En oikein tiedä mitä pitäisi kirjoittaa,mutta pyydän apua. Olen ev luterilainen 16v tyttö,olen käynyt muutaman kerran parhaan ystäväni (vl lestadiolaisen)kanssa seuroissa. En uskonut lapsena silleen Jumalaan,että olisi ollut osana jokapäiväistä elämääni. Joku n vuosi sitten tulin kuitenkin uskoon,ja olen siitä asti yrittänyt elää niin hyvin kun vain voin uskovaisena,mutta se vuosi on ollut todella vaikea.mm käytin enne paljon alkoholia,meikkasin paljon jne,mutta jotenki vaan yhtenä yönä mietin elämääni ja näin kai jonkun "valon"muutama viikko sitten,kun olen miettinyt tai minusta tuntuisi oikealta vaihtaa vl lestadiolaiseksi,en vain tiedä mitä tekisin asian kanssa.en käytä enää alkoholia enkä meikkaa melkein yhtään,enkä edes tiedä miksi juuri haluaisin olla vl lestadiolainen,kai jotenkin ajattelen että se on Jumalan tahto,eikä mikään tapahdu hänen tahtoaan vastaan.Menen myös ensi kesänä kaverini mukaan suviseuroihin,koska sekin tuntuu vaan oikealta ja toivon kaiken aikaa että uskoni vahvistuisi vielä lisää.Silti tunnen itseni koko ajan niin syntiseksi,kun kuuntelin viime sunnuntaina netti seuroja siinä se"kaikki synnit anteeksi jeesuksen nimessä ja veressä"tuntui että koskeeko se kaikkia muita,mutta ei minua,en osaa antaa itselleni anteeksi,mitä minun pitäisi tehdä? olisiko oikein vaihtaa vl lestadiolaiseksi ?olen todella kiitollinen kaikista vastauksista:)
eräs syntinen apua vailla
lind3
6124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jumala on johdattanut sinut etsijän paikalle. Jumala on myös luvannut, että etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Käy seuroissa. Jumalan valtakunnasta saarnataan kaikille katuvalle kaikki synnit anteeksi, myös sinulle henkilökohtaisesti. Saat tuntea ihmisymmärrykselle käsittämätöntä rauhaa ja vapautta, kun pääset synnin alta. Tällä palstalla aika harvoin sydämeltään uskovaiset kirjoittavat, joten seuraavat kommentit varmasti ovat päinvastaista. Mutta kaikki lopulta tekevät henkilökohtaisen ratkaisun. Ei viimeisellä tuomiolla kysytä, kuinka monta uskovaista tai epäuskoista kaveria sulla oli. Itse olen saanut olla uskomassa koko eliaikani ja tänään. Vain tämän päivän uskolla on merkitys.
Moikka!
Sinulla nuori kaveri on ihan saman suuntaisia ajatuksia, kun minulla. Minä ihan sattumalta kanssa kiinnostuin vl vaikkei se kovin ole muodikasta.
Voisin jopa sanoa, et paremmin on "pullat uunissa". Tunnet vl ja näin ollen seuroihin lähtön motivaatioa.
Minä en nyt oikein osaa mutta sanoa, käy lukemassa avaukseni "Jumalan terve tarkoittaa suun tunnustusta" alta keskustelua. Voisi ainakin jotain apua olla. itse palaan kirjoittelemaan sinne tässä joku päivä.
Ne kaikki koetukset on Jumalan työtä. Kannattaa kilvoitella sillä Jumala vahvistaa sinua niin.
Sinäkin ja jokainen katuva syntinen (kaikki ihmiset ovat syntisiä) saa uskoa syntinsä turvallisella miellellä anteeksi siitä Internetinkin kautta kuulemastaan Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästöstä. Armonkin saamme armosta. Emme ole kukaan ansainneet omalta puoleltamme mitään muuta kuin tulijärven vaivan, mutta Jeesuksen veri puhdistaa ihmisen täydestä armosta ja ilman yhtään ansiota. Internetinkin kautta siis saa vapaasti uskoa syntinsä anteeksi kun saarnaajalla on Pyhä Henki. Kuitenkaan ei pidä laiminlyödä tahallaa "seurakunnan yhteisiä kokouksia".
Kun menet paikalle vl-seuroihin niin menet seurakuntayhteyteen Kristuksen seurakunnan kanssa. Raamatussa sanotaan että eriseura on sellainen lihan työ jonka tekijät eivät peri Jumalan valtakuntaa, elikkä kuolemansynti. Tahallinen jatkuva seurojen laiminlyöminen on eriseuran synti, kuten sekin jos käy jonkin eriseuran seuroissa. Kristus on kutsunut meidät yhteen seurakuntaruumiiseensa, jossa ainoastaan kiertää Hänen verensä ja Pyhä Henkensä, ja joka ainoastaan on puetettu Kristuksen saumattomalla opilla ja vanhurskaudella.
Sitten kun olet uudestisyntynyt evankeliumista niin alat inhoamaan syntiä niin että haluat itse omasta tahdosta luopua kaikesta mikä sattuu omaantuntoosi. Siispä Jumalan valtakunnassa ei tarvita mitään sääntöjä tai määräyksiä uskovaisille. Pyhä Henki vain opettaa kaikkia uskovaisia samalla tavalla. Toki joidenkin omatunto saattaa olla yliherkkä ja toisilla taas paholainen saattaa päästä kuiskuttelemaan niin että alkavat hyväksyä jotakin syntiä. Kaikesta lakilaisuudesta ja synninluvallisuudesta Jumala meitä varjelkoon, että säilyisimme elävässä uskossa emmekä muuttuisi teeskentelijöiksi, tekopyhiksi ja kuolleen uskon palvelijoiksi.
Armon oppilas runoilee taas omiaan:
"Tahallinen jatkuva seurojen laiminlyöminen on eriseuran synti, kuten sekin jos käy jonkin eriseuran seuroissa. Kristus on kutsunut meidät yhteen seurakuntaruumiiseensa, jossa ainoastaan kiertää Hänen verensä ja Pyhä Henkensä, ja joka ainoastaan on puetettu Kristuksen saumattomalla opilla ja vanhurskaudella."
Tuollainen itsekehu ja pöyhkeily on YLPEYDEN SYNTIÄ, josta pitää tehdä parannus.
Se on juuri sitä eriseuraisuutta ja lahkolaisuutta, josta Raamattu varoittaa.
Raamattu ei missään mainitse, että pitäisi käydä vl-seuroissa! Sehän ei ole
edes raamatullinen seurakunta vaan ainoastaan hengellinen yhdistys.
Jumalan Pyhä Henki liikkuu aina siellä, missä Häntä odotetaan, mutta
vl-seuroissa vaikuttaa itserakkauden henki ja tuomitsemisen henki.
"Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan mutta ET TIEDÄ MISTÄ SE TULEE TAI MINNE SE MENEE. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen."
vl-seurat eivät ole mikään yhdistys. Rauhanyhdistys on tosin yhdistys jonka tehtävänä on järjestää näitä seuroja. Itse en tosin ole Rauhanyhdistyksen jäsen vaikka olenkin vl ja käyn vl-seuroissa. Yhdistyksen jäsenyys ei pelasta ketään, vaan Jumalan valtakunnan evankeliumi ja kuuluminen elävänä ruumiinjäsenenä Kristuksen ainoaan seurakuntaruumiiseen jossa Kristuksen veri ainoastaan kiertää.
Yhdistys on sitä varten että se on työkalu seurojen (ja pyhäkoulun yms) järjestämistä varten. Voin tukea seuratoimintaa esimerkiksi työvuoroilla ja kolehdilla/lahjoituksilla myös ilman Rauhanyhdistyksen jäsenyyttä. Toki on tärkeää että on myös niitä uskovaisia jotka hoitavat yhdistyksen yhdistystoimintaa. Tietenkin sekin on vättämätöntä Rauhanyhdistyksen toiminnan kannalta. Itselläni ei kuitenkaan ole mitään sellaisia taitoja joista olisi yhdistykselle hyötyä sen jäsenenä. Minulla on lähinnä sellaisia lahjoja joilla voin tukea yhdistyksen toimintaa erilaisissa työvuoroissa esimerkiksi keittiöllä tai myyjäistoiminnassa. Näitä työmuotoja voin tehdä aivan yhtä hyvin yhdistykselle ilman yhdistyksen jäsenyyttäkin.
Tämä Jumalan valtakunnan työ ei tietenkään liity mitenkään sen tekijän pelastumiseen koska pelastumme yksin armosta Kristuksen tähden ilman mitään ansioita tai töitä. Uskovaisena minulla on kuitenkin halu auttaa omalla työpanoksellani Kristuksen evankeliumia pelastamaan ihmisiä Herralle Jeesukselle Kristukselle. Seurojen järjestämiseen ja evankeliumin julistamiseen tarvitaan kaikkien uskovaisten työpanosta. Nekin voivat rukoilla evankeliumin työn puolesta jotka eivät itse kykene työvuoroihin.