Tämä on 60 vuotiaiden osio ja koulupenkki ajasta on jo vuosia. Aikuisenakin voi opiskella mutta ei enää tulevaa työtä varten.
Minulla on vain kansakoulu takana mutta olen kurssittanut itseäni vuosien varrella ja pärjännyt kuitenkin elämässäni hyvin.
Minulla on vain kansakoulu takana mutta olen kurssittanut itseäni vuosien varrella ja pärjännyt kuitenkin elämässäni hyvin.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Koulua kävin ihan tarpeeksi pitkään. Erittäin hyvän työpaikan sain, kun opintojeni ohesssa osoitin kykenevyyteni ammattiini, jolle sain pohjaa opintojeni lisäksi jo useampien kesien kesätöistä. Työni on aina ollut iloni, tosi kiinnostava ja minulle sopiva.
Voi opiskella, ja nykyisin entistä enemmän voi halutessaan sivistää itseään muutenkin.
Vaikkapa tämä kone antaa monenmoista muutakin, kuin näitä palstoja.
Ja ainahan uutta oppii, täälläkin.
Kuin myös kurssia on ovien ja ikkunoiden täydeltä mahdollisuutta valita.
Sivistys on pääomaa, jota ei voi ostaa eikä varastaa, voipa oppia kädentaitojakin.
Aivotkin toimivat aina paremmin, mitä enemmän niitä käyttää, homehtuvat käyttämättä.
Pääasiassa käden taitojen ammatteja on 10 - 11 kpl.
Työssä ja elämän varrella opittuja.
Kansakoulupohjalta. Pari ammattikoulua, pari kurssia. Muuten itseopittuna.
Työtön en siis ollut kuin omasta halustani muutaman kerran. Kysyntää oli.
Sitten olin free lancer läksin jos huvitti, en lähtenyt kun ei huvittanut. Sitten päätinkin jäädä varhain eläkkeelle. Sekin onnistui.
Onnittelen! Olet ilmeisesti pystynyt yhdistämään harrastuksenomaisen itsesitoteuttamisen elinkeinoosi.
Mahdollisuus oman elämän säätelyyn! Mitä muuta voi enää toivoa?!
Näin tapahtui kohdallani. Kun oli ammatteja, pystyi vaihtelemaan ja lopulta työkin tuntui harrastukselta, eli mielekkäältä, eikä ollut myöskään kovin sidoksissa kellokortteihin.
Hyvin fyysisiäkin töitä paiskoin, siksipä alkoi tulla rikkoja raajoihin joka hidasti menoa kummasti.
Olen kuitenkin suht ok voimissa kaikin puolin ja liikkuakin kykenen kuin normaali, mitä nyt vähintään nivelissä tuntuu, ettei tässä pysty kenguru hyppyihin saati kolmiloikkimaan.
Vanhan elämän jäykkyys on tullut jäädäkseen :)
Olen ajautunut usean toimialan, lukuisten erisi sältöisten ja tasoisten sekä vaihtelevasti palkattujen tehtävien kautta pitkäaikaistyöttömäksi ja siitä työttömyyseläkevuosien, 60 > 65, myötä nykyiseen olotilaani.
Hyvin palkattu työ? Miten sitä mittaisi? Olen ollut roimasti ylipätevä joissakin tehtävissäni mutta palkka on ollut vaativuuden mukainen.
Joskus olen kipristellyt kykyjeni ylärajoilla ja saanut vastaavan korvauksenkin.
Eli, palkkani on ollut aina tehtävän mukaan mitoitettu.
Fatalistina olen aina pitänyt sitä riittävän hyvänä kunnes olen etsinyt paremman.
Perinteisen kansakoulun pohjalta lähdin ainoalle mahdolliselle "työuralle", lähikauppaan apulaiseksi.
Palkan määräsi silloin kauppias.
Kävin oppikoulun pääsykokeissa ja minulle oli opiskelupaikka mutta maalais-, työläistaustaiset vanhempani olivat sitä mieltä, ettei tyttöä kannata kouluttaa eikä heillä olisi ollut siihen varaakaan.
Olin vanhin lapsi ja seuraava, minua nuorempi, oli poika!
Palkkani on ollut aina kaupan alalla maksetun mukainen.
Työehtosopimukset korjasivat tilannetta 80 luvulla mutta alan taso lienee yleisesti tiedossa.
Osan työvuosista tein jopa täyttä työaikaa.
Olin useamman kerran K-ketjun mestarimyyjä kurssijaksolla ja kerran finaalissa.
Sittemmin kassoille tuli runsaasti merkonomityttöjä enkä pärjännyt heidän kanssaan uuden tyyppisten kysymysten vuoksi.
Kaikkinensa, vahempieni kodista lähtiessäni, en olisi osannut kuvitella miten hyväksi elämäni muodostui.
Tarpeeni ja mahdollisuuteni ovat aina olleet tasapainossa!
Olihan sitä nuorena unelmia, mutta
minusta tuli kielitaidoton persu.
Koskaan ei oo pakollinen koulumuotoinen opiskelu kiinostanu,itte katellut kiinostavii hommia.
Palkka on ain ollu ku arapilla ja töitä ku orjalla mut pahuksen hyvin oon pärjänny ,noin niinku taloudellisest.
Kouluja on on takana 17 vuotta ja lopulta en tarvinnut niitä työurallani ollenkaan.
Mainiosti tässä on pärjännyt ja eniten harmittaa se, että vanhempien mieliksi tuli luettua liian pitkään, mikä köyhälle oli todellista köyhäilyä. Rahaa olisi päässyt hankkimaan ja elämään normaalia elämää paljon aiemminkin.
sairaanhoitaja
" tiskirottana " neljäkymmentä vuotta, nyt pienellä työeläkkeellä
kyllä tämä tästä,
ainaki haudassa loppuu raha huolet,,,
Mikä on "tiskirotta"? On jotenkin sävyltään kielteinen ilmaisu.
Tiskejä on kaikemlaisia ja monessa paikassa.
Minulla on koulutus, joka olisi mahdollistanut myös kansainvälisen uran. Olin jo lähdössä, mutta kotimaasta tullut työtarjous vei voiton. Työssäni oli myös kansainvälistä toimintaa ja viihdyin kuin kala vedessä kansainvälisissä akateemisissa piireissä. Niissä arvostettiin toista eikä esim. kiusaamista ollut lainkaan. Jälkeenpäin tuntuu, että valitsin oikein, paljon vähemmän akateemiset ympyrät.
Koulut jäi kesken,ei huvittanut lukea,kotoa ei kannustettu,jonkinlainen ammattikoulu tuli käytyä,työnteko oli se ihmisen mitta vanhempieni mielestä,maaseudun oloissa.
Olin nähnyt vanhempieni uurastuksen,sinne en ainakaan jää,ajattelin.Lähdin tarpeeksi kauas,ikävöimään ja sopeutumaan kaupungin oloihin.
Ura urkeni monin eri hommin,sitten pääsin hyvään työpaikkaan jossa olin 25v,työnkuva vaihteli ja uudet tuulet ja kireet alkoi painaa päälle,stressata monin tavoin.Hakeuduin jatko-opintoihin,seuraavaa ammattia tein vajaat 10v,josta työttömyyden jälkeen 60 v työttömyyseläkkeelle,sitä ennen olin työkkärin listoilla pakolliset päivät.
Tyytyväinen olen,tein kahtakin työtä 13 v,ja vielä muutakin siinä ohella,nuorena jaksoi ja oli into kaikkeen.Nyt vedän lonkkaa ja nautin vapaasta ja kireettömyydestä,ansaitusta sellaisesta.
Nyt tämä mimmi lähtee risteilylle!
Tulin äidiksi kesken koulun.
Joten olen elättänyt itseni sekalaisilla töillä.
Olen tehnyt paljon raskasta ja vähemmän raskasta työtä, usein on ollut useampi työ yhtä aikaa.
Eläke on 1400 netto, kahta senttiä vaille.
Koulua tuli käytyä kansakoulusta yliopistoon. Itse opiskeluni järjestin. Vanhemmista ei juuri apua siinä ollut.
Nyt on eläke ihan hyvä, mutta opiskelu jatkuu aina jollain tavalla.
Mitäpä tuota kiertelemään.
Kansakoulun jälkeen kolme vuotta ammattikoulua, jonka vanhemmat maksoivat. Sitten kolme vuotta nuorempana asentajana paikkakunnan suurimmassa autojen merkkikorjaamossa. Ja sitten kolme vuotta teknillistä koulua omin kustannuksin, koska kaikki muutkin kaverit sen kävivät. Autoteknikoksi.
Tämän jälkeen pari lyhyempää työtä ja sitten vakituisempaa työtä Ruotsissa, 10 kk kädet ylhäällä Volvoja kokosin. Noin 17 000 kpl. Parhaillaan noin viidessä minuutissa 17 ruuvia, pulttia, mutteria auton pohjaan ja jokaisella jotakin kiinni. Ei työ miestä pahenna! Tästä hyvästä saan nyt noin 20 € eläkettä kuussa; Ruotsi ei verota, mutta Suomi verottaa tehtyjen sopimusten ja Euvostoliiton päätösten ja julkisten tuomioitten vastaisesti.
Etsi ja pääsin Suomeen töihin. Petrokemian teollisuutta aloitettiin, Tehtaan käynnistyksen ym jälkeen tein 3 vuotta kassi- ym muovia kaasusta hirveässä paineessa (1900 - 2400 ilmakehää). Sitten teollisuusbensiinistä sitä kaasua ja sitten käynnistelin uutta, monimutkaisempaa uuttotislausprosessia, kunnes pääsin haluamiini sisätöihin (silmälasit ulkona räntäsateessa vähemmän mukavat) toisaalle.
Seurasi pitkähkö ja erittäin heikkotasoinen koulutus uuteen tehtävään, josta yhteensä 4,5 kk ulkomaisella laitoksella. Muutaman sanan venättääkin siinä yhteydessä opin. Sitten kun kotimaan tehdas valmisui niin sen koekäyttöjä ja lopulta sähkön tekoon.
Minulla oli kunnia olla toinen henkilö Suomessa, joka käynnisti teollisuusluokan ydinreaktorin Suomessa ja satuin olemaan reaktorin ohjaimissa silloinkin, kun Suomessa ensimmäisen kerran ydinsähköä tehtiin.
Tätä 30 vuotta keskeytymättämässä kolmivuorotyössä ja sitten 6-kymppisenä eläkkeelle.
Hyvin pärjään eläkkeelläni, vaikka en täyttä eläkettä saakaan. Tekun aika vähensi kuukausia, kesälomatöitä eivät hyväksyneet eläkkeeseen oikeuttaviksi kuten ei alle 23 -vuotiaana tehtyjäkään. Pärjään silti eläkkeelläni oikein hyvin - toistaiseksi. Eikä ole kulumia nivelissä eikä suurempaa muutakaan. Latvalaho saattaa kyllä olla hyvällä alulla, tuntuu yhä useammin.
Kotoa lähdin maailmalle 19-vuotiaana. Ei ollut päästötodistusta mistään koulusta, ei edes kansakoulusta, niin uskomatonta kuin se onkin.
Kotiapulaiseksi kotoa lähdin omine neuvoineni. Mutta elämä on tarua ihmeellisempää. Maisteri tuli minustakin. Oikeasti. Se on liian pitkä tarina tässä kerrottavaksi.
Nyt saan keskinkertaista parempaa eläkettä, yli 2000 euroa/kk netto.
Hienoja kertomuksia, mukava lukea.
Omani ei sarjasta poikkea muuten kuin opiskelun myöhäisen vaiheen vuoksi.
Eli kirjoitin viiskymppisenä ja opiskelen harrastuksekseni - aivot joutuvat edes jotain vääntämään.
Jokainen on paikkansa löytänyt ja osansa tehnyt. Nykyinen yhteiskunta on kovin vaativa eikä ilman koulutusta juurikaan töitä saa, siksi nuorisotakuu on kehitetty.Me seurailemme takavasemmalta ja kulutamme tulojemme mitassa.
Avasinkin tämän ketjun erään toisen ketjun vuoksi missä kyseltiin jäkikasvujen akateemisuuksista tai yleensäkin mitä kouluja on jalkipolvi käynyt.
Tämä ketju on niin hyvä todiste siitä kuinka ihmiset pätevät omilla lapsillaan ja heidän ns. saavutuksilla!
On huomattu, kirjoitinkin siitä. Uskoisin sen johtuvan siitä, että useilla 60 henkilöillä itsellään on aika alhainen koulutustaso, lapsillaan on useinmiten korkeampi.
Kauan sitten oppikoulun kuviteltiin merkitsevän jotain aivan outoa ja ihmeellistä.
Kun ei ole millä itse itseään kehua, kehutaan lapsilla.
Niin kai sen olla pitäneekin?
Ei ollut minulla aikaa tuhlata päätäni koulu-laitokseen, ja päästäni johtuen eivät tuhlanneet lapsenikaan.
Sen verran paperia hankkivat, että pääsivät käyttämään päätään.
Isältään perimänsä päänsä turvin, eivät he ole koskaan joutuneet tunkemaan käsiään pashaan, eikä rasvaan.
Toivottavasti pääsen näkemään, ovatko heidän eläkkeensä reippaasti yli Suomalaisten keski-ansion, kuten isällään.
Totta kuitenkin on, että kaikki lapset eivät ole syntyneet onnellisten tähtien alla, joten koulut on enimmäkseen käytävä hyvin.
H.
Meinaatko, että köyhyys aateloi aivot?
Tai, että rikkaus antaa aiheen olla niitä käyttämättä?
Enpä allekirjoita teesiäsi.
Kouluissa oppii myös käytöstapoja ja toisten kunnioittamista.
Provo. Noin tyhmä ei ole kukaan.
Ai etteikö äidin(äitien) päässä ollut mitään annettavaa,isänkö vain...?! Pashaa ja rasvaa,hah.
Muita lukematta-- rikkailla ei ole suurta koulutusta.
Muut asiat määräävät tänään taloudesssa.
monelta puuttuu
Oikeassa olet, tosin ne taidot kuuluisi oppia ihan normaalissa perhe-elämässä kotona, mutta kuinka moni lapsi enää elää ns. normaalissa perheessä.
Kun tuossa mainittiin vanhempien päteminen lasten kautta, eikö voisi ajatella että vanhemmat kunnioittaisivat lastensa saavutuksia ja antaisivat sen valinnan vapauden myös harrastuksille. Siellähän niitä pätijöitä löytyy.
Totuushan on se, että koulut joutuu lapsi ihan itse käymään ja työpaikkahaastattelut myös, samoin ihan itse ne lenkit, harkat ja kisat - eli vanhempien rooli on tukea ja kannustaa, sekä sopivasti ylpeillä, kun yhteiskuntakelpoisiksi tulivat - se riittää.
pitkä koulutus ylioppilaaksi, korkeakoulu
ja yliopistossa maisteriksi ---sekä minimipalkka. ja - eläke yli 40 työvuoden jälkeen.
Koulutusta on, mutta ei hyväpalkkaista työtä. Vanhemmillani se oli vielä päinvastoin; vähän koulutusta, mutta hyväpalkkaisia töitä satoi kuin mannaa taivaasta.
Kansakoulun jälkeen jouduin suoraan mierontielle. Ei siinä muita kouluja ole pystynyt käymään, kun vuokra rahat piti ansaista.
Todistusta ei koskaan kysytty. Eläkkeelle pääsin 32 vuotiaana se korvasi kummasti 14vuoden työrupeaman.
Eläke ei ole kummoinen, olen silti tyytyväinen.
En kuulu niihin jotka valittaa pientä eläkettään. Vuokran jälkeen jää 420€ /kk nykyään, siihen kuuluu siivous, suihku, 2x vk ruan valmistus ja avustaja kauppaan. Lääkkeisiin menee halvimman mukaan 27€ /kk
Arkipäivän pienet ilot kannattaa huomioida.
maagikko
1. akateeminen koulutus ja kaikenlaista kurssitusta ym.
2. päädyin
Elämässä hyvin pärjääminen ei ole yksi yhteen eli että hyvä asema ja koulutus takaavat myös hyvän pärjäämisen. TRuuria tarvitaan sekä kanssaihmisten avitusta tavalla ja toisella. Kaikille sitäkään ei suoda. Hyvään pärjäämiseen kuuluu myös se,että tulee muiden ja itsensä kanssa toimeen, eli on sinut niin oman kuin muiden elämän sallimisen kanssa. Suvaita täytyy, mutta ei kaikkea ja ottaa huomioon myös se,että itse ei suinkaan ole aina oikeassa - jos koskaan. Ja onko ns. oikeaa edes olemassa, on vain lukuisia erilaisia vaihtoehtoja, kuten on myös ns. pärjäämisessä.
On aika tylsää aina ja jatkuvasti törmätä näihin must-asioihin eli että jotkut käsitteet lyödään kiinni vain tietyillä argumenteilla (kuten tässä koulutus ja asema contra elämässä pärjääminen) ja se on sitten siinä. Niin ei meidän kenenkään elämä ole mennyt eikä mene. Kun jättää vähän tilaa sille, mikä on hyvää ja mikä huonoa, on helpompaa suvaita - leben und leben lassen.
Hirveen menestynyt
Noin se menee - hyvä kirjoitus
was ist leben ohne lieben was ist ohne kussen usw.
Vähän on kouluja, tosin viimeisessä työssä 19 vuotta oli oikeastaan koko ajan uutta, sillä joka työ vaati kovan keskittymisen ei tietenkään kaikki mutta unohtaa ei saanut mitään, toisaalta lopetin 58 vuotiaana toisista syistä. (pieni eläke)
Täänään sain kansaneläkelaitokselta tiedustelun mikäli oikein ymmärsin koskivat tulojani toisaalta Kelata luin tulojen ei koskevan kansaneläkettä ja toisaalta kylläkin, heitin paperin roskiin.
Politiikassa on varmaan hyvät tulot tekemättä mitään, tosin kokoukset ja uunojen kuunteleminen ei minulle käy.
Tuurillahan ne laivatkin seilaa.
Kouluja on käyty ja palkkaa saatu.
Minu koulutus 4lk kk, 7lk oppik. 4v to.
Tehtävät asiantuntija- ja esikustatehtävistä pk-yrityksen toimitusjohtajaksi.
Ja muuta sillä välillä.
Pärjäämisen määritys on vertailua.
Minä 3-asuntoa, yksi Espanjassa, eri muotoisia talletuksia noin 360000€.
Velkaa 45000€, korko 0,86%. En lyhennä.
Työeläkkeelle vajaiden vuosien jälkeen. Yritystoimintaa en uskaltanut kokeilla.
Eläketililleni rapsahtaa kuukausittain 3304,64€. Riittää meille koska vaimonikin tuo vähäiset eläke-euronsa yhteiselle tilillemme.
Tunnen pärjääväni koska vältän epäkiitollisten vertailukohteiden hakua.
Tyydyttääkö tämä, mielestäni tyhjentävä tilitykseni?