Mulla oli n. 7 vuotta sitten psykologi jota epäilin vilpittömästi narsistiksi. En ikinä uskonut kun aloitin psykologilla käymisen että voisin joskus voida huonommin terapian jälkeen kuin ennen terapiaa. Kun lopetin hänen tapaamisen sain jälkeenpäin kuulla muutamalta muulta ihmiseltä että heillä oli samoja kokemuksia. Myös yksi lääkäri sanoi minulle suoraan että kyseinen psykologi oli saanut paljon haukkuja.
Sen jälkeen meni monta vuotta eri psykologeilla joiden tarkoituksena tuntui olevan minun pitäminen passiivisessa tilassa jossa en parane enkä voi huonommin. Samaan aikaan minulle ehdoteltiin eri lääkkeitä joiden käyttöä ei edes valvottu tai seurattu sen kummemmin. Myös lääkärit väittivät mm. psyykelääkkeitä 100% vaarattomiksi joista ei jää mitään pysyviä ongelmia. Pää asia oli ilmeisesti se että kauppa käy.
Nyt uusin psykologini (taitaa olla jo neljäs menossa) on samanlainen kuin ensimmäinen. En tiedä onko kysessä narsisti mutta hän piikittelee minua joka kerta. Hän aivan tahallaan piilovittuilee minulle joka kerralla. Hän puhuu päälleni, hänen on pakko olla oikeassa vaikka kyse olisi asiassa joka ei liity mihinkään terveydelliseen.
Minulla tuli mitta täyteen viime kerran jälkeen. Kun tämä psykologi jäi lomalle joskus joulukuun alussa niin sovimme puhelimessa ajan tammikuulle. Pyysin puhelimessa kirjeenä ajan koska minulla ei ollut mitään mihin sitä kirjoittaa silloin ja hän lupasi lähettää. Sitä kirjettä ei sitten ikinä tullut ja missasin sen ajan. Seuraavalla käynnillä juttelimme normaalisti ja yhtäkkiä hän päätti ottaa puheeksi sen että en ilmoittanut etten tule ajalle viime kerralla. Sanoin että pyysin kirjeenä sen ja en saanut kirjettä joten en osannut tulla. Hän rupesi asiasta väittelemään mutta ei kieltänyt että unohti lähettää ajan minulle. Sitten kun hän kirjoitti minulle uuden ajan hän sanoi että "no pitääkös tämänkin paperin lisäksi lähettää kirje vai?"
Nyt hän sitten kehtasi kuitenkin lähettää laskun!?
Psykologini tietää että olen erittäin hajamielinen enkä todellakaan voi muistaa yli kuukauden päässä olevaa psykologin ilman että se lukee minulla jossakin. Itse en soittanut ja kysellyt koska en muistanut oliko se aika joskus tammikuun loppu puolella vai helmikuun alussa vai milloin joten ajattelin odottaa. Hän sanoi myöskin yrittäneensä soittaa ja minulla oli puhelin kiinni. Olen 3 kuukautta joka vitun kerta sanonut että minulla on unirytmi väärinpäin. Hän kysyi että miksi en silti vastannut ja esitin vasta kysymyksen että "jos puhelimesi soi yöllä kolmelta ja näyttää että tuntematon numero niin vastaatko puhelimeen?" Itse saan unen vasta aamu kuudelta joten mulle on turha soitella tuntemattomalla numerolla jos olen ehtinyt nukkua 3-4 tuntia.
Summa summarum, olen kyllästynyt psykologeihin joita ei kiinnosta heidän potilaansa joita heillä käy n. 30-40 viikossa, olen kyllästynyt olemaan lääke koekaniini, olen kyllästynyt selittelemään ihmisille rajoitteitani tai väsymystäni.
Puhumisen aika on minun kohdalta ohi. Aion lopettaa lääkkeeni (vain mieto mieliala lääke) ja lopettaa psykologeilla käymisen. Lääkitsen itseäni vaikka viinalla mieluummin. Koko psykoterapia on ihan täyttä paskaa tai on ainakin minun kokemusten mukaan. Joka tapauksessa en aio enää selitellä kenelläkkään yhtään mitään. En työkkäriin, en vanhemmilleni, en tutuille, EN KENELLEKÄÄN.
Sen jälkeen meni monta vuotta eri psykologeilla joiden tarkoituksena tuntui olevan minun pitäminen passiivisessa tilassa jossa en parane enkä voi huonommin. Samaan aikaan minulle ehdoteltiin eri lääkkeitä joiden käyttöä ei edes valvottu tai seurattu sen kummemmin. Myös lääkärit väittivät mm. psyykelääkkeitä 100% vaarattomiksi joista ei jää mitään pysyviä ongelmia. Pää asia oli ilmeisesti se että kauppa käy.
Nyt uusin psykologini (taitaa olla jo neljäs menossa) on samanlainen kuin ensimmäinen. En tiedä onko kysessä narsisti mutta hän piikittelee minua joka kerta. Hän aivan tahallaan piilovittuilee minulle joka kerralla. Hän puhuu päälleni, hänen on pakko olla oikeassa vaikka kyse olisi asiassa joka ei liity mihinkään terveydelliseen.
Minulla tuli mitta täyteen viime kerran jälkeen. Kun tämä psykologi jäi lomalle joskus joulukuun alussa niin sovimme puhelimessa ajan tammikuulle. Pyysin puhelimessa kirjeenä ajan koska minulla ei ollut mitään mihin sitä kirjoittaa silloin ja hän lupasi lähettää. Sitä kirjettä ei sitten ikinä tullut ja missasin sen ajan. Seuraavalla käynnillä juttelimme normaalisti ja yhtäkkiä hän päätti ottaa puheeksi sen että en ilmoittanut etten tule ajalle viime kerralla. Sanoin että pyysin kirjeenä sen ja en saanut kirjettä joten en osannut tulla. Hän rupesi asiasta väittelemään mutta ei kieltänyt että unohti lähettää ajan minulle. Sitten kun hän kirjoitti minulle uuden ajan hän sanoi että "no pitääkös tämänkin paperin lisäksi lähettää kirje vai?"
Nyt hän sitten kehtasi kuitenkin lähettää laskun!?
Psykologini tietää että olen erittäin hajamielinen enkä todellakaan voi muistaa yli kuukauden päässä olevaa psykologin ilman että se lukee minulla jossakin. Itse en soittanut ja kysellyt koska en muistanut oliko se aika joskus tammikuun loppu puolella vai helmikuun alussa vai milloin joten ajattelin odottaa. Hän sanoi myöskin yrittäneensä soittaa ja minulla oli puhelin kiinni. Olen 3 kuukautta joka vitun kerta sanonut että minulla on unirytmi väärinpäin. Hän kysyi että miksi en silti vastannut ja esitin vasta kysymyksen että "jos puhelimesi soi yöllä kolmelta ja näyttää että tuntematon numero niin vastaatko puhelimeen?" Itse saan unen vasta aamu kuudelta joten mulle on turha soitella tuntemattomalla numerolla jos olen ehtinyt nukkua 3-4 tuntia.
Summa summarum, olen kyllästynyt psykologeihin joita ei kiinnosta heidän potilaansa joita heillä käy n. 30-40 viikossa, olen kyllästynyt olemaan lääke koekaniini, olen kyllästynyt selittelemään ihmisille rajoitteitani tai väsymystäni.
Puhumisen aika on minun kohdalta ohi. Aion lopettaa lääkkeeni (vain mieto mieliala lääke) ja lopettaa psykologeilla käymisen. Lääkitsen itseäni vaikka viinalla mieluummin. Koko psykoterapia on ihan täyttä paskaa tai on ainakin minun kokemusten mukaan. Joka tapauksessa en aio enää selitellä kenelläkkään yhtään mitään. En työkkäriin, en vanhemmilleni, en tutuille, EN KENELLEKÄÄN.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Harmillista että olet joutunut noin pettymään. On olemassa vielä vastuuntuntoisiakin terapeutteja. Kyllä psykologin työ on haasteellista kun aina on kysymys, syntyykö luottamus ja hoitosuhde. Viinasta ei ole lääkkeeksi. Pääasia että sinulla olisi nyt luotettavai ysäviä joiden kanssa jutella. Älä lopeta mietoa lääkitystä. Lääkitys pitää purkaa pikkuhiljaa ja lääkärin valvonnassa. Tsemppiä kaikesta huolimatta. TToivottavasi mielipaha menee pian yli.
Se viina oli vain läppä, en käytä alkoholia. Kavereita mulla ei ole eikä perheen kanssa voi näistä jutella. Mun kohalta psykologilla käyminen on ohi. Ei tässä enää 7 vuoden jälkeen jaksa tota pelleilyä enää. Todella pahalta tuntuu yrittää luottaa johonkin ihmiseen ja saada solvauksia tai välinpitämättömuutta takaisin. En vaan jaksa enää...