Tästä syystä naiset ja homomiehet ystävystyvät

Tuossa on osa totuudesta. Minä kyllä olen ollut työpaikalla sellainen naisten kahvittelukaveri aina, vaikka en aikaisemmin edes itse hyväksynyt olevani homo. Kaveruus naisten kanssa on ollut luonnollista, miesten kanssa jännitteistä.

En ole pitänyt itseäni homomaisena, mutta osallistumalla empaattisesti naisten elämänmenoon kaveritasolla olen ollut "yksi heistä" eikä minun kanssani esimerkiksi koskaan ole flirtattu tuossa porukassa. Tai sitten vain en ole tunnistanut. Muuten välit ovat sitäkin lämpimämmät.

Joten en usko pelkkään kilpa-asetelmaan, tai sitten kilpa-asetelma on niin paljon muutakin, jotain hormoonituoksua, joka vaikuttaa tiedostamatta. Tai sosiaalinen alitajunta on osannut lukea tilannetta puolin ja toisin.

Piti tämäkin tulla tänne toteamaan? Ja nyt vasta tuollainen selvä-kuin-aamuinen-puhallus tyylinen asia ymmärretään? Jessus

Ainakaan minä bi-miehenä en tykkää kaveerata naisten kanssa, enkä ikinä puhuisi niille seksiasioista miesten kanssa. Nitä arkaluonteisempi asia, sitä varmemmin naiset juoruaa eteenpäin, kuvittelevat tai lisäilevät omiaan.

Miten naisilta voi saada järkevämpiä neuvoja kun ajattelevat lähinnä tunteella, miehet ajattelee enemmän järjellä.

Joo komppailen näitä muitakin, vaikka kyllä tuossa varmaan on sen kilpailu-asetelman suhteen joku totuuskin. Siis nimenomaan mitä tulee parisuhde-asioihin ja rehellisyyteen. _Todella_ monen tuntemani homon kaveripiiri koostuu valtaosin naisista.

Mutta mäkään en ole koskaan tuntenut oloani kotoisaksi naisten seurassa samalla tavalla kuin äijien. Paras kaverini on tosin nainen, itteni ikäinen ja ollaan tunnettu kauan. Mutta hänkin on just tämmöinen tosi maanläheinen, samoista asioista ja harrastuksista kiinnostunut (hetero)nainen, ei tosiaankaan mikään bimbo tai haihattelija.
En yksinkertaisesti jaksa kiinnostua joistain korkokenkien malleista tai kommentoida ja nyökytellä kun toinen käyttää kaksi tuntia pukeutumiseen jos ollaan menossa ulos.

Shoppailu on hyvä esimerkki - en tee sitä naisten (tai tiettyjen homokavereideni) kanssa koska tulen hulluksi niillä reissuilla...

Neuvot on ainakin liki joka asiassa olleet naisilta semmoisia, että saa katua jos jotakin on sattunut kysymään tai pohtimaan heidän suerassaan. Enpä mä kauheasti kyllä omia juttujani kelaile muittenkaan kanssa - ihan samalla tavalla kun ei muakaan jaksa kauaa kiinnostaa jonkun parisuhdekoukerot tai anopin joululahja.

No totuus on tuossa kyllä mukana, mutta mä luulen kyllä syyn olevan siinä, että homo mies ei vain yksinkertaisesti miellä naista seksiobjektina jonka takia hetero nainen tuntee olonsa turvallisemmaksi homo miehen seurassa.

Kannattaa vähän kyseenalaistaa kaikki seksuaalisuutta (niin homo kuin hetero) käsitteleviä tutkimuksia, sillä tutkimuksen julkaistussa versiossa näkyy ainoastaan tulokset joita halutaan näyttää.

En väitä etteikö tuossa ole perää, mutta ei se kyllä ihan kaikkien homojen kohdalla ole noin, itselleni esimerkiksi on helpompaa jutella parisuhteista miesten kanssa.

Toki naisen kanssa jutteleminen muodista ja TV sarjoista onnistuu paremmin naisen kanssa, mutta jos joku nainen tulisi minulle valittamaan parisuhteestaan, en kyllä hirveästi osaisi sanoa kiljuakko kuin akka vai sanottava "puhu sen miehes kanssa näistä".

Helvetti kun on sairasta touhua kun palstalla
'kun joku sitaateissa vittuilee' uskottelee olevansa homo vaikka ei ole homo

Olen aina työskennellyt naisvaltaisilla aloilla ja työpaikoissa. Joskus jopa ainoana miehenä. On sekä hyviä työkavereita että niitä jotka inhoaa homoja ja myös osaavat näyttää sen ja siten myös puukottavat tarvittaessa selkäänkin. Sinällään heteronaisten kanssa yleensä harvemmin tulee isoja ongelmia kunhan pidättäytyy menemästä liian syvälle naisten asioihin. Naiset kyllä tarkkailevat mitä mies tekee ja varsinkin mitä sanoo (ja kenestä). Sitä käytetään tarvittaessa häntä vastaan. Mutta toki olen löytänyt monia todella hyviä ystäviä heteronaisista ja vaikka työkuviot ja paikkakunnat ovat muuttuneet ystävyys on säilynyt edelleen. Pystymme juttelemaan kaikista asioista, myös hyvinkin henk.kohtaisista ilman jännitteitä. Osaamme myös nauraa itsellemme ja toisillemme mokailuistamme silti loukkaamatta toista. Käymme myös ulkomaan matkoilla ja risteilyillä ja voimme jakaa huoneen tai hytin ilman kiusaantunutta olotilaa. Silti se ei estä meitä hakemasta muutakin seuraa ja viettämästä yötä muuallakin. Miksi seksuaalinen suuntautuminen olisi este ystävyydelle?

Mitä mulla on tarvetta ottaa kantaa kenenkään henkilökohtaisiin mielipiteisiin? Jokainen sanoo mitä haluaa ja myös vastaa sanomisistaan.

Naisilla ja homomiehillä on samankaltainen tunne-elämää säätelevä aivojen osa.

Nainen on mustasukkainen perusvireeltään, koska luolamiesvaiheessa jos menetti miehensä niin meni koko porukalta elämisen mahdollisuus. Sieltä se juontaa, että nainen on luonnostaan mustasukkainen. Nainen menettää homoudessa yhden mahdollisuuden omistaa miehen, joten homoista hän ei oikein tykkää.

Homon suhde naiseen on helppo, koska siitä puuttuu seksuaalinen jännite. Itse tulin, varsinkin nuorempana, paremmin juttuun naisten kanssa, mutta kuvittelin sen johtuvan erittäin huonosta isäsuhteesta. Nykyisin tulen paremmin toimeen miesten kanssa.