Viivästyskoron suuruus on käsittääkseni 7% EKP viitekorko pyöristettynä ylöspäin puolikkaaseen prosenttiin eli tällä hetkellä 8%. Tämän siis määrittelee korkolaki. Sain kuitenkin tässä hiljattain laskun, jossa viivästyskoroksi oli ilmoitettu 11,5%. Onko tuollainen viivästyskorko laiton? Jos ei, niin millä perusteella voi vaatia noin korkeaa viivästyskorkoa?
Viivästyskorosta
IsännöintiMafiaJyrää
8298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Mikäli velallinen ja velkoja ovat tehneet sopimuksen viivästyskorosta tai mikäli heidän välisensä kauppatapa niin määrää, viivästyskorko on sopimuksen tai kauppatavan mukainen. Mikäli osapuolten välillä ei ole sovittu mitään, säätelee viivästyskoron maksuvelvollisuutta, maksun alkamisajankohtaa ja koron määrää Suomen korkolaki."
Eli kyllä se viivästyskorko voi olla suurempikin kuin tuo virallinen viivästyskorko.
Lue se sopimus, mikä koskee sitä velkaasi. Siellä voi olla korkeampi korko.
Ei mennyt ihan putkeen tuo edellinen vastaus. Totta on, että korkolain mukainen viivästyskorko on 1.1.2013 alkaen edelleen 8 % p.a. Ja totta on sekin, että eräissä velkasuhteissa viivästyskorosta saadaan vapaasti sopia laista poiketen. MUTTA täysi sopimusvapaus ei koske viivästyskorkoa ns. kuluttajasopimuksissa ja eräissä niihin rinnastettavissa asunnon kauppaa tai vuokraa koskevissa sopimuksissa, vaan korkolain viivästyskorkosääntely on näissä tapauksissa velallisen hyväksi pakottava. Tämä merkitsee, että velalliselle edullisemmat ehdot ovat sallittuja mutta ankarammat mitättömiä. Näin asiasta säädetään korkolain 2 §:n 2 momentissa:
"Jos velallisen sitoumus liittyy kulutusluottoa tai muuta kulutushyödykettä koskevaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen sopimukseen taikka sellaiseen sopimukseen, jonka perusteella velallinen ostamalla tai vuokraamalla hankkii asunnon itseään tai perheenjäseniään varten, sitoumus on tehoton siltä osin kuin velallinen olisi velvollinen maksamaan enemmän viivästyskorkoa kuin 4–11 §:ssä säädetään. Jos velallinen näissä tapauksissa on viivästyksen varalta sitoutunut viivästyskoron sijasta tai sen lisäksi maksamaan provisiota, palkkiota tai vastaavaa toistuvaa suoritusta, sitoumus on tehoton siltä osin kuin viivästyskoron ja mainitun suorituksen yhteenlaskettu määrä ylittää 4–11 §:n mukaan lasketun koron."
Kyllä se edellinen vastaus meni ihan putkeen niillä tiedoilla, mitä aloittaja antoi, koska hän ei kertonut, mistä velkasuhteesta on kyse.
Sen takia edellinen on vastannut yleisellä tasolla.
"Sain kuitenkin tässä hiljattain laskun"
Koska aloittaja kertoi ainoastaan tuon, niin silloin ei voi vastatakaan kuin yleisellä tasolla.
"Sen takia edellinen on vastannut yleisellä tasolla."
Vastaaminen "yleisellä tasolla" ei oikeuta sitä, että jättää kertomatta käytännössä ensiarvoisen tärkeän lain säännöksen. Kuluttajasopimukset ja asuntokaupat/ asunnon vuokraamiset eivät tosiaankaan ole marginaali-ilmiöitä korkolainkaan kannalta. Taitaapa "Kylläpäs meni.." olla ihan sama henkilö kuin olennaisia tietoja kertomatta jättänyt (ja ilmeisesti niistä täysin tietämätön) nimimerkki "Voipi olla isompi..". Onko noin vaikeaa myöntää, että vastaus meni metsään? Ja mistä lie "tietonsa" lnimimerkkinöytänyt? Lakipykäliähän "Voipi jne.." ei kyennyt antamaan eikä ilmeisesti korkolakia ollut koskaan lukenutkaan.
Niinpä. Käyppä kysymässä sopimusoikeuteen perehtyneeltä lakimieheltä, saako korkoa periä yli virallisen viivästyskoron.
Ja lähtötiedoiksi annat vain "sain laskun".
Mitäköhän tämä lakimies vastaisi? Hän sanoisi: "Yleisellä tasolla sanoisin, että voi".
Joten jos lähtötiedot ovat noin puutteelliset, niin oikein muuten ei voi vastata.
P.S. En ole tuo nim. "Kylläpäs voi"
Tuskinpa vain lakimies sanoisi noin.
Kyseessä isännöintitoimiston yksityishenkilölle lähettämä vastikelasku.
Pieni korjaus: isännöitsijä toimii vain taloyhtiön juoksevien asioiden hoitajana, taloyhtiön valtuuttamana. Jollet siis maksa ajoissa, eikä korkoa peritä, koko taloyhtiönne kärsii, vaikka vain yhden osakkaan osuus viipyisi. Korkoa peritään, koska raha maksaa myös taloyhtiölle. Jos ylimääräistä työtä on paljon, sekin näkyy tulevina vuosina isännöitsijän talolta perimässä korvauksessa.