Seksipommit laastareina

Tuntuu, että takki on tyhjä ja huomenna pitäisi palata sorvin ääreen ;)

Saas nähdä mitä se tekee...jos ei tapa meinaan...kiitos Miina.

Mistä alkaa kohtuus kirjoitti:

Tuntuu, että takki on tyhjä ja huomenna pitäisi palata sorvin ääreen ;)

Saas nähdä mitä se tekee...jos ei tapa meinaan...kiitos Miina.

Kevätväsymystä? Se viimeinen lomasunnuntai on kyllä omanlainen hajottamo :) Mulla on erikeepperi täällä valmiina, liimataan sut pala palalta takaisin. Oon tarvinnut sitä tässä ittekin, pakotin äitini suljetulle osastolle, ja nyt on kaikki tunteet ihan levällänsä. Eikä edes oikein uskalla olla muuta kuin tyhjä, ettei löydä itteään pohjalta. Kai se hiljaiselo on ihan paikallaan välillä. Tosin, elämä voittaa, kuten aina. Huomasin tänään kivan jutun kun kävin suihkussa. Jos seisoo suihkussa niin, että varpaat osoittaa lattiakaivoon, niin vesi näyttää hassulta kun se valuu varpaista lattiaa pitkin - veden pienet laineet saa sen näyttämään ihan kuin varpailla olisi pitkät karvat :)))

Ja kuules, enää kuukausi pitkä-perjantaihin, (ja 10kk jouluun) ja sitten se on jo kevät :) kestä tätä talvea vaan vielä hetken..

Työn iloa huomiselle
t. karvatassu

UPDATE_10046689 kirjoitti:

Kevätväsymystä? Se viimeinen lomasunnuntai on kyllä omanlainen hajottamo :) Mulla on erikeepperi täällä valmiina, liimataan sut pala palalta takaisin. Oon tarvinnut sitä tässä ittekin, pakotin äitini suljetulle osastolle, ja nyt on kaikki tunteet ihan levällänsä. Eikä edes oikein uskalla olla muuta kuin tyhjä, ettei löydä itteään pohjalta. Kai se hiljaiselo on ihan paikallaan välillä. Tosin, elämä voittaa, kuten aina. Huomasin tänään kivan jutun kun kävin suihkussa. Jos seisoo suihkussa niin, että varpaat osoittaa lattiakaivoon, niin vesi näyttää hassulta kun se valuu varpaista lattiaa pitkin - veden pienet laineet saa sen näyttämään ihan kuin varpailla olisi pitkät karvat :)))

Ja kuules, enää kuukausi pitkä-perjantaihin, (ja 10kk jouluun) ja sitten se on jo kevät :) kestä tätä talvea vaan vielä hetken..

Työn iloa huomiselle
t. karvatassu

Juu, ei tää helppoa oo taas ei.

Aika kovia ratkaisuja joutuu ihminen tekemään elämässään ja lähimmäistensä elämässä. Monille asioille ei vaan voi mitään ja silti ne tuovat suurta surua ja ahdistusta, vaikka kuinka rakkaita tai läheisä olisivat olleetkin ja ovat edelleenkin tottakai.Voimia vaan itse kullekin ja tsemiä eteenpäin taaperukseen. Muuta mahdollisuuttahan ei ole kuin tehdä parhaansa ja yrittää selvityä.

Positiivinen mieli ja toisten ihmisten tuki auttavat varmasti kaiken harmaan ja kylmän keskellä. Ihmisenhän ei tarvitse ryhtyä itseasiassa positiiviseksi päästäkseen eroon negatiivisuudestaan, neutraali asenne riittää kannattalemaan eteenpäin. Mutta tämä ei tarkoita, ettei ihminen saisi ollenkaan tuntea surua tai mielipahaa. Päinvastoin! Tunteiden vastustaminen pitkittää vaikeaa oloa, mutta kyky katsoa totuutta silmiin ja nähdä asiat sellaisina kuin ne tapahtuvat, on myönteisyyttä kaikista vaikeuksista huolimatta. Positiivisuus on kuitenkin viimekädessä luottamista ja antautumista elämän virralle.

Vastuun ottaminen elämästä ei tarkoita sitä, että elämää voisi hallita, mutta se, että vie vastuullisesti omia ajatuksia, valintoja, tekoja ja tunteita sekä niiden vaikutuksia muihin ihmisiin on vastuullisuutta mitä suuremmassa määrin.

Tähän sopii hyvin sitaatti, jota itsekkin yritän pitää oljenuorana elämässä.

”anna minulle voimia muuttaa se, minkä voin ja kärsivällisyyttä hyväksyä se, mitä en voi muuttaa ja viisautta erottaa nämä toisistaan”.

Kun pääsisi joskus perille, mikä meitä ihmisiä oikein riivaa? Miten se ohjelmointivika oikein syntyy ja mistä johtuu tai toisen mielestä kaikessa on takana vain ihmisen ominaisuus, ei vika ja näin ollen ristiriita on taas valmis näyttäytymään.

Kiitos vierailustasi

Mistä alkaa kohtuus kirjoitti:

Kun pääsisi joskus perille, mikä meitä ihmisiä oikein riivaa? Miten se ohjelmointivika oikein syntyy ja mistä johtuu tai toisen mielestä kaikessa on takana vain ihmisen ominaisuus, ei vika ja näin ollen ristiriita on taas valmis näyttäytymään.

Kiitos vierailustasi

"Mikä meitä ihmisiä oikein riivaa?" Teitä, keitä, heitä?

Välinpitämättömyys? Tehdään asioita keinoja kaihtamatta, seurauksista välittämättä.

Tartutaan houkuttimiin, jotka vievät mennessään. Vievät minuuden. Ei tunneta enää itseä, kuulla omaa ääntä.

Hmmm. En antaudu virran vietäväksi. Uskallan olla. Minä olen... Minä.

Kiitos vierailustasi ja täällä niitä vain näkee ;)

Kiitos itsellesi ja pirtsakkaa maanantaita sinulle Liona.