kuinka säälittäväksi ja typeräksi sitä voikaan tuntea itsensä,. jätit minut, ja et antanut yhteenpaluusta toivon toivoa enää ollenkaan. jatkoin elämääni ja kun se lopultakin hymyili ja aloin saada siitä otteen ja olin jopa onnellinen, silloin sinä tulet sanot että haluatkin jotain kanssani. vaan harkittuania asiaa, vaikka kuinka kaipaan ja ikävöin, en kaiken sen tuskan ja kivun jälkeen jota minulle aiheutit niin sanoilla kuin kaikilla naisjutuillasi. en anna sinun enää päästä sekoittamaan elämääni, pienen hetken kuvittelin että kaikki olisi ollut mahdollista, mutta ei, ei siinä vaan ole enää järkeä. olo on silti tyhjä ja ikävä on taas suunnaton, vaan keksin jonkun keinon kuinka taltutan sen, en vaan pysty enää päästämään sinua elämääni, en enää. Rakastin sinua yli kaiken vaan sinä itse tapoit rakkauteni joka oli enemmän kuin koskaan eläissäni olin tuntenut. Olit ihminen jonka piti olla se minun puuttuva palanen, se joka on minulle tarkoitettu, kohtalo ihminen, jolle olin lupautunut loppu elämäkseni. tai luulin niin, olin väärässä.
Se mikä yhdisti se myös erotti
en palaa entiseen.
1361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Et siis palaa enää. Näin olet päättänyt. Ikävän tunne kuitenkin painaa mieltä. Miksi palaisitkaan? Sinullahan on nyt kaikki hyvin. Olethan nyt yhtä kokemusta rikkaampi. Mietitkö koskaan, miltä siltä toisesta tuntuu? Saiko hän sinussa mitään hyvää aikaan? Naisjuttuja kertoili sinulle luottamuksellisesti. Vanhoja sellaisia. Ehkä kerratakseen, miten hän on tähän elämäntilanteeseen joutunut ennen sinua. Onko se huono asia? Tietysti ajattelit, että hän vertaa sinua heihin. Miksi hän niin tekisi, jos kerran tykkää sinusta? Ei puhuta rakkautesi tappamisesta, koska tunnet häntä kohtaan vielä jotakin. Toivottavasti tunteesi eivät ole inhoa eikä vihaa, vaan suurta myötätuntoa. Hänkin kaipaa sinua kaiken tämän jälkeen. Jätit häneen jotain niin pysyvää ja kaunista.