oinas isänä

kiivas ja tulinen, ollaan niin erilaisia. Minä olen raputyttö. Joskus mietin, että kaikilla muilla on hellempi isä, minulla pisteliäs ja itsekäs isä.

Tässä oli huonot puolet. Sitten hyvät puolet, että hän haluaa selvittää asiat ja on taitava kuuntelija, paitsi tietenkin silloin kun hermostuu. Kun olin pienempi lapsi, piti paljon sylissä ja oli hellä, mutta kun olen aikuistunut, hän on jotenkin aika kylmä ja pisteliäs ihminen. Masentuu helposti. Tähän vaikuttaa varmasti raskas elämäntilanne.

Minua rapua pitää alituiseen liian nössönä ja taivaanrannanmaalarina, eikä arvosta saavutuksiani. Veljeäni leijonaa ihailee sokeasti.

Kaikesta huolimatta, en olisi tällainen kuin olen, ellen olisi oinaan tyttö. Olen oppinut tiettyä kovuutta ja eteenpäin menemistä isältäni ja olen siitä kiitollinen.