Meidän kerrostalossa puhdistettiin ilmastointikanavat ja nyt on tullu painetta asuntoon. Pian puhdistuksen jälkeen ikkunan päältä (ilmastointikanava) kävi kylmä viima, niin että näpit jäätyi. No, ei se mitään sittemmin olen huomannut ovia aukoessa paineen. Ovea on vaikeampi saada auki, kun tuntee selvän vedon. Ovi imee kiinni. Parvekkeen ovessa, eteisen väliovessa sekä ulko-ovessa on tämä ilmiö. Ilmastointi kuuluu myös niin kuin kiehuttaisi vettä. Tasainen hörinä. Tänään myös vessassa kuului kuin tuulen ulvontaa. Vissiin melko kovalla tuulet käy noissa putkissa. Olen ilmoittanutkin asiasta.
Kivaa ei kylmä veto ole, mutta ei painekaan. Voiko se tehdä myös asunnolle hallaa? Ainakin luulisi.
Kivaa ei kylmä veto ole, mutta ei painekaan. Voiko se tehdä myös asunnolle hallaa? Ainakin luulisi.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Alipaine on permpi kuin ylipaine. Eli kuvaamasi tilanne, että ovi "imeytyy" kiinni on hyvä juttu
Jos asunto/talo on ylipaineinen, tulee rakenteisiin kosteusvaurioita.
Kanavien puhdistuksen yhteydessä olisi pitänyt myös mitata ilman virtaukset ja säätää venttiilit. Kanavat ovat olleet ilmeisesti aika "tukossa" ja kun ilma pääse nyt paremmin kulkemaan, se lisääntynyt ilmanvirtaus pitää ääntä poistoventtiileissä.
Kuten edellä jo joku totesikin, kyseessä on alipaine, joka rakennusteknisesti on parempi kuin ylipaine.
Niin varmaan räkä ja veri valuu nenästä.xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Niin varaan räkä ja veri valuu nenästä.
Taas kerran suoritettu halvin mahdollinen ratkaisu.
Ilmanmuuta ilmanvaihto olisi pitänyt tasapainottaa.
Tässäkin tapauksessa rakenteista ja avonaista liitoksista tulee huoneilmaan suuria rakennesaastemääriä.
Onko korvausilmaventtiilissä tehokas ilmasuodatin?
Järkevästi ajatellen kyllä ilmavaihdonkin pitää olla tasapainossa asumismukavuuden kanssa.
Ilmanvaihdon tarkastustyöt. Lämpötilojen mittaukset.
Muuten kiinteistön lämmityskustannukset nousevat turhan korkeiksi.
Vain rakennetiivissä rakennuksessa kannattaa suorittaa ilmanvaihdon ja lämpötilojen säädöt.
Muussa tapauksessa säätötöiden onnistuminen on vain teoreettista.
Rakkenneliitosten sekä ikkunoiden tiiveysmerkitys, vaikutukset ja haitat, eivät kuulu tämänpäivän hallituksen ja isännöitsijän hallitsemiin asioihin.
Kiinteistön rakennetiiveystarkastuksiin käytetään harvoin alalle erikoistuneita asiantuntijoita.
Tiiveys vaikuttaa ilmanvaihtoon, huoneilman laatuun, vedontunteeseen, lämpötiloihin, kosteusvaurioihin, kiinteistöhuollon kustannuksiin, asumisviihtyvyyteen, lämmityskustannuksiin ja hiilidioksidipäästöihin.
Pieni rako, mutta suuret haittavaikutukset.
Mikä on johtanaut tähän tilanteeseen, että kukaan ei tahdo ymmärtää mihin kaikkiin asioihin ilmanvaihto ja rakennetiiveys vaikuttaa?
Teknillinen isännöitsijä mittaa vain huoneen lämpötilan, eikä ymmärrä kuinka paljon epätiiveys tai ilmanvaihto voi vaikuttaa lämpötilojen tuntemukseen.
21 asteen lämpötila voi vetoisassa asunnossa tuntua jopa 18 asteiselta.
Huoneen ilmavirtaukset viilentävät lämmön tuntua, kuten ulkolämpötilaan vaikuttaa tuuli ja tuulen voimakkuus.
Pärekoriin on mahdotonta saada säätöjen mukaista ilmanvaihtoa tai asumismukavuutta parantavaa huonelämpöä.
Pärekoritalossa asukas maksaa myös ulkoilmaan virtaavan hukkalämmön.
Sisäilmamääräysten mukaan asunnon ilman täytyy vaihtua kerran kahdessa tunnissa.
Pieni rako, mutta suuret haittavaikutukset.
Ikkunan korvausilmaventtiilissä on hieman suurempi rako, mutta niin on haittavaikutuksetkin suurempia.
Minä sulle kyllä suuremman raon näytän!
Urpo.
Kerrostaloissa asuinmukavuutta voidaan parantaa monella omatoimisella tavalla.
- Lisää lämpöä 1-3 astetta.
Vedontunteen vaikutusta voidaan myös vähentää.
- Veto mitä se on.
Ohjeita löytyy, Ikkuna-asiantuntija.fi sivuilta.
Vain ikkunoden tiivistäminen vähentää vedontunnetta, nostaa huoneen lämpötilaa, mahdollistaa säätöjen mukaisen ilmavaihdon, joka puhdistaa ja raikastaa huoneilman
Jos rakennuksessa on vain koneellinen poistotuuletus, korvausilman täytyy tulla jostain, ja yleensä ikkunoiden yhteyteen on järjestetty ilman tuloaukko.
Uudemmissa asunnoissa asia on toinen, tuloilma tuodaan ventiileiden kautta asuntoon, ja imetään pois toisten venttiileiden kautta. Silloin ikkunoiden tiiveydellä on enemmän merkitystä.
Tiiveydellä on aina merkitystä, kun pyritään hallittuun ilmanvaihtoon.
Jos samassa ilmanvaihtolinjassa oleva ei tiivistä ikkunoitaan, niin muidenkin asukkaiden ilmanvaihto toimii epämääräisesti.
Samoin käy jos yksi asukas teippaa kiinni omat korvausilmaventtiilinsä.
Vanhoissa ikkunoissa on harvoin ilmanpitävät tiivisteet.
- menettäneet kimmoisuutensa, liian ohkaisia, väärin asennettu jne.
Uudetkaan ikkunat eivät ole ilmatiiviitä esim fenestra ilmoittaa omilla www sivuillaan " ...meidän ikkunat eivät ole tiiviitä..."
Kysymys kuuluukin:
Kuinka on mahdollista säätää kiinteistön ilmanvaihto?
Kuinka on mahdollista poistaa vedontunnetta ja parantaa asumisviihtyvyyttä?
Kuinka on mahdollista säätää huoneiden lämpötilat?
Miksi hyväksytään kiinteistön turhat ja korkeat lämmityskustannukset?
Kuinka paljon näihin asioihin vaikuttaa Asunto-osakeyhtiölaki ja vastuujakotaulukko.
Laki omaksuttu kaikkien kiinteistöjen huoltotoimissa.
Maassamme yleisesti omaksuttu tapa, huoltaa kerrostalon ikkunoita ja ovia.
Kiinteistöyhtiö on huoltavinaan ja tiivistävinään ulkoikkunoita.
Asukkaat ovat tekevinään sisäikkunoiden tiivistyksiä.
Osakeyhtiötalossa mietitään, mitä toinen osapuoli on jättänyt tekemättä ja samalla unohdetaan omat velvoitteet.
Kun kerrostalossa on kysymys ilmanvaihdosta, asumismukavuudesta, lämmityskustannusten pienentämisestä, huonelämmöstä, vedontunteesta jne.
Kukaan ei tiedä mitä täysyisi tehdä.
Jokaista asiaa hoidetaan, jos edes vaivaudutaan hoitamaan, vain luulotiedoilla.
Millä tiedoilla tai taidoilla maamme vanhaa kiinteistökantaa huolletaan ja ylläpidetään?
Onko hallituksille kohdistettu kiinteistöhuollon tiedotus- tai koulutustilaisuuksia?
Onko erityisesti kiinnitetty huomio, millä toimilla voidaan parantaa kiinteistön energiatehokkuutta, ilmanvaihtoa ja asumismukavuutta.
Yksittäinen energiatodistus ei vältämättä paranna kiinteistön energiatehokkuutta.
Useat yksittäiset energiasäästön huoltotoimet, vaikuttavat nimenomaan poikkeuksetta myös ilmanvaihtoon ja huoneilman laatuun.
Monesko kerta tämä on kun meuhkaat tästä samasta asiasta?
Menee jo spämmin puolelle. Asiantuntemuskaan ei kirjoituksista pahemmin paista.
Hyvin vähäisillä tiedoilla ja taidoilla. Hallituksiin ei saada/haluta päteviä ihmisiä ja isännöitsijät on kilpailutettu hengiltä.
Meillä on koneellinen poisto kerrostalossamme ja talo on ollut koko ajan vahvasti alipaineinen. Syynä on se, että säätäjä tuijottaa vain poistoventtiilien poistojen minimimääriin ja taas uuden "säädön" jälkeen olisi tilanne jatkunut. Kun pyydettiin tarjouksia, niin mm. yksi urakoija suuttui ja sanoi, ettei hän säädä kuin suunnitelluilla arvoilla. Keskustelu päättyi siihen. Vain yksi urakoijista esitti suunnitelman ja toimittiin kuten oli tarkoitus: Huollettiin korvausilma- ja poistoventtiilit, puhdistettiin kanavat ja poistokoneet ja säädettiin ilmamäärät D2:n mukaisesti noudattaen suositusta (1 / 2h), jossa ulkokuoren paine-ero olisi luokkaa 20 Pa (D2 sallii 30 Pa). Ennen säätöä mitattiin 50 - 60 Pa:n paine-eroja ja silloin venttiilit vaan viheltää..
Mitä opittiin tästä: Säätäjät kurssille, jotta edes osaavat tulkita oikein D2:n ohjeita.
Vai niin. Useampi kirjoittaja tuntui kuitenkin olevan samaa mieltä kanssani.