Läytyyköhän kohtalotovereita, jotka yrittävät tiputtaa raskauskiloja, mutta se on osoittaunut ongelmalliseksi? Minulla tuli painoa raskausaikana noin 25 kg. Tällä hetkellä 10 kg on jäljellä ja vaatekoko on ainakin kaksi kokoa suurempi kuin enen raskautta. Olo on iso. Vauva on 3,5kk ja täysimetän, joten mitään diettiä en ole imetyksen vuoksi voinut aloittaa. Käyn joka toinen päivä kuntosalilla jumpissa (bodystep, bodycombat, bodypump) ja kävelyillä. Oon jättänyt herkut ja vähentänyt hiilareita, mutta paino on ja senkun pysyy 67 kg. Ennen raskautta painoin 56kg. Onko kellään vinkkejä miten ja milloin näistä pääsee eroon? Onko kukaan samassa tilanteessa?
Raskauskilojen pudotus
pudottaja1
7693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oi että olet kadehdittavan tarmokas!
Itse olen läsähtänyt kotiäiti, enkä mitään tuollaista saa aikaiseksi. Minulla on ylipainoa 20kg, 5kg siitä on muistona raskaudesta. Olo on myös iso. Ilmeisesti siedän tätä tilaani ihan hyvin, sillä en saa mitään tehtyä tilanteen parantamiseksi.
Mitään vinkkejä ei kyllä ole, mutta tsemppiä mahtavassa menossasi, kateellisena (mutta puolestasi onnellisena) toivottelen :)
Vähän sama on minun tilanteeni. Tosin sillä erolla, että minun "vauvani" on jo 1,5-vuotias, mutta vieläkin on ne 10 ylimääräistä kiloa raskaudesta ( 20 kg) jäljellä. Itse käyn jo päivisin töissä ja silti yritän epätoivoisesti varata aikaa salilla käyntiin ja mm. noihin samoihin jumppiin otan osaa yleensä kolmesti viikossa. Kävelyillä ja juoksemassakin yritän käydä, mutta aikaa ei meinaisi millään olla töiden ja lasten lisäksi ja sitten illalla myöhään ei jaksaisi kun nukkuakin pitäisi ehtiä.
Eikä syömisenikään nyt niin kamalaa voi olla, sillä syön samalla tavalla kuin "aina", mutta nykyisin se sitten kai on vain liikaa...
Syöt jo todella hyvin, joten johtuu hormooneista.
Kyllä painosi tippuu, kun imetys loppuu.
Imetä niin kauan kuin maitoa tulee ja sitten alat liikkua enemmän.
Kesällä on kiva liikkua ulkona.
Hyviä rasvoja:
Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.
Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.
Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
Jos syö liian vähän, niin elimistö menee säästöliekille ja paino ei putoa.
Rasvan ja proteiinin riittävään saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.
http://patrikborg.blogspot.fi/2012/12/nalkavelka.html
Yksi tärkeimmistä aineista painonhallinnassa on magnesium, jota tarvitaan yli 300 kehon reaktiossa, kuten aineenvaihdunta, entsyymit, energiantuotanto ja tukirangan kasvu. Magnesiumin puutos on syynä moniin nykypäivän sairauksiin ja vaivoihin.
Magnesiumvalmisteita löytyy useina eri yhdisteinä. Parhaiten imeytyvien joukkoon kuuluvat: Magnesiumöljy, Mg-aminohappokelaatti, Mg-sitraatti ja niiden jälkeen keskinkertaisesti imeytyvä Mg-karbonaatti sekä kaikkein huonoimmin imeytyvänä Mg-oksidi.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm
Eiköhän imetyksen jälkeen painokin tipu. Näin ainakin mulla kävi.
Moni on tai on ollut samassa tilanteessa. Minäkin. Keskimmäisen lapsen odotuskilot lähtivät hitaasti pois mutta kuitenkin eli siis kärsivällisyyttä. On parempi, että paino tippuu vaikka vain kilon kuukaudessa kuin se, että se nousisi puoli kiloa. Eli kun suunta on oikea, se riittää. Nauti äitiydestäsi!
Kyllä se siitä tippuu.
Vauva vaatii kokoajan lisää maitoa ja maidontuottaminen vie energiaa. Minulle tuli n. 27 kiloa raskausaikana (lähtöpaino 50) ja synnäriltä kotiutuessa siitä oli 18 kg jäljellä. 4 kiloa oli ylipainosta jäljellä, kun lopetin imetyksen vauvan ollessa 9 kk ja siihen paino sitten jäi.
Muistan, että pari ekaa kuukautta tuntui siltä, että paino ei tipu yhtään. Meinas toivo mennä. Sitten kun vauva oli n. puolivuotias, paino tippui kohisten. Jos olisin voinut jakaa osittainimetystä vuoden ikään asti, olisi varmaan kaikki mennyt. Vaan tyytyväinen olen tuohon 4 kiloon. Olin vähän liian laiha ennen ...
En mitään laihdutusjuttuja tehnyt. Vaunulenkillä kävin.