Laitaanpa pohjiksi tilanne minne koira tulisi. Asun kerrostalo solussa minne saa tuoda lemikeitä. Solu on siitä ihmeelinen etten jaa muuta kuin keittön toisen kaa jopa sisään tulo on yksityinen. Kämppis on ok koiran kanssa. Kämpän lähellä on hienot lenkkipolut eikä metsäkään ole kaukana. En ole mikään superliikunallinen tyyppi joten lenkitystä päivässä noin 1 1/5 - 2 tuntia päivässä mutta pidän kouluttamisesta joten muuta aktivointia tulee päivittäin. Olen koti ihmisiä joten yksin oloa tulee lähinnä koulupäivät eli noin 6-9 tuntia päivästä riippuen. Omistan kissan joka on ollut ihan ok edellisen kämppiksen chihuahan kanssa.
Olen haaveillut ja pohtinut pitkään oma ja aivan ensimäisen koiran ottamista jo useita vuosia. Koira kokemusta ei minulla kovin paljoa ole sillä meillä kotona ei ole ollut kuin kissoja. Olin vuoden vaihdossa Australiassa jossa jokaisessa host perheessäni oli koira. Siellä minä sitten totuin koiran kumpanuuteen ja ole kotimaahan palattuani kaivannut sitä kovin paljon. Nyt on opiskelut ja elämä siinä mallissa että koiran otto on lähellä.
Olen kumminkin sen verran aikaa viettänyt koiran- ja kissanpentujen kanssa että tiedän etten oikein ole pentu ihminen. Pennut ovat toki suloistakin suloisempia mutta niiden riehuminen ja muu normaali pentu hökeltäminen on minusta lähinnä ärsyttävää. Nautin aikuisen koiran kanssa olemisesta, lenkittimisestä ja koulutamisesta paljon enemmän.
Rotu suositukset ovat myös tervetuleita. Pieni tai keskikokoinen koira joka on terve ja ei villeimistä päästä. Ei mitään hirven hentoa koiraa koska veljelläni on liikunta vamma joka tekee hänen liikeistään epävarmoja (monet koirat ovat kampanneet hänet ja hän pelkää satutavansa koiraa jos näin käy) ja sukuun on tulossa kohta pikkuisia joiden kanssa koira varmaan tulee viettämään aikaa. Kissojen kanssa pitää tulla toimeen. Turkilla ei ole väliä mutta plussa on helppo hoitosuus ja että lapissa talvella pärjää ainakin takin kanssa. Olen pohtinut shibaa, mittelspitziä, suomenlapinpystykorvaa ja cotton de tularia.
Joten haluasisin tietää mitä pitäisi ottaa huomioon aikuisen koiran ottamisen kanssa? Mistä voisin löytää minulle sopiva aikuinen koira? Voinko edes ottaa aikuista koiraa onko vain sidettävä ensimäiset yksi kaksi vuotta pentuhökeltämistä että saan mieleisen koira koulittua itse?
Olen haaveillut ja pohtinut pitkään oma ja aivan ensimäisen koiran ottamista jo useita vuosia. Koira kokemusta ei minulla kovin paljoa ole sillä meillä kotona ei ole ollut kuin kissoja. Olin vuoden vaihdossa Australiassa jossa jokaisessa host perheessäni oli koira. Siellä minä sitten totuin koiran kumpanuuteen ja ole kotimaahan palattuani kaivannut sitä kovin paljon. Nyt on opiskelut ja elämä siinä mallissa että koiran otto on lähellä.
Olen kumminkin sen verran aikaa viettänyt koiran- ja kissanpentujen kanssa että tiedän etten oikein ole pentu ihminen. Pennut ovat toki suloistakin suloisempia mutta niiden riehuminen ja muu normaali pentu hökeltäminen on minusta lähinnä ärsyttävää. Nautin aikuisen koiran kanssa olemisesta, lenkittimisestä ja koulutamisesta paljon enemmän.
Rotu suositukset ovat myös tervetuleita. Pieni tai keskikokoinen koira joka on terve ja ei villeimistä päästä. Ei mitään hirven hentoa koiraa koska veljelläni on liikunta vamma joka tekee hänen liikeistään epävarmoja (monet koirat ovat kampanneet hänet ja hän pelkää satutavansa koiraa jos näin käy) ja sukuun on tulossa kohta pikkuisia joiden kanssa koira varmaan tulee viettämään aikaa. Kissojen kanssa pitää tulla toimeen. Turkilla ei ole väliä mutta plussa on helppo hoitosuus ja että lapissa talvella pärjää ainakin takin kanssa. Olen pohtinut shibaa, mittelspitziä, suomenlapinpystykorvaa ja cotton de tularia.
Joten haluasisin tietää mitä pitäisi ottaa huomioon aikuisen koiran ottamisen kanssa? Mistä voisin löytää minulle sopiva aikuinen koira? Voinko edes ottaa aikuista koiraa onko vain sidettävä ensimäiset yksi kaksi vuotta pentuhökeltämistä että saan mieleisen koira koulittua itse?
Vastaukset 2
Vanhimmat
kun aikuista otat, niin varaudu siihen että jotain ongelmia väkisinkin tulee, ei niistä turhaan luovuta. Yleensä ongelmat juontavat juurensa siitä että koiria ei ole koulutettu pentuina lainkaan tavoille. Korkeintaan sisäsiisteyteen on voitu panostaa, kaikilla ei siihenkään joten ongelma voi olla juuri se. Joskus se on ainoa syy luopua että ei opi sisäsiistiksi. Tästä yleensä ilmoittavat vaihdoksen yhteydessä rehellisesti.
Näin voit tulkita ongelmia ilmoituksissa:
Ei tule toimeen kissojen kanssa = tappaa kaikki tai sitten vain huvittelee ajamalla puuhun.
Ei kokemusta kissoista = pelkään että tappaa ne
Kotona ollut kissoja = mutta ne tappelee yleensä tai koira kiusaa niitä
Tulee toimeen kissojen kanssa = voi olla että tulee muiden kuin sinun
Ei tule toisten koirien kanssa toimeen = voi olla että tappaa tai tappaisi ne kaikki
Ei tule toimeen toisten poikakoirien kanssa = dominantti, tyypillinen teinikoira, tulee usein toimeen toisten poikien kanssa kun laumajärjestys on selvitetty - aikuisena harvemmin oikeita ongelmia
Ei tule toimeen toisten narttujen kanssa = ole varovainen ne voivat saada tosi paljon vahinkoa toisilleen
Ystävällinen mutta vetää hiukan = helvetillinen veturi, mutta kouluttamalla selviää
Kaikkien kaveri = vetää toisia koiria nähdessään kohti yleensä haukkuen iloisesti mutta rauhoittuu ja alkaa kisailla niiden kanssa. Jos hihnat menee solmuun tulee yleensä pienimuotoinen sotatila.
Ujo ja arka = saattaa olla tai muuttua kodin vaihtuessa aggressiiviseksi hyökkääjäksi ja pelkopurijaksi
Ei tule toimeen lasten kanssa = On purrut jo ja tekee varmasti uudelleen
Vaatii jämäkän omistajan = koira on saatanallinen dominantti, nylkyttää kaikkea jalasta kissan kautta vuohipukkiin, puree komennettaessa, häseltää lenkillä ja hyökii kaikkea liikkuvaa kohti.
Eli siis kouluttamatta et selviä aikuisen koiran otosta kuin harvoin. Lähinnä tuon kaikkien kaverin kanssa, kunhan muistat sen reunaehdon. Samoin veturi on hyvä vaihtoehto jos habaa riittää, sen kitkeminen on aika työlästä muttei mahdotonta.
Noista vaihtoehdoista mitä luettelit, niin shiballa saattaa olla vaikeuksia suhtautua muihin koiriin yleensäkin. Mittelit on nk.räksyrotu jonka hiljentäminen saattaa tuoda vaikeuksia. Lapinkoira yleensä aika ongelmaton, sen suhtautuminen omaan sukupuoleen usein vähän takakireää. Cotonin ongelmana vaihtotilanteissa lienee useimmiten sisäsiisteys ja joilllakin aggressiivisuus ainakin omaa sukupuolta olevia kohtaan. Kaikki ovat kuitenkin sen verran pienikokoisia että normaali-ihmisen hauis kyllä kestää vaikka vähän riekkuvampaakin sorttia olisi. Nämä havainnot olen tehnyt sekä näistä oman kylän koirista että netin kodinvaihtosivustojen ilmoituksia ja keskustelupalstojen koiraongelmia seuraten.
Jos sulatat sen että joudut opettamaan aikuiselle koiralle hyvät käytöstavat, niin ihan hyvän valinnan teet millä tahansa noista, arveluttavimpana ehkä tuo mitteli. Räksytystä on aika hankalaa kitkeä pois ja siitä saattaa tulla ongelmia asumisessa kerrostalossa.
Ja se paikka mistä löydät, on http://www.lemmikkipalstat.net/apula/ Sinne voi jättää myös oman ilmoituksen "annetaan koti"-osioon.
Olisiko mahdollsita, että ottaisit yhteyttä kasvattajiin ja kertoisit rehellisesti tilanteesi? Tiedän pari kasvattajaa (en noista roduista), jotka ovat suostuneet pitämään pennun kotonaan kasvamassa, kunnes ovat sitten vasta luovuttaneet sen uudelle omistajalle. Tietysti tästä voi joutua pulittamaan lisää euroja, ellei tosi hyvin käy.
Kasvattajat myös itse joskus myyvät aikuisia koiriaan pois siksi, että niiden "jalostustarve" on tullut jo käytettyä ja he haluavat koirille hyvät kodit "eläkepäiviksi" (vaikkei koirat edes ole vielä kovin vanhoja välttämättä). Tiedän myös pari tapausta, jossa koiralle on tullut jokin vika (ei mikään lemmikkikoiraa haittaava, mutta jalostuksen estävä), jolloin aikuisen koiran "joutuu" myymään pois.
Kysele siis kasvattajilta, he osaavat varmasti auttaa, kun sopiva löytyy! Älä osta mistään tavisperheestä tavallista koiraa, koska kuten yllä sanottiin, ne ovat hyvin usein käytöshäiriöisiä ja vaikeita kouluttaa pois. Etkä voi oikein koskaan tietää, mitä ostat, mutta kasvattajiin nyt voi luottaa. :)