Synnytys pelottaa...

No eipä tässä maassa synnytyksiin kuole kuin joku 1-3 vuodessa, ollaan siis ihan hyvässä hoidossa. Ja kivunlievityksiä löytyy useita erilaisia, itselleni tuli yllärinä niiden toimivuus, varmaan sullekin löytyy sopivia lievityksiä. :)

kiitti neuvost, toi autto jonkun verran ku en ees muistanu et on olemss niit kivunlevityksii :DD

No siis tottahan se on että sattuu ja kovaa. Avautumis vaihe on se kivuliain, jollain se kestää pari päivää ja toisilla pari tuntia.
Sanot vain suoraan että haluat kivunlievityksen heti, jos siihen on mahdollista.

Omalta kohdalta meni niin, että vedet meni aamulla siitä 6h alkoi supistukset, niitä kesti se 2h ja ponnistus 11min...Kaikki kolme puudutusta sain, vasta epiduraali vei kivun pois.
Olin itsekkin ensisynnyttäjä ja pelkäsin vallan helvetisti. Toipumiseen meni se 7viikkoa.

Se pitää muistaa että jokainen on yksilö ja mikään synnytys ei ole samanlainen. Onnea loppu kiriin. (:

Kiitti ootte kannustavii mut mää varmaa räjähdän sinne jos se sattuu niin paljon...
mut sattuuks keisarileikkaus????

supistukset on kipeita kuin pahoja kuukautis polttoja. sitten kun lapsivesi mennyt niin tulee vielä kovempia polttoja mutta jos sairaalassa olet ja aikaa on niin pyydät vaan kaikki mahdolliset puudutukset! ponnistusvaihe on kuin työntäisi iso paskaa mikä ei meinaa tulla ulos ja kauhea paine vaan alapäässä. mutta ei se satu jos on puudutuksia,sitten tietysti sattuu jos niitä ei ole annettu.
mutta sitten kun se pieni on maailmassa niin sun kaikki kivut on hävinnyt kuin tuhka tuuleen niin sitten ei tarvi enään kipuilla. =)

onnea synnytykseen! =)

No sen kivun kyllä kestää, adrenaliini hoitaa sen homman... Keisarinleikkaus on isompi operaatio ja vie kauan toipua siitä voi revetä haava tai tulehtua. Toki voi tulla kohtutulehdus normaali synnytyksestäkin, mutta nopeempi paranemaan alatiesynnytyksellä.

APUAAA!!! Kyl mä varmaan kestän jotenki hengissä mut noissa teijän neuvois tuli PALJON uutta tietoa mitä mulle ei oo kerrottu... mut 2pojan äiti: noi sun neuvos helpotti mua eniten, enkä oo ees ajatellu kauheesti sitä mitä synnytyksen jälkeen tapahtuu(:

Kannattaa mennä synnärille tutustumaan ja kyselet sieltä kaikkea mikä on ns. epäselvää. Kyl ne sinulle mielellään kertoo.

Synnytyksen jälkeen olet pari päivää osastolla, siellä katsotaan sinun maidon nousu ja ohjastetaan imetykseen sekä saat levätä synnytyksestä. Tosin kotia kun pääsette niin lepää mahdollisimman paljon vauvan nukkuessa, koska ne pari ensimmäistä viikkoa ovat kivuliaimmat toipumisessa.

Minua oikeastaan kävi kammottamaan vielä enemmän synnytyssairaalaan tutustumisen jälkeen. Synnytyssali näytti pelottavalta kun synnytyssängyn ympärillä oli valtavasti kaikenlaisia masinoita ja välineitä ja johtoja kulki joka paikassa. Ajattelin että minä en ainakaan mene tuohon sänkyyn synnyttämään kaiken tuon keskelle. Ja onhan se totta että sitten synnytyksen alkaessa sitä on kiinni jos jossakin piuhassa. Mutta, pakkohan se on sinne sitten pötkähtää, voihan se olla että kun tosi on kyseessä, ajatus muuttuu ja keskittyy vaan siihen synnyttämiseen eikä niinkään mitä kaikkea siinä ympärillä on.

Hyvä jelp mee, ei kannata turhaan stressata tilannetta josta ei vielä tiedä mitään muuta kuin että edessä se on.
Jokainen synnytys on erilainen, toiset kestää kipua paremmin kuin toiset, toiset synnytykset ovat helpompia kuin toiset, mutta hyvin se menee kun luotat omaan kroppaasi ja muistat itse olla antamatta paniikille valtaa.
Usein kun synnytys käynnistyy ei sitä enää huomaa jännitellä kun keskittyy niin siihen itse tilanteeseen :)
Supistuskipu eroaa menkka kivusta niin, että se voimistuu kokoajan ja kulkee aaltomaisena vatsan "yli" ja hiipuu taas pois, kun menkkakipu taas on usein yhdessä kohdassa jatkuvaa särkyä.
Synnytyshän voi alkaa lapsiveden menolla, tai pelkillä supistuksilla jolloin lapsivesikalvot usein puhkastaan vasta synnärillä ja tämä on kivuton toimenpide.
Jos synnytys käynnistyy vesienmenolla ja vesi on kirkasta voi kaikessa rauhassa lähteä ajelemaan kohti synnäriä. Jos taas vesi on vihertävää on syytä toimia hieman ripeämmin, vihreä vesi kun tarkoittaa lapsen kakanneen siihen ja tulehdusriski on suuri.
Jos taas synnytys käynnistyy supistuksilla, kannattaa ensisynnyttäjän kaikessa rauhassa koittaa olla kotona niin kauan että supistukset ovat säännöllisiä ja niitä olisi tullut n.2h. (säännöllisillä supistuksilla tarkoitetaan ensisynnyttäjällä sitä että supistuksia tulee alle viiden minuutin välein.)
Toki jos kivut alkavat olemaan sitä luokkaa että kaipaat kivunlievitystä, kannattaa synnärille lähteä aikaisempaa.
Kun pääset synnärille, voit rohkeasti pyytää/vaatia jos haluat ja tarvitset kivunlievitystä. Lievitysmenetelmistä tehokkaimpia ovat epiduraali ja spinaali puudutus jotka laitetaan selkään. Yleensä tuota epiduraalia suositellaan ensisynnyttäjille, koska synnytykset usein ovat pidempi kestoisempia.
Spinaalia taas käytetään enemmän nopeissa synnytyksissä.
Synnytyksessä se avautuminen on usein se kipein vaihe, itse ulostulo ei monestikkaan satu, ja jos sattuu kestää se vain pienen pienen hetken. Tsemppiä koitokseen!
Ja muista että synnärille voi myös aina ja mihin kellonaikaan tahansa soittaa, jos jokin asia omassa tai lapsen voinnissa huolettaa/mietityttää.

Tässä sinulle pari hyödyllistä linkkiä, saat varmasti vastauksia kysymyksiisi:

http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=22822

ja

http://www.vauva.fi/artikkeli/synnytys/685/kivunlievitys_synnytyksessa