Hei,
tästä aiheesta on varmana monta keskustelua käyty, mutta jaampa oman huoleni. Meillä on 7 ja 5 -vuotiaat lapset. Mieheni halusi erota, kun lapset olivat 2 ja 4. Saimme homman hoidettua kohtuullisen sivistyneesti ja sovimme yhteishuoltajuudesta. Lapset olivat miehellä ensin joka toinen viikko. Sitten hän työhän vedoten vähensi joka kolmanteen viikkoon. Sitten hän lyhensi aikaa koko viikosta 5 päivään, sitten 5 pv kerran kuussa, nyt ehdotti vkoloppua kuussa. Eli pikkuhiljaa on tultu sovitusta koko ajan vähempään ja usein peruu tapaamisia. Joudun soittelemaan ja kyselemään, jouluksikin aikoi ottaa mutta perui viime hetkellä - onneksi en ollut lapsille sanonut!
Meillä oli tosiaan sovittuna aluksi ihan täysi yhteishuoltajuus ja itse olin ihan tyytyväinen siihen, että oli omaakin aikaa. Nyt ei enää ole.
En ymmärtänyt yhtään mistä on kyse, ennen kuin kuulin, että hänellä on uusi perhe tuloillaan. En siis syytä uutta naista, vaan sitä, että uusi elämä tuntuu vieneen meidän lapsemme miehen mielestä.
Mutta mitä ihmettä selitän lapsille. On tässä kieli keskellä keskinyt selityksiä "kyllä isä teistä välittää, mutta on kiireinen" "kovasti on töitä" jne. Esikoiseen ottaa tosi kovasti ja masentuu ja pettyy hirveästi kun ei näe rakasta ja tärkeää isäänsä.
Jos huomautan miehelle, että lapset kyllä nyt pettyy kun eivät näe sinua, niin vastauksena on ärräpäitä ja "älä syyllistä". Mutta herranjumala, on ihan asiallista, että isäkin tietää oman käytöksensä vaikutuksesta lapsiin.
Mutta mun päähuoli onkin, että miten lapset selviää siitä, jos isä heidät hylkää. Minkälainen vaikutus sillä on lapsiin? ja MIKSI joku hylkää omat lapsensa?
tästä aiheesta on varmana monta keskustelua käyty, mutta jaampa oman huoleni. Meillä on 7 ja 5 -vuotiaat lapset. Mieheni halusi erota, kun lapset olivat 2 ja 4. Saimme homman hoidettua kohtuullisen sivistyneesti ja sovimme yhteishuoltajuudesta. Lapset olivat miehellä ensin joka toinen viikko. Sitten hän työhän vedoten vähensi joka kolmanteen viikkoon. Sitten hän lyhensi aikaa koko viikosta 5 päivään, sitten 5 pv kerran kuussa, nyt ehdotti vkoloppua kuussa. Eli pikkuhiljaa on tultu sovitusta koko ajan vähempään ja usein peruu tapaamisia. Joudun soittelemaan ja kyselemään, jouluksikin aikoi ottaa mutta perui viime hetkellä - onneksi en ollut lapsille sanonut!
Meillä oli tosiaan sovittuna aluksi ihan täysi yhteishuoltajuus ja itse olin ihan tyytyväinen siihen, että oli omaakin aikaa. Nyt ei enää ole.
En ymmärtänyt yhtään mistä on kyse, ennen kuin kuulin, että hänellä on uusi perhe tuloillaan. En siis syytä uutta naista, vaan sitä, että uusi elämä tuntuu vieneen meidän lapsemme miehen mielestä.
Mutta mitä ihmettä selitän lapsille. On tässä kieli keskellä keskinyt selityksiä "kyllä isä teistä välittää, mutta on kiireinen" "kovasti on töitä" jne. Esikoiseen ottaa tosi kovasti ja masentuu ja pettyy hirveästi kun ei näe rakasta ja tärkeää isäänsä.
Jos huomautan miehelle, että lapset kyllä nyt pettyy kun eivät näe sinua, niin vastauksena on ärräpäitä ja "älä syyllistä". Mutta herranjumala, on ihan asiallista, että isäkin tietää oman käytöksensä vaikutuksesta lapsiin.
Mutta mun päähuoli onkin, että miten lapset selviää siitä, jos isä heidät hylkää. Minkälainen vaikutus sillä on lapsiin? ja MIKSI joku hylkää omat lapsensa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja vielä se, että tämä kaikki ihmetyttää siksikin kovasti, että a. ero ei ollut mitenkään erityisen riitainen. Samaa mieltä oltiin liiton tilasta, minä ehdotin terapiaa ja mies eroa, päädyttiin eroon. b. aluksi kaikki sujui hyvin ja sitten tilanne alkoi muuttua. c. en todellakaan ole halunnut haukkua miestä lapsille/vieraannuttaa häntä jne. vaan päinvastoin, olisin TODELLA paljon onnellisempi ja jaksavampi äiti, jos jakaisimme tämän vanhemmuuden.
Mutta en vin tiedä, paljonko kannattaa "tyrkyttää" lapsia miehelle, kun ei tunnu kiinnostavan.
Kun yritän kysyä, että mitä tässä nyt on taphtunut, niin ennen kohtuu leppoisa exäni vastaa hyvin kärtyisästi ja vältellen.
Entä jos siinä tilanteessa, kun olette kaikki läsnä pyytäisit miestä selvästi selittämään lapsille miksei hän ota lapsia. Sinä et ole tilivelvollinen tuollaisesta. Tiedän itse tällaisen miehen. Nyt on kolmas perhe meneillään. Ensimmäisen ja toisen perheen lapset eivät kiinnosta lainkaan. Tapaamisia on ollut pari kertaa vuodessa. Ensimmäisen perheen murrosikäiset kieltäytyvät nykyään aina tapaamisesta, koska aiemmat vähätkin perutaan lyhyellä varoitusajalla. Toisen perheen kouluikäinen kertoo kaikille, että isäpuoli on hänen isänsä. Nämä miehet eivät tiedä mitä menettävät...