A:n ja C:n keskenään tehty käyttäytymissopimus B:stä = oikuskelvoton, olemassa olematon sopimus (OikTL 1 luku, 1 §), jota ei voi käsitellä oikeudessa muilla syytteillä, kuin (rikoslaki luku 25, 3 §,1-4) kohta) ihmisen vapauteen kohdistuvina rikoksina.
OikTL 1 LUKU Sopimuksen tekeminen, 1 §
Tämän luvun säännökset eivät koske määrämuotoisia sopimuksia eivätkä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopimuspuolelle, ja ovat muuten voimassa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tahi kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu.
Rikoslain 25 luku (21.4.1995/578) Vapauteen kohdistuvista rikoksista
3 § (9.7.2004/650) Ihmiskauppa
Joka
1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa,
2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä,
3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai
4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen jne....
On myös tärkeää huomata, että onko isännöitsijä maanomistajan / haltijan (työsopimussuhteessa)ominaisuudessa luvatta (todennäköisin vaihtoehto) ryhtynyt parkkifirman ja isännöitsijän välisiin oikeudettomiin, rikollisiin sopimussotkuihin.
Isännöintiyrityksestä muutama ote:
* tiedostaa vastuunsa, velvollisuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa.
* tuntee toimialansa lainsäädännön ja normit.
* ylläpitää ja kehittää isännöinnin arvostusta.
* kunnioittaa isännöintialan muita toimijoita ja kilpailee rehellisesti.
* sitoutuu harmaan talouden torjuntaan.
Myös perustuslain 1 luku, 2 §, jossa todetaan, että "kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Parkkifirmathan toimivat nimen omaan julkisilla paikoilla, eivätkä välitä Suomen ja EU:n laista pätkän vertaan.
OikTL 1 LUKU Sopimuksen tekeminen, 1 §
Tämän luvun säännökset eivät koske määrämuotoisia sopimuksia eivätkä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopimuspuolelle, ja ovat muuten voimassa vain, mikäli tarjouksesta tai vastauksesta tahi kauppa- tai muusta tavasta ei muuta johdu.
Rikoslain 25 luku (21.4.1995/578) Vapauteen kohdistuvista rikoksista
3 § (9.7.2004/650) Ihmiskauppa
Joka
1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa,
2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä,
3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai
4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen jne....
On myös tärkeää huomata, että onko isännöitsijä maanomistajan / haltijan (työsopimussuhteessa)ominaisuudessa luvatta (todennäköisin vaihtoehto) ryhtynyt parkkifirman ja isännöitsijän välisiin oikeudettomiin, rikollisiin sopimussotkuihin.
Isännöintiyrityksestä muutama ote:
* tiedostaa vastuunsa, velvollisuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa.
* tuntee toimialansa lainsäädännön ja normit.
* ylläpitää ja kehittää isännöinnin arvostusta.
* kunnioittaa isännöintialan muita toimijoita ja kilpailee rehellisesti.
* sitoutuu harmaan talouden torjuntaan.
Myös perustuslain 1 luku, 2 §, jossa todetaan, että "kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Parkkifirmathan toimivat nimen omaan julkisilla paikoilla, eivätkä välitä Suomen ja EU:n laista pätkän vertaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan kivat viittaukset lainkohtiin ja näin, mutta mikä oli viestisi? Oliko sellaista ylipäätään? Unohtuiko aamulääkitys? Velkojat ovella? Mitä?!
Katso aloittajan otsikko!
Se mikä KKO päätöksessä meni pieleen oli julkisen vallankäyttö. Parkkisakko eli pysäköintivirhemaksua ei ole oikeus antaa suomessa kuin viranomaisella, tai muulla taholla jos siitä on säädetty laissa. Mikäli tämä nähdään merkittäväksi julkisen vallankäytöksi ei sitä voida siirtää virkamiehiltä muille. Tämän KKO tylysti sivuutti täysin.
Oudointa on Perustuslakivaliokunnan antama lausunto ja KKO näkemys ettei tuomiota tarvitse purkaa ja käydä uusiksi, vaikka perustuslakivaliokunnan mielestä tuomi on vastoin perustuslakia,
"Oudointa on Perustuslakivaliokunnan antama lausunto ja KKO näkemys ettei tuomiota tarvitse purkaa ja käydä uusiksi, vaikka perustuslakivaliokunnan mielestä tuomi on vastoin perustuslakia, "
Perustuslakivaliokunta on osa eduskuntaa eli lainsäätäjää. Vallan kolmijako-opin mukaan perustuslakivaliokunnalla ei ole mitään asiaa edes kommentoida tuomioistuinten päätöksiä. Tuolta kannalta perustuslakivaliokunta ylitti valtuutensa eikä KKO:n todellakaan pitänyt ottaa lausuntoa huomioon.
Perustuslakivaliokunnan mielipiteitä on yleisesti pidetty lähes tuomioistuimia sitovina. Vaikka KKO ei tarvitse pakosti tuomiota poistaa, olisi sen tullut tehdä näin omasta mielestäni. Sillä seuraavissa käsittelyissä tuolle perustuslakivaliokunnan lausunnolle tulee antaa suuri painoarvo, ja yhdenvertaisuus perustuslaista.
Olet aivan oikeassa vallankolmijaosta, silti kun KKO töppää ja ohittaa tärkeän osan juttua, olisi suotavaa korjata kyseinen virhe.
Perustuslakivaliokunta ei todellakaan ylittänyt valtuuksiaan, he vain antoivat lausunnon kyseisestä asiasta, ja se on tulkittu KKO tuomion vastaiseksi. Kirjointin ehkä pikkaisen epäselvästi tuosta.
Ilmeisesti et osannut lukea tuota perustuslaista tulevaa julkista vallankäyttöä? Sehän tuossa KKO tuomiossa on se suurin ongelma
Mistä. Tämä aihe nyt pulpahti pinnalle? Alkuperäinen ratkaisu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta (KKO 2010:23) ja siihen liittyvä PeVL annettiin jo vuonna 2010, ja KKO:n tuomionpurkuhakemuksen ratkaisu (2011:43) sekin annettiin pian vuosi sitten.