Camilla Holmbom:"Kielikylpy hidastaa lukemaanoppimista"

Tuliko taas aloittajalle ymmärrysongelmia?

"-Alussa esimerkiksi lukemaan oppiminen voi olla hitaampaa, mutta ero tasoittuu muutaman vuoden kuluessa. Joidenkin tutkimusten mukaan kuudennen luokan lopulla jopa kielikylpylasten äidinkieli on parempi kuin muiden, Holmbom kertoo.
Kielikylvyssä uusi kieli opitaan luonnon menetelmän kautta, kuuntelemalla ja kokeilemalla."

Anna-Maja Henriksson sanoo uutisen haastattelussa, että haluaa levittää kielikylvyn koko Suomeen, hallituksen strategian mukaan.
Koska abiturientit ja aikuiset virkamiehet eivät ole innostuneita pakkoruotsista, on Rkp:n taktiikka nyt, että mahdollisimman pienet lapset "totutetaan".

Rkp kannattaa kielikylpyä tietenkin vain suomenkielisille, jotka se haluaa ruotsittaa jo pieninä.
Ruotsinkieiset Rkp mielellään laittaisi umpiruotsinkielisiin kouluihin vain, ettei ummikkoruotisnkielinen väki vähenisi. Ja sitä mukaa Rkp:n äänestäjät.

Omassa kaupungissaan, Pietarsaaressa, Henriksson yrittää estää ruotsinkielisiä lapsia pääsemästä suomen kieltä oppimaan suomenkieliseen kielikylpyyn. Kaupungissa on aiottu jättää jopa 15 ruotsinkielistä lasta ilman heidän haluamaansa paikkaa kielikylpypäiväkodissa. Vanhemmat ovat kuulemma protestoineet ja nyt asiaa joudutaan harkitsemaan uudestaan. Ilmoittautuneita ruotsinkielisiä oli 40, joista rkp-johtoinen kaupunki ensin aikoi ohjata 15 umpiruotsinkieliseen kouluun.
SvenskaYle ei uutisoi asiasta, onhan se "arka aihe".
Ei uutisoi, vaikka asiasta on esitetty uutispyyntö.

Ruotsinkielinen, rkp-läinen Marika Tandefelt sanoi:

"Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmällä paikkakunnalla Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan." (Hbl 16.8.2002.)

Kielikylvynpoliittinen tarkoitus onkin tehdä suomenkieliset lapset puolikielisiksi, saada heidät kadottamaan keskeiset osat sananvarastostaan.

"Marika Tandefelt, född i Helsingfors 1946, är finlandssvensk språkforskare, fil.dr från Uppsala universitet 1988, docent vid Åbo Akademi 1990 och från 1991 professor i svenska vid Svenska handelshögskolan i Helsingfors. Mest känd är hon för sina insatser inom tvåspråkighetsforskningen och den svenska språkvården i Finland. Hon har bl.a. skrivit handlingsprogrammet Tänk om ... (2003), ett förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland. Marika Tandefelt är en av initiativtagarna till Hugo Bergroth-sällskapet och var 1994-2008 ordförande för Svenska språknämnden i Finland. Hon är sedan 1995 medlem av styrelsen för Svenska litteratursällskapet i Finland och sedan 2004 ordförande för Teaterföreningen Lillan i anslutning till Lilla teatern i Helsingfors. Hon erhöll Erik Wellanders språkvårdspris 2001 och Svenska Akademiens pris för språkforskning och språkvård, 2002."

Tandefelt on rkp-läinen.
Siksi hän kananttaa suomenkeilisten lasten ruotsinkielistämistä, mutta ei ruotsinkielisten lasten suomenkielistämistä.

Rkp:n agendahan on: "Vahva ruotsalaisuus Suomeen!"

Käännöststo se jaksaa näyttää tietämättömyyttään ja vanhoja juttuja toistella. Ohessa uutta tietoa:

"Kielikylpyopetus laajenee Vaasassa Länsimetsän kouluun

Kielikylpyopetus laajenee ensi syksynä Länsimetsän kouluun Gerbyssä. Tähän asti kielikylpyopetusta on ollut vain Keskuskoulussa. Tänään käynnistyy myös ekaluokkalaisten ilmoittautuminen kouluun. "

http://yle.fi/uutiset/kielikylpyopetus_laajenee_vaasassa_lansimetsan_kouluun/6453920

Kielikylpyyn pääsee Pietarsaaressa molemmista kileiryhmistä 25 oppilasta tasapuolisesti. Jos hakijoita on enemmän, suoritetaan arvonta, tasapuolisesti.

"Kielikylpyyn hakeutuminen


Kielikylvyn valintakriteerit Pietarsaaressa

1. Kielikylpyyn hakeudutaan pääsääntöisesti yleisen päivähoitohaun yhteydessä keväällä sinä vuonna kun lapsi täyttää 5 vuotta. Mikäli hakijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu, suoritetaan valinta arpomalla. Kaksoissisarukset hakevat paikkaa yhdellä arvalla. Jos toinen kaksosista saa paikan, pääsevät molemmat.

2. Kun lapsi saa paikan kielikylvyssä, oletetaan hänen jatkavan kielikylvyssä myös koko perusopetuksen ajan (5v – 9.lk).

3. Kielikylvyssä on kutakin ikäluokkaa kohden yksi ryhmä suomenkielisessä- ja yksi ryhmä ruotsinkielisessä kielikylvyssä. Kumpaankin ryhmään otetaan enintään 25 lasta.

4. Kielikylpykieli ei saa olla lapsen kotikieli. Kielellinen tausta määräytyy vanhempien hakulomakkeella antamien tietojen perusteella (=rasti ruutuun).

5. Kielikylpyopetus soveltuu kaikille niille lapsille, jotka voivat osallistua yleisopetukseen, siis myös erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

6. Mikäli ryhmät eivät tule täyteen kevään haussa tai paikkoja vapautuu, voi kielikylvyn aloittaa myöhemminkin. Vapautuneista paikoista ilmoitetaan aina jonossa seuraavana olevan lapsen huoltajille koulunkäynnin alkuun saakka.

7. Esikoulu- tai kouluvaiheessa kielikylpyopetukseen hakeutuvan lapsen edellytykset selviytyä kielikylvyssä mietitään tapauskohtaisesti yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa, rehtorin, erityisopettajan ja luokanopettajan kanssa.

8. Luodossa asuvilla lapsilla (suomenkieliset) on myös esiopetuksesta lähtien mahdollisuus hakeutua kielikylpyyn, mikäli vapaita paikkoja löytyy.

Camilal Holmbom:
"...-Alussa esimerkiksi lukemaan oppiminen voi olla hitaampaa, mutta ero tasoittuu muutaman vuoden kuluessa...."

Holmbomin mukaan siis ainakin 2 vuotta lapsen kehityksessä on sellaista aikaa, jolloin hänen lukemisen oppimisensa on hidastunut.

Mihin helvettiin tarvitaan ruotsinkieltä suomessa, kun yrityksissäkin kaikki paperit tulee englaniksi, siis ruotsissa maan sisälläkin yritykset lähettää osto ja myyntipaperit englaninkielellä, niin suomessa pitäs muka opiskella ruotsinkieltä pirun hullua sakkia kyllä on. vad kosta hauki kilo treseitenviis.

Enlganinkieli parasta opiskella nuoresta asti. meinaakos hurriit että heidän perseet suomenkieliset pyhkis, sen haaveen voitta heitää paskapöntöön suoraan