Neljän parhaan joukossa!Ei paha..
Porvoon Akilles
sattuuhan sitä
10712
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Borgå Akilles. Porvoon Akillesta ei taida olla olemassakaan. On syytä käyttää seuran omaa nimeä. Onko joku lähtenyt suomentamaan HIFK:iä, tokkopa vaan.
Tamperelaiset muuttivat itse Tammerfors Boll Klubin Tapparaksi, Porvoossa on turha odottaa, että Akilleksesta tulisi edes kaksikielinen virallisesti.
Eikös suomenkielisessä mediassa puhuta yleisesti Helsingin IFK:sta eikä Helsingfors IFK:sta? Niin tai näin, Porvoon Akilles on ollut ihan virallisestikin yli 40 vuotta seuran nimen toisena osana. Ihme muuten, että pohdit ketä kiinnostaa, kun ainakin itseäsi tuo tuntuu kiinnostavan...
Tiedoksi vaan Borgå Akilles on virallisesti kaksikielinen,harmittaako oikein vietävästi.
Wikipedia:Porvoon Akilles-Borgå Akilles perustettiin 1902!
grundas Borgå Nykterhetsvänners Gymnastikklubb, BNV:s Gymnastikklubb.
1906 den 9 april ändras namnet till Gymnastik- och idrottsföreningen Akilles.
Den 22 november 1906 blev Akilles en självständig förening.
Tuosta voitaneen päätellä, ettei Porvoon Akillesta perustettu v. 1902.
Voidaanko luottaa Wikipedian tietoon: eniten jääpallon Suomen mestaruuksia ovat voittaneet: ........
.............
2 : Borgå Akilles
eli Wikipedian mukaan seura ei vielä tuolloin ollut kaksikielinen voittaessaan mestaruuksia, eikä noista ajoista taida olla 40 vuotta.
Sinällään ihan hienoa, että Akilleessakin on luovuttu "ruotsalaisuuden linnakkeesta" vaikka joitain jäänteitä on vieläkin ainakin nimessä kuten Akilles OK.
Ihan kaikessa ei kannata luottaa Wikipediaan tai ainakaan tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Seuran nimi oli Borgå Akilles - Porvoon Akilles sen mestruutensa. Nimenmuutos oli tehty n. 10 vuotta ennen ensimmäistä merstaruutta.
Hiukan koomista vääntää tästäkin asiasta, vieläpä keinotekoisesti ja osin väärin perustein mitään kielipolitiikkaa. Kyllä noita Suomen mestaruuksia voittaneissa joukkueissa pelasi niin suomen- kuin ruotsinkielisiäkin. Pekka Vartiainen lienee ollut silloin kuuluisin ja menestynein. Aika liuta myös umpisuomenkielisiä (maajoukkue)maalivahtejakin Akilleella on ollut, nyt taas taitaa olla ruotsinkielisiä. Sen verran mitä "vanhoja" pelaajia tunnen, niin eipä kenellekään ole jäänyt traumoja, vaikka onkin harrastuksensa myötä oppinut toista kotimaista. Uskoisin, että aika monelle on ollut siitä jopa hyötyä, esim. työelämässä tai niille suomenkielisille pelaajille, jotka ovat menneet Ruotsiin pelaamaan.
En tiedä minkä ikäiset penkkiurheilijat näitä kommentoivat, mutta kerrottakoon, että kielipolitiikkaa katosi paljon ennemmin urheilusta kuin aatteellinen jako TULin ja SVULin joukkuiden välillä, myös Porvoossa.
hämmennän sitten vähäsen. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä kertoo liiketoimintaa harjoittavan seuran viralliseksi nimeksi: BORGÅ AKILLES - PORVOON AKILLES R.F. ei siis R.Y.=rekisteröity yhdistys vaan pelkästään registerad förening=R.F
Verohallinnon ilmoittama kieli on suomi alkaen 3.4.2001 kyseisellä y-tunnuksella.
Kun jätetään ostopelaajat pois, niin 60-luvulla ei jääpallon vakiokokoonpanosta muistu mieleen suomenkielisistä juuri muita kun "Hani".
Jääkiekon puolella kielellä ei ollut merkitystä - se lienee totta. Olkoonkin, että PU:ssa ei tainnut olla ruotsinkielisiä, ellei sitten "Roga", vai pelasiko sitten vasta Smilessä.
Kantaporvoolaisilla ei kyllä ole traumoja ruotsinkielen suhteen kuten ei minullakaan. Olihan kaveripiiri molempikielisiä kuten nytkin.
Mielestäni kuitenkin seuran tai seuran jäsenten ansiot voi vallan hyvin tunnustaa senkielisinä kun ne on ansaittu. Aikansa kutakin. Täällä aiemmin mainittu Tappara (entinen TBK) on tiettävästi kehdannut kertoa myös TBK:n mestaruuksistaan.
On hieman herkkähipiäistä nähdä asiassa kielipolitiikkaa silloin kun sitä ei ole.
Mielenkiinto historiaan ja asioiden muuttumiseen voi olla päällimmäisenä mielessä pikemminkin.
Ihan asiapitoista hämmennystä. Totean kuitenkin, että alkuperäinen kysymys oli kai onko Porvoon Akillesta olemassa, siis onko nimessä Porvoon-sanaa, ei siitä onko se ry tai rf tai mikä on seuran kieli. Voisiko tässä sanoa, että seuran kehitys on Porvoon kielijakauman perässä. Siltä osinhan vaaka heilahti suomen puolelle 70-luvun puolivälissä.
Mielestäni tuo mainintasi ostopelaajista jo 60-luvulla on aika mielenkiintoinen, siis mikä oikeastaan on tai varsinkin on ollut ostopelaajan kriteeri. Onko sellainen henkilö, joka tulee töihin paikkakunnalle ja alkaa pelata - vaikkapa jääpalloa - ostopelaaja? Oliko esim. Urho Partanen ostopelaaja? Entä Jolkkonen tai Koponen? Jäljemmissä tapauksissa diili on aika pitkä. Akilleen (toistaiseksi) kahdesta mestaruusjoukkueesta löytyykin sitten monta suomenkielistä porvoolaista pelaajaa, joita ei voine millään ilveellä luokitella ostopelaajiksi.
nuorena totean: Akilleksen käsipallojaoston sivulla kerrotaan, että "jaosto on osa Porvoon Akilles ry:tä". Yhdistysrekisteri ei tunne Porvoon Akilles ry:tä, joten kyseisen rekisteröidyn yhdistyken olemassaolo on vähintäänkin kyseenalainen.
Yhdistyksenä on vain jo aiemmin kerrottu RF, jonka kotipaikkakin on Borgå. Ks. myös Yhdistyslaki 9 LUKU 50-51 §§:t.
Asiallahan ei ole sinällään suurta merkitystä, jos suomenkieliset eivät pahastu tämänkaltaisista puutteista eikä kukaan henkilö mene sitoutumaan mihinkään Porvoon Akilles ry:n puolesta. Yhdistyslain 10 LUKU 58 § ym kertoo rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyistä vastuista.
Tuo ostopelaajakäsite on moninainen. Tulisiko joku moninkertainen Suomen mestari ja jääpallon v. -75 MM-pronssimiehistöön kuuluva työn perässä esim. pikkukioskin pitäjäksi ja harrastamaan jääpalloa Killenissä ehkä seuraavat liki 10 vuotta pelaten kuitenkin MM-miehistöissä edelleen.
Minkähän työn perässä tulivat maajoukkuemiehet harrastamaan jääpalloa Killeniin kuten Partanen, Segerman, Laakkoset, Tammilehto, Jolkkonen ...ei minulla ole tietoa. Koposesta on tietoa tämän siirryttyä WP 35:tä Botniaan kaudelle -77 ja aloitettua Karhulla. Karhu Urheilulaitteet (nyk. Kerko Sport) perustettiin vasta seuraavana vuonna, joten sillä voi olla merkitystä, että Koponen aloitti Killenissä -80.
Segerman v. -83 MM-joukkueesta harrasti jääpalloa Vetlandassa tuohon aikaan. Mitähän mahtoi tehdä päätyökseen siellä elantonsa eteen.
Monethan ovat opiskelijoita, ainakin nykyään.
Näin on