      Camilal Holmbom:
      "...-Alussa esimerkiksi lukemaan oppiminen voi olla hitaampaa, mutta ero tasoittuu muutaman vuoden kuluessa...."

      Holmbomin mukaan siis ainakin 2 vuotta lapsen kehityksessä on sellaista aikaa, jolloin hänen lukemisen oppimisensa on hidastunut.

    • tönköruotsi paskaaa

      Mihin helvettiin tarvitaan ruotsinkieltä suomessa, kun yrityksissäkin kaikki paperit tulee englaniksi, siis ruotsissa maan sisälläkin yritykset lähettää osto ja myyntipaperit englaninkielellä, niin suomessa pitäs muka opiskella ruotsinkieltä pirun hullua sakkia kyllä on. vad kosta hauki kilo treseitenviis.

      Enlganinkieli parasta opiskella nuoresta asti. meinaakos hurriit että heidän perseet suomenkieliset pyhkis, sen haaveen voitta heitää paskapöntöön suoraan

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taisin tehdä virheen

      Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle
      Ikävä
      44
      2972
    2. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      36
      2631
    3. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      53
      2584
    4. Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa

      Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt
      Maailman menoa
      101
      2244
    5. Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi

      Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle
      Ikävä
      48
      2084
    6. Olisitko mies valmis?

      Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me
      Ikävä
      338
      1874
    7. Mitä haluat sanoa kaivatullesi?

      Onko ikävä? Milloin näitte viimeksi?
      Ikävä
      150
      1546
    8. Nainen, mulla olisi sulle pari vinkkiä

      Kerro vain ongelmasi niin annan siihen vinkin. :/
      Ikävä
      73
      1408
    9. vieläkin sanoa voin...

      💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos
      Ikävä
      23
      1188
    10. Nainen onko sulla supervoimmia ?

      Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.
      Ikävä
      28
      1175
    Aihe