Vanhempien apu ja välittäminen

"kummastelee"

Olis sellanen tapaus että vaimon vanhemmat ovat melko varakkaita ja hyvin toimeentulevia. Äskettäin saivat vielä kaikenlisäksi kohtuullisen tuntuvan perinnön. Velkaa ei nimeksikään, asunnot, mökit ja autot on, nuukasi elelevät. No niin, lainasimme keväällä appivanhemmiltani pienehkön summan rahaa, ja takaisinmaksusta sovittiin pikku erä kerrallaan. Kun kuulimme heidän saamastaan perinnöstä, elättelimme toivetta että joskohan velka annettais noin niinkun lahjaksi anteeksi.

Vaan mitä vielä, joka euro maksettava takasin. Mikähän niitten motiivi on jemmata rahaa pankkitille, eikä voi jelppiä omaa lastansa. Huom, en ole tässä rahan perään, mutta jos miettisin itseäni vastaavassa tilanteessa, niin varmasti avustaisin omia lapsiani. Emme törsäile tai tuhlaile leväperäisesti, mutta raha vaan tuppaa asuntovelallisella olla tiukassa, vaimokin vasta palailemassa hoitovapaalta töihin. Keksisköhän joku hyvän motiivin tommoselle toiminnalle. Mulla ei mee jakeluun.

44

5582

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • rku

      No hei haloo... lainan nimellä saadut rahat on tietysti maksettava.

      Se on näiden vanhempien ihmisten selkärangassa, että säästetään sinne pahan päivän varalle ja perinnön jatkoksi. Ei siinä mitään järkeä ole, sillä sitähän tietysti voisi auttaa silloin kun tarvitaan. Mutta samalla siinä on joku perusajatus, että pitäisi jälkeläisten oppia tulemaan toimeen omillaan.

    • anoppi

      on meitä erilaisiakin anoppi-appeja olemassa. Me annoimme oman talomme asunnoksi pojan peheelle, ja kun heidän perhe kasvoi, autoimme rahallisesti ja takaamlla saamaan iso asunto keskustasta. Yllätyts, yllätys, miniä haukkui meidät. Minä, anoppi, hoidin lapsia, annoin rahaakin heille. Nyt on tilanne se, että apen hyväksyvät, minä olen maailman huonoin, pahin ihminen. Eli nyt elän vain itselleni. Lapsenlapsille jätän pankkitilille jotain. Ikipäivänä en enää heitä auta, paitsi jos lapsenlapseni näkevät nälkää, voivat tulla luokseni syömään.

      TOTUUS ON , ETTÄ MONI MINIÄ ON PIRUN MUSTIS MIEHESTÄÄN, ETTEI SIIHEN SOVI MIEHEN VANHEMMAT.,

      • tyhmästi

        Se on hienoa että autoitte nuoria ja todella ikävää, että nyt teillä on niin huonot välit, siihen on varmaan kuitenkin joku syy?
        Olen sitä mieltä että jos sinulla on ihan hyvät välit sun pojan kanssa niin totta kai autat häntä niin hänkin sua!


    • susa

      Olisiko motiivi se, että lapset oppivat rahan arvon merkityksen ja sen, että omillaan on pärjättävä. Välittämistä voi olla muunlaistakin kuin rahallista.

      Meillä oli ihan sama juttu, rikkaat appivanhemmat, 10 000 € laina heiltä, ja jokainen sentti maksettiin takaisin. Pidin sitä kyllä ihan normaalina, en halua appivanhempieni rahoja (enkä omien vanhempieni). Lainan myöntäminen oli itsessään jo hyvä asia. Ja lapsenlapsistaan välittävät, vaikka eivät anna rahaa eivätkä mitään muutakaan (tavaraa tai leluja) heille.

    • anne

      Jos joku kolmesta lapsistamme puolisoineen lainaa meiltä rahaa, niin haluamme, että se myös maksetaan takaisin sovitussa ajasssa, kuten he sen joutuisivat hoitamaan silloinkin, kun se olisi lainattu vaikka pankista. lainaamme erittäin mielellämme. Emme halua että he ottavat korkeakorkoisia lainoja muualta.

      Ylläoleva pätee siinäkin tapauksessa, mikäli saisimme jonkin perinnön. Sen lainanmaksun jälkeen tosin voisimme kyseisen summan lahjoittaa. Vain silloin se tuntuisi todelliselta lahjanannolta. Siinä on vissi ero.

      Motiivina on yksinkertaisesti se että sovituista sitoumuksista on opittava pitämään kiinni.

      Esim. häiden pitämiseen ilmoitimme, paljonko haluamme niihin laittaa rahaa ns. häälahjana. Summa on kaikille lapsille sama, piti he isot tai pienemmät tai ei häitä ollenkaan.

      • Vastuullinen

        Tämä on ainut järkevä tapa opettaa mikä ero on itselle ja toiselle kuuluvassa omaisuudessa.


    • Elena

      Muut ovat jo kertoneet pointteja joita minäkin ajattelen, joten kirjoittelen tässä vielä pari muuta.

      Ei voi lähteä siitä, että "kun minä tekisin hänen sijallaan noin", niin kumma kun hän ei sitten toimi samoin. Jokaisella on omat ajatuksensa ja arvonsa. Jos esim. vaimon vanhemmat ovat itse tienanneet omaisuutensa eikä heitä ole aikanaan autettu, niin he tekevät samoin. Tai saattavat pelätä, että sairastuvat ja tarvitsevat rahaa leikkausjonojen ohitukseen tai yksityiseen hoitokotiin.

      Yleensä aikuinen ihminen ei enää saisi *odottaa* apua vanhemmiltaan, ei sitä velvollisuutta enää ole. Jos joskus tulee lahja, niin se on aina yllätys.

      Mitään oikeuttahan lapsilla ei vanhempien omaisuuteen ole, he saavat tehdä sille eläessään mitä haluavat.

      Sitten on vielä sekin, onko muita lapsia eli useimmat vanhemmat haluavat olla tasapuolisia. Katsovat ehkä sitäkin, että ovatko miniän/vävyn vanhemmat auttaneet. Tai saattaisivat auttaa omaa lastaan mutta pelkäävät, että avioeron sattuessa omaisuus menee "vieraalle".

      Lopuksi: raha-asiat saattavat helposti sekoittaa ihmissuhteita. Joku saattaa odottaa kiitollisuutta ja pettyä. Tai joku ei oikein uskalla antaa, koska kokee että se on "lahjomista" ("eikö minusta pidetä muuten"?

    • rva

      Appivanhempani ovat varakkaita ja eivät silti lahjoita pojalleen senttiäkään auttaakseen häntä pojan omissa rahavaikeuksissa. Poika on tälläkin hetkellä auttamassa kotonaan vahempiaan kun anopilta veivät lääkäri ja poliisi viimeisenkin ajokortin koko taloudesta! Mieheni apu kyllä kelpaa heille itsestään selvyytenä, mutta minulla miniällä, sappi kiehuu tällä hetkellä; varsinkin apen takia! Ukko ryyppää todella rankasti päivittäin, mutta omiaanhan juo; sanotaan! Saadaan käydä jatkuvasti alkosta pulloja heille ja osan pulloista maksaa poika jostain syystä vähistä rahoistaan, vaikka ei itse edes alkoholia käytäkään! Kumpikin appivanhemmistani on laihialaisen pihejä ja kaikki vain pitäisi tulla sinnepäin! Rahaa on, mutta aina käydessämme jääkaappi huutaa tyhjyyttään ja minä miniänä saan täyttää sen ensitöikseni omalla kustannuksellani! Viimeksi käydessäni kieltäydyin siitä kunniasta viimein ääneen ja sanoin sen olevan talon emännän tehtävän. Täytänhän omankin jääkaappini ilman muiden apua! Anoppini lähtikin heti kauppaan ja osti monella sadalla eurolla ruokaa, tankkasi auton ja kävi vielä monta isoa pulloa viinaa ukolleen. Ensimmäisen kerran sain syödäkseni anopin ostamaa ruokaa siinä talossa. Viina ei maistunut minullekaan, mutta riitti kun katseli apen touhuja. No, jokainen elää tavallaan.

      Nyt tilanne on muuttumassa oleelliselta osin: anoppi on äskettäin sairastunut pysyvästi kuolemaan johtavaan sairauteen ja tarvitsee ympäri vuorokautista apua ja hoivaa loppuelämänsä. Yllätyksekseni kuulinkin heidän suunnittelevan hoitajaa anopille minusta, miniästään. Pyysivät minua jättämään oman leipätyöni täällä ja muuttamaan asumaan heille pysyvästi. Voisin kyllä saada töitä sieltäkin, joten en jäisi aivan tyhjän päälle.

      Kuitenkin minulle on herännyt pieni katkeruus appivanhempiani kohtaan: miksi minä auttaisin heitä, jos hekään parempina päivinään eivät ole auttaneet vapaaehtoisesti meitä!?! Mietin, mikä osani miniänä tulisi olemaan siinä talossa. Nyt tiedän vain varmasti että kumpikaan appivanhemmistani eivät selviydy yksin kotonaan. Olen luvannut seurata miestäni, mutta tulevaisuus pelottaa hiukan...

      Olisiko täällä samassa tilanteessa olevia appivanhempia, miniöitä, taikka vävyjä? Lukisin mielelläni miten te olette ratkaisseet nämä asiat!? Pyydän asiallisia vastauksia kysymyksiini ja kiitän jo etukäteen vastauksista. Rakentavaa keskustelua kaivataan näistä asioista ja pohtimalla asioita vastauskin toivottavasti löytyy pikkuhiljaa.

      • teeeee

        Mun mielestä sun otsikkosi oli vähän virheellinen
        samoin meillä... jos se on vastaus alkuperäiselle.
        Mielestäni olette antaneet appivanhempienne hyväksikäyttää itseänne, jos maksatte viinapulloja ja ruokaa jääkaappiin.

        En tiedä mistä pojan auttamisesta kotonaan on kyse, mutta kyllä ainakin bensarahat olisi tällöinkin vaadittava. Eikä sinun tarvitse ilmaiseksi hoitajaksi ruveta, käypä korvaus hoidosta. Se on appivanhempien velvollisuus.

        Rahan lahjoitus noinvain ilman mitään vastinetta pojalleen ei ole heidän velvollisuutensa, olkoonkin poika vaikka minkälaisissa rahavaikeuksissa.


      • Saara

        Tai, kullakin omat kuvionsa enkä tiedä työtilannettasi, mutta itse en MISSÄÄN tapauksessa jättäisi työpaikkaani!


      • nainen

        Jos olet jo ennestään hoitoalalla, niin silloin ratkaisu voi olla ihan ok, mutta jos et ole, niin ei kannata, koska sairas ihminen tarvitsee ammattitaitoisen hoitajan ja sellaisen joka jaksaa raskaan hoitotyön rutiinilla. Sairaan ihmisen hoito on ympärivuorokautista, jaksatko jos et voi esim. nukkua kahteen vuorokauteen ja samalla joudut katselemaan appiukkosi hukuttavan surunsa viinaan. Lisäksi joudut kustantamaan heille ruokaa ja lääkkeita siinä vaiheessa kun kalliit hoidot ovat syöneet kaikki heidän omat rahansa. Voi tuntua julmalta, mutta itse en lähtisi tuollaiseen hommaan, mielestäni tosiaan vain ammattihoitaja jaksaa sellaista ja siinäkin työssä on juuri tärkeää se ettei ole läheinen potilaalle, muuten käy liian raskaaksi.
        Jos miehesi haluaa muuttaa sinne, niin anna muuttaa mutta voisit itse olla siellä esim. vain viikonloput aluksi niin näet jaksatko?


      • rva
        nainen kirjoitti:

        Jos olet jo ennestään hoitoalalla, niin silloin ratkaisu voi olla ihan ok, mutta jos et ole, niin ei kannata, koska sairas ihminen tarvitsee ammattitaitoisen hoitajan ja sellaisen joka jaksaa raskaan hoitotyön rutiinilla. Sairaan ihmisen hoito on ympärivuorokautista, jaksatko jos et voi esim. nukkua kahteen vuorokauteen ja samalla joudut katselemaan appiukkosi hukuttavan surunsa viinaan. Lisäksi joudut kustantamaan heille ruokaa ja lääkkeita siinä vaiheessa kun kalliit hoidot ovat syöneet kaikki heidän omat rahansa. Voi tuntua julmalta, mutta itse en lähtisi tuollaiseen hommaan, mielestäni tosiaan vain ammattihoitaja jaksaa sellaista ja siinäkin työssä on juuri tärkeää se ettei ole läheinen potilaalle, muuten käy liian raskaaksi.
        Jos miehesi haluaa muuttaa sinne, niin anna muuttaa mutta voisit itse olla siellä esim. vain viikonloput aluksi niin näet jaksatko?

        Olen hoitoalalla ja minulla on vuosien kokemus alalta. Nykyisessä työssäni hoidan erityishuoltoa ja -hoitoa tarvitsevia lapsia päiväkodissa ja kyllä hekin tarvitsevat herpaantumantonta valvontaa koko ajan. Työn raskauteen en kiinnitä huomiota, vaan useammankin lapsen hoito sujuu jo rutiinilla ja nopeasti. Huolehdin ryhmästäni yksin. Työni on antoisaa, eikä kahta samanlaista päivää peräkkäin ole. Henkinen kuormittavuus nykyisessä työssäni on omaa luokkaansa ja ei voi verrata anoppini hoitoa siihen. Lapsillakin voi olla jo parantumattomia sairauksia ja heidän hoitamisensa se vasta raskasta onkin. Voisivat monet aikuiset ottaa oppia ja mallia, siitä miten urheasti lapsi kantaa sairautensa turhista valittamatta. Lasta on usein helpompi jopa piikittää kuin isoa, aikuista miestä!

        Olin juuri kesälomallani anoppilassa puolitoista viikkoa ja tein askareita siellä aamusta iltaan, aivan mielelläni. Appiukko ei ole koskaan pahapäinen kännissä ja krapulassa todella hiljainen hissukka ja juo viinaa krapulansa parantamiseenkin. Ovat todella mielissään ja kiitollisia avustani. Mieheni ei halua jättää minua yksin parin sadan kilometrien päähän, joten jokin ratkaisu on pakko tehdä.


      • miniä
        rva kirjoitti:

        Olen hoitoalalla ja minulla on vuosien kokemus alalta. Nykyisessä työssäni hoidan erityishuoltoa ja -hoitoa tarvitsevia lapsia päiväkodissa ja kyllä hekin tarvitsevat herpaantumantonta valvontaa koko ajan. Työn raskauteen en kiinnitä huomiota, vaan useammankin lapsen hoito sujuu jo rutiinilla ja nopeasti. Huolehdin ryhmästäni yksin. Työni on antoisaa, eikä kahta samanlaista päivää peräkkäin ole. Henkinen kuormittavuus nykyisessä työssäni on omaa luokkaansa ja ei voi verrata anoppini hoitoa siihen. Lapsillakin voi olla jo parantumattomia sairauksia ja heidän hoitamisensa se vasta raskasta onkin. Voisivat monet aikuiset ottaa oppia ja mallia, siitä miten urheasti lapsi kantaa sairautensa turhista valittamatta. Lasta on usein helpompi jopa piikittää kuin isoa, aikuista miestä!

        Olin juuri kesälomallani anoppilassa puolitoista viikkoa ja tein askareita siellä aamusta iltaan, aivan mielelläni. Appiukko ei ole koskaan pahapäinen kännissä ja krapulassa todella hiljainen hissukka ja juo viinaa krapulansa parantamiseenkin. Ovat todella mielissään ja kiitollisia avustani. Mieheni ei halua jättää minua yksin parin sadan kilometrien päähän, joten jokin ratkaisu on pakko tehdä.

        heips,

        jos jätät nykyisen työpaikan olet riippuvainen appivanhemmista. Ei ihme että he yrittävät käyttäytyä kunnolla kun on toivoa että tulet sinne asumaan.
        Tee niinkuin itse haluat, mutta muista myös että sinä mies = perhe ja oman perheen kanssa kuuluu olla, sehän olis jo asumisero ;)


    • isoisä

      Minua on aikanaan vanhempani tukeneet, opinnoissa kuin myös elämässä alkuun pääsemisessä, pesän tekemisessä. Samoin olemme lastemme perheitä avustaneet rahallisesti, tasapuolisesti. Toivon että perinne jatkuu kun lapsen lapseni kotoa lähtevät, ja myöhemminkin.

      Äitini elää vielä, kun hänestä aika jättää perintökaaressa jättäydyn välistä, lapsilleni siitä enemmän apua, muistot vanhemmistani ovat ja toivottavaasti pysyvät päässäni, mitään muuta vaille en ole. Ja mitä sitä kahteen kertaan perintöveroja maksamaan, ensin minä ja lapseni joskus myöhemmin.

      Tässä valossa ja tavalla ajatella, on minun kovin vaikea ymmärtää alkuperäisen kirjoittajan kohtaamaa tilannetta. Mutta ihmisiä ja vanhempia on moneen junaan, kunhan muistavat ettei käärinliinoissa ole taskuja. Minä en tahdo titteliä "hautasusmaan rikkain mies", mielummin näen mitä iloa niistä vähistä varoistani on rakkaimmille kun elän.

      Loppukesän mökkiterveisin "Äijä" pohjoisesta

      • alkup

        Just tollasta ajattelutapaa olen pitänyt itsestäänselvänä. Mutta kaipa ne eurot lämmittää mukavasti pankkitilillä. Luulis että edes lastenlapsien kalliita vapaaehtoisia (ja ainakin meille ehdottoman tärkeitä) vakuutusmaksuja vois lahjaks maksaa, niin tietäisivät ainakin mihin rahat menee. Mutta ku ei. Ja sitten kyläillessä meille tarjotaan suunnilleen homeista leipää. En ole katkera mutta kuitenkin...


      • susa
        alkup kirjoitti:

        Just tollasta ajattelutapaa olen pitänyt itsestäänselvänä. Mutta kaipa ne eurot lämmittää mukavasti pankkitilillä. Luulis että edes lastenlapsien kalliita vapaaehtoisia (ja ainakin meille ehdottoman tärkeitä) vakuutusmaksuja vois lahjaks maksaa, niin tietäisivät ainakin mihin rahat menee. Mutta ku ei. Ja sitten kyläillessä meille tarjotaan suunnilleen homeista leipää. En ole katkera mutta kuitenkin...

        No, oletteko edes kertoneet noista vakuutusmaksuista appivanhemmille, tietääkö he niistä? Luulis ja luulis, jos ei he tiedä?

        Ja jos ei heiltä löydy halukkuutta niiden maksamiseen, niin käänny toki ihmeessä toisten isovanhempien puolelle, luulisi nyt heidän ne ilolla maksavan. Eikö se ole sama mistä pussista maksut tulee, jos ne tärkeäksi koette ja varmaan sun vanhempasi ymmärtävät puolison vanhempia paremmin.


      • susa2
        susa kirjoitti:

        No, oletteko edes kertoneet noista vakuutusmaksuista appivanhemmille, tietääkö he niistä? Luulis ja luulis, jos ei he tiedä?

        Ja jos ei heiltä löydy halukkuutta niiden maksamiseen, niin käänny toki ihmeessä toisten isovanhempien puolelle, luulisi nyt heidän ne ilolla maksavan. Eikö se ole sama mistä pussista maksut tulee, jos ne tärkeäksi koette ja varmaan sun vanhempasi ymmärtävät puolison vanhempia paremmin.

        viestiketjussa on nyt 2 susa nimimerkillä kirjoittavaa, tekstit eivät ole samalta henkilöltä.


      • rica, ei susa
        susa2 kirjoitti:

        viestiketjussa on nyt 2 susa nimimerkillä kirjoittavaa, tekstit eivät ole samalta henkilöltä.

        Anteeksi nimimerkkilipsahdus alkuperäinen susa:)

        Tässä uusintana tekstini:
        No, oletteko edes kertoneet noista vakuutusmaksuista appivanhemmille, tietääkö he niistä? Luulis ja luulis, jos ei he tiedä?

        Ja jos ei heiltä löydy halukkuutta niiden maksamiseen, niin käänny toki ihmeessä toisten isovanhempien puolelle, luulisi nyt heidän ne ilolla maksavan. Eikö se ole sama mistä pussista maksut tulee, jos ne tärkeäksi koette ja varmaan sun vanhempasi ymmärtävät puolison vanhempia paremmin.


    • Erkki

      Jos kerran lainasitten summan x appivanhemmiltasi, niin totta kai maksatte sen takaisin. Taidat olla siivelläeläjätyyppiä - ihmettelet kun joku ei LAHJOITA sinulle rahaa. Olet ymmärtänyt monia asioita siinä tapauksessa väärin, tai vanhempasi ovat kasvattaneet sinut surkeasti.

      Jos haluat ilmaista rahaa, mikset pyydä OMILTA vanhemmiltasi? He varmaan lähinnä ymmärtäisivät kummallista ajattelutapaasi. Oletko aikuinen, työssäkäyvä,vastuullinen?

    • Koo

      ei ole velvollisuutta elättää aikuisia lapsiaan. Jokainen tulkoon toimeen omillaan, niin vanhempasi kuin sinäkin. On oma asia, jollei järjestä asioitaan kunnolla, ei vanhempien. Ja velka on velka eli takaisin maksettava.

    • anne

      Tapahtui 80-luvun alussa.
      Ostimme käytetyn auton 25000 mk. Kahden kuukauden kuluttua mieheni ajoi kolarin ja auto meni lunastukseen, saimme 8000 mk, kun meillä tyhmillä ei ollut kaskoa. Mieheni pyysi vanhemmiltaan 10000 mk:n lainaa uuden auton ostoon, jonka myös sai. Sanoivat niin harmittavan meidän puolesta tuo rahanmenetys, ettei kuulemma tarvitse maksaa takaisin.
      Meille oli kunnia-asia maksaa laina vuoden sisään takaisin. Olisi tuntunut väärältä saada oman mokan takia avustus, kun miehellä on muitakin sisaruksia.

      No, tuli toukokuu v90 ja puhelin soi, miehen äiti soitti ja sanoi olevansa pankissa ja kysyi miehen tilinumeroa ja kertoi silloin aikoinaan antaneensa myös muille sisaruksille saman 10000.
      Ja koska me se takaisin maksettiin niin hän halusi sen nyt lahjoittaa.

      Ei olisi parempaan saumaan se raha voinut tulla kuin silloin lama-aikana. Todellinen lahja.

      Haluan itse toimia omien lasteni kanssa yhtä oikeudenmukaisesti kuin edesmennyt anoppini.

      • Mirha

        Kyllä velka on aina velka ja lahja lahja. Velka maksetaan takaisin, koska se on oikein. En ainakaan kehtaisi jäädä isoa summaa velkaa vanhemmilleni, ja vielä vähemmän appivanhemmille!

        Lahjat ovat asia erikseen. Mutta silloin täytyy olla kyseessä lahja. Sellainen, josta sanotaan, että tämä on lahja teille.

        Velan maksussa on kyse omasta kunniantunnosta.Varmasti myös appivanhempasi haluavat nähdä, onko teissä kunniantuntoa. Jos tämä tilanne hoituu hyvin, jatkossa ei kenties enää puhuta veloista. Mutta vaikka puhuttaisiinkin, mitä sitten? Kaikilla on oikeus hoitaa raha-asiansa hyvin. Voihan olla, että appivanhempasi säästävät rahaa, jotta voisivat jättää lapsenlapsilleen perinnön.

        Vaikka rahaa olisi kuinka, ei se ole pointti saada asioita ilmaiseksi. Ihan siksi, että oppii hoitamaan asiansa. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta minusta tuntuu oikealta, ettette saa lainaa anteeksi, ellei hätä ole todellinen ja teistä riippumaton (ei siis oman tuhlailun aiheuttama).

        Ei raha ole rakkautta. Haluan omien lapsieni ainakin oppivan, että äiti ei ole rahakukkaro. Eri asia on sitten, jos lapseni pyytävät apua todellisessa hädässä.


      • perherakas

        Tarinasi oli kaunis ja sai mieleeni oman tarinani. Sisareni opiskeluaikanaan joutui kesäksi ottamaan kesätyöpaikan, jossa palkka oli aivan onneton, mutta työkokemuksen kannalta välttämätön, muuten valmistuminen olisi ollut epävarmaa. Isoisäni sanoi, että ota tyttö se työ ja hän maksaa sulle sen välityksen, aivan kuin oisit siinä parempi palkkaisessa entisessä työssä. ja niin maksoi kesän ajan. Pian minulle myös kerrottiin, että minulle on myös sama summa varattuna ja saan sen sitten kun tarve vaatii. Opiskelujeni alettua minua muistutettiin rahasta ja kysyttiin, että koska sen otan. Mutta kun en olisi sitä tarvinnut, minun taloudellinen tilanteeni oli parempi kuin siskollani muinoin. Mieheni ei lainkaan pidä mistään almujen otosta ja ei ole antanut vanhempieni ostaa meille edes tuparilahjaa (pyykinpesukonetta), sillä itse on tultava toimeen. Asunnon ei ole oltava viimeisen muotivillityksen oloinen vaan vanhat huonekalut kelpaavat, mutta nyt poikkean asiasta. Isovanhempieni kunnon heiketessä päätin, että annan heidän antaa sen rahan minulle, sillä tunsin että se oli heille tärkeä tasapuolisuuden nimissä.
        Jos alkuperäinen kirjoittaja koki inhottavaksi etteivät saaneet rahaa, niin minulla ja miehelleni taas jokaisen palveluksen myötä tarjotaan rahaa. Esimerkiksi kun ajoimme kauemmas sairaalaan ja isoäiti tuli mukanamme olisi hän tahtonut maksaa bensat, miksi ihmeessä olimmehan mekin menossa samaan paikkaan. Mieheni teki virapelina töissä savupiipun jatkeen ja ei olisi millään halunnut laskuttaa isovanhempiani, lopulta suostui mieliksi ottamaan 20e tarjotusta 100e.

        Joku kirjoitti keskustelussa, että eivät vanhemmat ole velvollisia kustantamaan, mutta jos haluavat niin antakoon. Samoilla linjoilla, mutta olen myös sitä mieltä, että erityisesti lapsien pitäisi antaa vanhempiensa rauhassa käyttää työikänsä kerättyä omaisuutta mihin tahtovat. Niin usein saa kuulla, että lapsille on järkyttävää, jos äiti ja isä vanhoilla päivillään ostavat lomaosakkeen espanjasta ja elävät siellä leveästi "siellä ne kuluttaa meidän perintöä". Minä ainakin toivon, että omat vanhempani eläkeiässä matkustelisivat ja nauttisivat elämästä juuri niin paljon kuin haluavat, meille perillisille ei tarvitse jättää mitään. Olemme oman onnemme seppiä. Mieluummin pidän isän ja äidin luonani mahdollisimman pitkään kuin saan euroja perinnöksi.


    • anne

      Mielenkiinnosta kyselen, että onko vaimosi appivanhempiesi aina lapsi? Mikäli ei, niin oletko itse?

      • alkup

        ole ainoita lapsia, kummallakin on yksi kpl sisaruksia


    • perillinen

      Jospa he ovat joskus olleet samassa tilassa kuin tekin, nyt he saivat ison perinnön ja jättävät ison perinnön kuin aika heidät jättää. Painakaa vaan pitkää päivää ja hoitakaa velvollisuutenne niin kyllä se palkinto sieltä lopulta tippuu. Voitte sitten laittaa perinteen poikki ja antaa omille jälkeläisillenne perintörahoja aikaisemmin. Kaikki hoitaa asiansa omalla tavalla, kunnioittakaa heidän päätöksiään, he saavat tehdä rahoillaan mitä haluavat, sillä he ovat ne varmasti myös ansainneetkin(jollain tavalla)

    • Kohtalotoveri

      Olen vanhempieni ainoa lapsi ja pyrkinyt aina kohtelemaan vanhempiani kunnolla. en ole aiheuttanut skandaaleja ja olen elänyt ihan kunnollisesti. Ottakaa kantaa alla oleviin asioihin, oliko nuo teistä oikein vai ei? Toimivatko 40-luvulla synytyneet vanhempani normaalisti ja reilusti?

      1) Opiskellessani asuin kotona. Tein opiskelun ohella sivutöitä ja olin asuntosäästäjä. Vaikka opiskelin ja tein yöt töitä ja säästin joka lantin tulevaan asuntoon, jouduin maksamaan huoneestani vuokraa vanhemmilleni.

      2) Kun ostin opintojen lopulla asunnon, en saanut siihen penniäkään tukea vanhemmiltani.

      3) Kun menin naimisiin vanhempani eivät osallistuneet pennilläkään hääkustannuksiin. Kun huomautimme asiasta he loukkaantuivat ja sanoivat että heistä se on perinteisesti morsiamen vanhempien asia, ei heidän. Tappelun jälkeen he osallistuivat pienellä summalla.

      4) Kun työttömyyden yms. takia olimme taloudellisissa ongelmissa, vanhempani eivät tarjonneet oma-aloitteisesti tukeaan. Avun pyynnön jälkeen he lainasivat (korotta) jonkin verran rahaa. Laina piti tietenkin maksaa takaisin.

      5) Kun äitini kuoli, isä teki ositus paperit ja piti lähes kaiken omaisuuden itsellään. Sain vain mökin omistusoikeuden nimellisesti, mutta isäni käyttää sitä aivan kuin ennenkin. Äidin rahat ja osakkeet menivät tietenkin isälle, vaikka minulla olisi ollut niille paljon enemmän tarvetta.

      Vanhempani olivat hyvin toimeentulevia ja velattomia, molemmat töissä.

      Tulkaa laulamaan minulle se tavallinen laulu kuinka minua on ainoana lapsena aina paapottu ja olen tottunut saamaan kaiken haluamani yms. bullshittiä, niin vedän teitä turpaan....

      • Saara

        Ai miten kamalaa, et saanut lahjaksi rahaa - todella törkeätä! Kerro yksikin syy, miksi vanhempiesi pitäisi sponsoroida täysi-ikäistä ihmistä!


      • Ihan oikein
        Saara kirjoitti:

        Ai miten kamalaa, et saanut lahjaksi rahaa - todella törkeätä! Kerro yksikin syy, miksi vanhempiesi pitäisi sponsoroida täysi-ikäistä ihmistä!

        En kanssa voi ymmärtää miksi lasta pitäisi elättää vielä aikuisenakin. Jos ei ole varaa maksaa esim. omia häitään, niin jättää sitten järjestämättä koko juhlia. Todella typerää narinaa aikuisilta ihmisiltä, valituksen ymmärtää vain niin, että lapsuudessa on tullut saatua hiukan liian helposti kaikki ja nyt kun aikuisena pitäisi tulla omillaan toimeen, niin ei siihen pystytä ja niinpä syytetään vanhempia...


      • anne

        Vanhempasi toimivat mielestäni normaalisti ja kasvatuksellisesti oikein.

        1) Et kertonut, jouduitko ottamaan työpaikan maksaaksesi vanhemmillesi vuokraa?

        2) vai otitko työpaikan asunnon säästämiseksi jolloin vanhempasi halusivat sinun maksavan vuokraa?

        Itse en haluaisi, että opiskelijalapseni pitäisi mennä töihin opiskelujen ohessa kyetäkseen asumaan ja maksamaan meille vanhemmille vuokraa.

        En myöskään haluaisi työpaikan hankkimista, jotta hän alkaisi asuntoa säästämään opiskeluaikana, mieluummin tulisin tarjoamaan opiskelujen päätyttyä rahallista avustusta asunnon hankintaan.

        Mutta vain vapaaehtoisesti, omasta halustamme, ei lapsen pyytäessä tai huomauttaessa.

        Siis mistään lasten kommenteista ei saisi tulla ilmi, että meidän velvollisuutemme olisi tukea heitä rahallisesti, aikuisia ihmisiä.


      • pohdiskelija

        miksi suostuit ositukseen, ei se noin mene! äitisi kuoltua sinulle puolet, vaikkei leskeä voi omasta kodista "häätää" (onneksi), mutta lakiosan voit aina vaatia --- etenkin jos pesässä oli säästöjä. taidat olla kaikin puolin reppana, kun et perunkirjoituksessa suutasi saa auki tai ota asioista selvää, säälittävää!


      • Elena

        Ei ole yleispäteviä sääntöjä, joka perheessä on omat tavat. Ei kannata vertailla muihin.
        Vanhempien velvollisuudet kuitenkin loppuvat siihen, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Sen jälkeen jotkut auttavat, jotkut eivät.

        Onko sinulla muuten hyvät suhteet vanhempiisi? Eikö se ole tärkeintä?

        Nykyään kyllä monilla vanhoilla pareilla on se mielipide, että leski käyttäköön yhteistä omaisuutta niin kauan kuin elää.


      • pohdiskelija
        Elena kirjoitti:

        Ei ole yleispäteviä sääntöjä, joka perheessä on omat tavat. Ei kannata vertailla muihin.
        Vanhempien velvollisuudet kuitenkin loppuvat siihen, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Sen jälkeen jotkut auttavat, jotkut eivät.

        Onko sinulla muuten hyvät suhteet vanhempiisi? Eikö se ole tärkeintä?

        Nykyään kyllä monilla vanhoilla pareilla on se mielipide, että leski käyttäköön yhteistä omaisuutta niin kauan kuin elää.

        ... mielipide yksi asia, laki toinen. niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. jos vanhemmat jäärinä katsovat vain omaan napaan taloudellisesti, niin voi olla leskellä tekarit tiskissä kun se lapsi ilmoittaakin haluavansa JUURI sen mihin laki hänelle oikeuttaa --- lakiosan noin niinku ekaks käteisenä.


      • Saara
        pohdiskelija kirjoitti:

        ... mielipide yksi asia, laki toinen. niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. jos vanhemmat jäärinä katsovat vain omaan napaan taloudellisesti, niin voi olla leskellä tekarit tiskissä kun se lapsi ilmoittaakin haluavansa JUURI sen mihin laki hänelle oikeuttaa --- lakiosan noin niinku ekaks käteisenä.

        Juuri siksi kannattaa ennakoida tilanteet - yllättävän moni ei vain usko omista jälkeläisistään niin pahaa. Varmuuden vuoksi kannattaa tehdä keskinäinen testamentti johon liitetään ehto, että mikäli jälkeläinen on niin kusipää, että vaatii leskeltä lakiosuutensa, hän ei tule saamaan muuta kuin lakiosuutensa, loput menevät vaikka kodittomille kissoille. Tämä on täysin laillista ja pitää monen röyhkimyksen aloillaan. Suosittelen.


      • pohdiskelija
        Saara kirjoitti:

        Juuri siksi kannattaa ennakoida tilanteet - yllättävän moni ei vain usko omista jälkeläisistään niin pahaa. Varmuuden vuoksi kannattaa tehdä keskinäinen testamentti johon liitetään ehto, että mikäli jälkeläinen on niin kusipää, että vaatii leskeltä lakiosuutensa, hän ei tule saamaan muuta kuin lakiosuutensa, loput menevät vaikka kodittomille kissoille. Tämä on täysin laillista ja pitää monen röyhkimyksen aloillaan. Suosittelen.

        Hyvä pointti, laitetaan korvan taakse ;-))


      • Koo

        ihminen on itse vastuussa teoistaan, ei vanhemmat! On se kumma, ettei jotkut sitä sitten millään tahdo ymmärtää. Totta hemmetissä lainat pitää paksaa takaisin! Myy asunto, niin ei tarvitse ruikuttaa rahanmenoa. Olet vastuussa omasta elämästäsi, ja anna isäsi elää omaa elämäänsä.


      • Toinen Kohtalotoveri

        Muutin pois kotoa kun olin 18, enkä ole ikinä saanut apua vanhemmilta. Ei silloinkaan kun oli hätätilanne.

        He kuitenkin pitävät itsestäänselvänä että autan niitä aina, niin teinkin ja lainasin myös joskus rahaa.

        He kuitenkin muistaa että 3 vuotta sitten unohdin ostaa äidille kynän kirjakaupasta (olen pyytänyt sitä anteeksi monta kertaa), muistuttaa sitä kuukausittain (miten kiitämätön lapsi(27) olen).
        Kun kävin kotona, äiti kirjoitti vihkoon kaikki kulut (mitä olen syönyt jne)

        Kun minulla on omat lapset, autan myös kun he ovat aikuisia silloin kun on oikeasti tarvetta. Lainaan rahaa, annan lahjoja ja takaan lainat, enkä laske kuka on antanut mitä kenelle.

        Kohtalotoveri, hienoa että parjasit yksin!

        Jotkut täällä puhuu sitä et miten tyhmää on toivoa että vanhemmat auttais -> kun sä autat, sua autetaan. Jos et tajuaa sitä, niin ymmärräthän ettei lapsenkaan ole pakko sinua auttaa kun vanhainkodinmaksu on myöhässä. (*hyi miten epäreilua ...*)


      • Kohtalotoveri
        Toinen Kohtalotoveri kirjoitti:

        Muutin pois kotoa kun olin 18, enkä ole ikinä saanut apua vanhemmilta. Ei silloinkaan kun oli hätätilanne.

        He kuitenkin pitävät itsestäänselvänä että autan niitä aina, niin teinkin ja lainasin myös joskus rahaa.

        He kuitenkin muistaa että 3 vuotta sitten unohdin ostaa äidille kynän kirjakaupasta (olen pyytänyt sitä anteeksi monta kertaa), muistuttaa sitä kuukausittain (miten kiitämätön lapsi(27) olen).
        Kun kävin kotona, äiti kirjoitti vihkoon kaikki kulut (mitä olen syönyt jne)

        Kun minulla on omat lapset, autan myös kun he ovat aikuisia silloin kun on oikeasti tarvetta. Lainaan rahaa, annan lahjoja ja takaan lainat, enkä laske kuka on antanut mitä kenelle.

        Kohtalotoveri, hienoa että parjasit yksin!

        Jotkut täällä puhuu sitä et miten tyhmää on toivoa että vanhemmat auttais -> kun sä autat, sua autetaan. Jos et tajuaa sitä, niin ymmärräthän ettei lapsenkaan ole pakko sinua auttaa kun vanhainkodinmaksu on myöhässä. (*hyi miten epäreilua ...*)

        Kiva kuulla että en ole yksin!

        Yksi esimerkki vielä. Kun olin nuori ja seurustelin oli tyttöystäväni välillä luonani yötä. Kun hänellä oli nälkä ja hän kävi joskus jääkaapillamme, vanhempani sanoivat minulle, että hänen pitäisi maksaa ruosta. Ajatella! Itse kuitenkin yövyin myöskin hänen luonaan ja hänen vanhemmilleen oli itsestään selvää oma aloitteisesti tarjota minulle ruokaa ja jos olisin tarjonnut maksua he olisivat loukkaantuneet verisesti. Söin siis vastavuoroisesti ilmaiseksi heillä, mutta heidän tyttärensä olisi pitänyt maksaa vanhemmilleni...

        Asiahan on tietenkin niin, että vanhemmilla ei ole mitään laillista velvollisuutta elättää tai auttaa täysi-ikäisiä lapsiaan, mutta eikö heillä todellakaan ole teistä siihen edes moraalista velvollisuutta?

        Vanhempani ovat joskus vedonneet siihen, että he ovat maksaneet minun nuoruudessani harrastuksiani (ei mitään kalliita), polkupyöriä yms. ja siihen on mennyt pitkä penni ja minun pitäisi olla kiitollinen ja auttaa siksi heitä aina kun he pyytävät.

        Minusta heillä oli velvollisuuskin maksaa alaikäisen lapsensa kuluja ja harrastuksia, eikä minun kai pidä olla siitä ikuisessa kiitollisuuden velassa ja maksaa niitä loppuelämäni takaisin? Kyllähän minäkin maksan aivan samalla tavalla omien lasteni kulut ja harrastukset koska se kuuluu laillisesti ja moraalisesti velvollisuuksiini, enkä odota siitä mitään vastapalveluksia. Teen sen sydämestäni.

        Minusta myöskin vanhempien ja lasten välisen suhteen pitäisi perustua välittämiseen ja vastavuoroisuuteen. Kun vanhempani tarvitsevat taikka pyytävät apua johonkin asiaan, niin silloin minun oletetaan apua antavan. Eihän minullakaan olisi periaatteessa yhtään enempää velvollisuutta auttaa täysi-ikäisiä vanhempiani vaikka he olisivat esim. vanhoja taikka sairaita ja avun tarpeessa, vai mitä??

        Vanhempieni asenne aiheuttaa kyllä pikku hiljaa sen, että en minäkään kohta isällenikään apua anna, ainakaan jos hän ei sitä ensin pyydä taikka siitä jotain maksa.

        Surettaa vain, että yhteiskuntamme on mennyt näin kylmäksi jopa lähimpiä sukulaisia kohtaan, naapureista nyt puhumattakaan. Minusta on joissakin muissa kulttureissa hienoa se välittäminen ja apu jota lähimmäiset toisilleen antavat vapaaehtoisesti ja vastavuoroisesti. Meillä se alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.

        Sitäkö te oikeasti haluatte? Haluatteko todellakin elää maassa, jossa vanhemmat eivät välitä lapsistaan, eivätkä lapset vanhemmistaan. Jos saat kadulla sydänkohtauksen niin ihmiset kävelevät ylitsesi. Kukaan muu kuin viranomaiset eivät enää pidä sinusta huolta ja näivetyt lopulta janoon yksinäisenä ja hylättynä vanhuksena hoitolaitoksen sängyssä paskat vaipassa...


    • tyytyväinen velkaantunut

      Itse en ole mitenkään hyvissä väleissä anopin tai appiukon kanssa. Ovat aina niin auttamassa ja tukemassa ja samalla tietysti haluavat tunkea nokkansa ja mielipiteensä meidän perheen asioihin.

      Kun ruvettiin rakentamaan taloa, olivat taas tarjoamassa huomattavaa summaa rahaa, tosin minun olisi pitänyt allekirjottaa paperi että tuo osuus olisi ollut pelkästään vaimon nimissä. No jokainen joka on itse rakentanut taloa tietää että eivät nuo omatkaan työtunnit, mihinkään avioehtoon tule kirjatuksi. Ja arvasin muutenkin että tuosta ei hyvää seuraa, kun appivanhemmat alkaa valvoa miten "heidän" rahojaan käytetään.

      Enpä siis suostunut tuollaiseen järjestelyyn, haukuttiin tietysti ylpeäksi yms. ja harmiteltiin kun ei sukulaisille päästy sanomaan että kyllähän me nuoria autettiin, meidän rahoilla rakensivat, jne. Nyt talo on rakennettu ja olen erittäin tyytyväinen etten myynyt itseäni.

      Ehkä jotkut pystyvät elämään vanhempien rahoilla hyvällä omalla tunnolla, minä en kyllä tuohon lähtisi enkä omille lapsillekkaan antaisi suuria summia aikuisena ja näin opettaisi että kyllä aina voi elää yli varojensa.

      • Pohdiskelija

        asuntovelkaa on sitten sen verran että piisaa, parempihan se onkin pankin talossa sua kuin vaimon vanhempien sponssaamassa. minä ihmettelen kuinka joku uskottelee asuvansa "omassa" jos se kivijalkaa myöden kiinnitetty -- vaan jokainen persaukinen valitsee "isäntänsä" itse, kunhan muistat ku korot "pompsahtaa". arvaas kerran kumman kanssa helpompi neuvotella.

        sulla nyt tuskin omille lapsille paljoa annettava olekaan (ainakaan taloudellisesti), joten hauskaa olisi jos appivanhempasi ohittavat teidät perinnönjaossa (pl. lakiosa) ja antavat loput lapsillenne


    • N40+

      ...ovat tehneet testamentin, että heidän perintönsä on avio-oikeuden ulkopuolella, eli vain heidän jälkeläistensä käytettävissä. Jos antavat jo nyt, se on kuluu ehkä sinun käsissäsi, raha?

      Tällaiset testamentit ovat nykypäivän eromaailmassa ihan yleisiä.

      • alkup

        tuo on tietysti yksi vaihtoehto. Osoittaisipa suurta luottamusta meikäläistä kohtaan, joka käytännössä katsoen rahoitin vaimon 5 vuotta kestäneen opiskelun. Kun tein töitä oman opiskelun ohella.


      • N40+
        alkup kirjoitti:

        tuo on tietysti yksi vaihtoehto. Osoittaisipa suurta luottamusta meikäläistä kohtaan, joka käytännössä katsoen rahoitin vaimon 5 vuotta kestäneen opiskelun. Kun tein töitä oman opiskelun ohella.

        Ei ole kysymys mielestäni vain luottamuksesta, pelkästään realismista. Ihmiset nyt eroavat aika usein, johtuen vaimosta, miehestä....useimmiten molemmista. Jos on koko ikänsä tehnyt työtä ja säästänyt, ei sitä rahaa vain tahdo antaa vältäämättä muille kuin verisukulaisilleen.

        Juuri ko. asian vuoksi olen ajatellut, että minunkin pitäisi tehdä ko. testamentti ennen kuin lapseni löytävät kumppaninsa, jotta he eivät ajattelisi, että testamentti olisi tehty epäluottamuksena heihin.


    • jaakko

      Appivanhempiesi käytöksessä ei todellakaan ole mitään ihmeellistä. Ilmeisesti olet tottunut siihen että "laina" ei merkitsekään lainaa vaan lahjaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9198
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      8004
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5761
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2378
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2103
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1752
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1695
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1455
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1382
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1380
    Aihe