Kun katsoo pohjanmuotoa, niin Albatross muistuttaa Seiskaria.
Varmaan idea 35:sta on saatu Seiskarin muodoista ?
Molemmat hyviä veneitä, ehkä ensi vuonna näemme uppoumarunkoisen Seiskarin, joka on vähän pienempi kuin Flying Albatross ....
Varmaan idea 35:sta on saatu Seiskarin muodoista ?
Molemmat hyviä veneitä, ehkä ensi vuonna näemme uppoumarunkoisen Seiskarin, joka on vähän pienempi kuin Flying Albatross ....
Vastaukset 15
Vanhimmat
Polttoaineiden hinnan nousu tuonee uppoumarunkoiset uudelleen.
Liukuvilla veneillä ajaminen on kuin repisi sadan euron seteleitä.
En oikein jaksa uskoa, että Syrjäsuon olisi tarvinnut kopioda veneensä muodot Virolaisesta Seiskarista. Syrjäsuon Albatrossit on hienoja ja hyvin tehtyjä veneitä.
Se on sitten syrjäsuokin mennyt pilaamaan uutuuden perävetolaitteella. Harmi.
http://www.albatross.fi/albatross-35-aves.html
Nykyaikaisilla akselivetoisilla, joissa ei ole kalarautaa, on aika haperoa mennä matalaan luonnonrantaan. Järvialueella sellainen on kerrassaan kehno kun pikkuisestakin pohjakosketuksesta on rusetti solmussa.
Ihmettelen, miksi kenelläkään suomalaisella venevalmistajalla ei ole pokkaa tehdä puhtaasti uppoumarunkoista reilun kokoista venettä, jonka kulutus olisi alle 0,5 litraa dieseliä maililla ja matkanopeus noin 8 solmua? Miksi! Silläkin ehtii 9 tunnissa Helsingistä Hankoon, mikä on ihan riittävän nopeaa mukavalle hiljaiselle ja maltillisesti rullavalle matkaveneelle. Kysyntää olisi aivan varmasti, kun litrahinta on dieselillä ensikesänäkin siinä kahden euron paikkeilla ja bensa hipoo jo 2,5 euroa.
Vähän ihmettelen näitä ajokustannusten kauhisteluja. Meillä on liukuva matkavene joka maksaisi uutena kutakuinkin 150 000 euroa, käytettyna puolet siitä. Ajokustannukset ovat noin euron per kilometri, hieman päälle.
Jos kesän aikana ajamme 1800 km ja maksamme siitä lystistä 2000 euroa niin onko tuo muka kohtuuttomasti veneen hintaan nähden? Etenkin kun kaverit ovat monilla reissuilla jakamassa ajokustannuksia.
Itse en vaan viitsisi körötellä Helsingin ja Hangon väliä 9 tuntia. Mutta kukin tyylillään.
Ei ole sukulaisuutta vaikka hieman samalta näyttääkin. Seiskari 242:n runko on alunperin Håkan Södergrenin piirtämä ja Albatross on ilmeisesti Salmelan käsialaa. Salmela piirsi aikoinaan Seiskari 40:n, jonka rungon kaarikuvat oli otettu Finmar Familystä (myöh. Seiskari S-29). Eli ei mitään uutta auringon alla. Eikä tarvikaan. Hyvät runkomuodot perustuvat luonnonlakeihin.
Sinänsä hauskaa, että joku kiinnittää huomiota tällaisiin asioihin. Tuntuu, että messuilla yleensä katsotaan sisustusta ym sellaista.
Seiskari mallistossa on siitä S-29:stä edelleen kehitetty 300 malli, joka on puoliliukuva kuten muutkin Seiskarit. Niitä tehdään tilausten mukaan, mutta messuille tuskin tuodaan.
No nyt on tulossa sellainen Albatross minkä määkin voisin ostaa (jos olisi rahkeita)! Hyvän näköinen tuossa kuvassa ja perävetolaite pelkkää plussaa tietenkin.
No jos saa antaa seiskari palautetta, niin itse kaipaisin esim S23 mallista hieman isompaa versiota. Eli takahytti aidosti kahdelle aikuiselle. S26 vastaa ehkä parhaiten tätä, mutta jokin siinä ei niin innosta. Uudet seiskarit ovat takahytittömiä, joten en löydä mallistosta venettä joka sopisi esim lapsiperheelle. Puoliliukuvasta ratkaisusta voi mielestäni luopua, koska ainakin vanhemmissa ajoominaisuudet ja äänimaailma suuremmissa nopeukissa ovat kestämättömiä. Eli ajetaan uppoumavauhtia aina.
Kyl mää kauhiast ihmettelin ko Syrjäsuo oly pykänny tommottiisen plaanaavan Albatrossin, plaanareitahan on markkinoilla vaik kuin pal.
Vanhastaan Albatrossin ystävät olisivat kaivanneet hidasta taloudellista asuttavaa matkavenettä eikä pikaliipparia. Kui se Esko ny asiakkaansa nuin hylkäs?
Onk ny vanhasta Albatrossista ylöspäin kasvaessa katteltava Delphiaa vai peräti hollannin teräsveneitä? Ei oo paljoo uppoumapaattei tohon kastiin.
Ehkä ihan ok jos olis tehnyt nousevaan talouteen, mutta kyllä tällä kansantaloudella plaanareiden myynti on vaikeaa. Itse en voisi moista ostaa vaikka haluaisin. Käyttökulujen takia uppis tyyppiset ovat siis tavallaan pakollinen valinta.
Eiköhän noita vanhempiakin malleja ole vielä saatavissa, joten reippaasti vain venekaupoille.Yleensähän on niin että veistämö pyrkii laajentamaan asiakaspohjaa uutuuksien myötä. Taloustilanteet kun nykyään tuntuupi olevan kvarttaaleja, niin ompa tuossa heti venettä jollekkin asiakkaale tarjolla.
Voi kun ette tajunneet. Kyllähän vanhoja albatrosseja saa vielä, mutta mielestäni Syrjäsuo ei luonut parhaalle kohderyhmälleen ( vanha-alba-omistajat) himottavaa seuraavaa venettä.
Jos taas joku on ostamassa plaanaria niin ei kai se tämmöistä Albatross 35:ttä ostaisi kun valikoimaa on pilvin pimein hienompiakin hyvään hinta-laatu-suhteeseen.
Olisipa kipparin vieressä tai veneen toisella laidalla kartturille/kyytiläiselle nenä eteenpäin istuttava istuin. Silloin olisi mainio paatti.
Eiköhän noita istuimia saa laittaa, niinkuin tilaaja haluaa.