Lueskelin päivän keskusteluja mielenkiinnolla, mutta mitään järkevää ajatusta ei tunnu syntyvän.
Minä olen ilmiselvä Haisuli. Pengon roskiksia ja ojanvierustoja, ja piilottelen viinipulloja ympäriinsä :)
Syksy lähenee ja sen kunniaksi lukuvinkki: Muumilaakson marraskuu on yhä vieläkin kertakaikkisen upea kirja.
Minä olen ilmiselvä Haisuli. Pengon roskiksia ja ojanvierustoja, ja piilottelen viinipulloja ympäriinsä :)
Syksy lähenee ja sen kunniaksi lukuvinkki: Muumilaakson marraskuu on yhä vieläkin kertakaikkisen upea kirja.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Korjataan vielä, että niitä järkeviä ajatuksia kyllä on tällä palstalla, mutta ei omassa päässäni - siitä tämä merkillinen gallup :)
meissä on vaan sitä jotain samaa.. ehkä pullantuoksuinen koti johon voi aina tulla oli maailmalla tapahtunut mitä vaan. Tai näin ainakin näen muumimamman.
...Pikku-Myy ja Nuuska Muikkunen. Ollaankohan me ihan sopiva pari? Myy ehkä fantasioi huilusta, joka työn... sinne!
Kun menemme virallistamaan parisuhteemme, olemme Pikku Muikkunen ja Nuuska Myy...
Repikää siitä...
Varmaan hyvin sopii! myö ollaan myös tollanen pari, minä Myy ja rakkaani Muiskis! Tai oikeestaan kummassakin on kumpaakin... jos oikein ajattelee.
Minä oon aina jotenkin samaistunut nuuskamuikkuseen. sekun on sellainen rauhallinen ja luonnonläheinen ihminen joka tykkää vaeltelusta ja leirinuotiolla sepitetyistä lauluista..
ehdottomasti:)
Eniten Tuu-Tikkia.
Seassa Muumimammaa, Pikku Myytä ja Nuuskamuikkusta. (ei, en viittaa siihen että hän on mies vaan hänen luonnonläheisyyteensä, joten viisastelijat, älkää vaivautuko) ;)
koska olen naisellinen ja pidän kaikesta kauniista...ja olen hiukan höpsö.
olisin Niiskuneiti. Olen turhamainen.
mä muistuttaisin ehkä eniten nipsua..:)
pelkään pimeetä, enkä ole mikään taito uimari..:)
yhtä ahne rahan perään en kyl ole...:)
Nipsua, pelkuri reppanaa, taidan eniten muistuttaa. Nuuskamuikkusta tai Pikku Myytä toivoisin luonteeseeni enemmän...
Ai joo, ulkonäöltäni olen epämuodostunut pyöreä muumipeikko.
... Vilijonkka!
Suu vaahdossa kulkee perässään tusina pieniä vilijonkkia ja yrittää epätoivoisesti opettaa kuinka tätä hommaa hoidetaan ;)
Nipsua, Nuuska Muikkusta ja Haisulia =)
..minä ainoa ihminen Suomen maassa, joka ei tunne muumitarinoita...?
Ehkäpä sitten muistutan niiden tarinoiden kirjoittajaa eniten..:) Luulen nimittäin, että itseltäni syntyisi jotain saman tyyppistä kirjallista tuotosta.
Olen ehdoton Pikku-Myy, en niinkään pieni, mutta sitäkin pippurisempi ja tulisieluisempi :D
Minä olen kyllä samaistunut siihen kummalliseen, pieneen otukseen, jonka Muumipeikko (muistaakseni)Taikatalvessa havaitsee puuhellan alta. Se murisee ja vetäytyy takaisin koloonsa. Se kyllä luotaa syvästi erästä osaa minusta.. :)!
Pikku Myytä kavereinaan ominaisuuksia Tuu-tikiltä, Nuuskamuikkuselta ja ellei muu auta, niin vaikka hattivateilta.
Muumitarinat viehättävät minuakin ehkä siksi, että niistä ja hahmoista riittää ulkoistettua vertailukohtaa elämän tapahtumiin ja ihmisten luonteenpiirteisiin.
Muumitarinat ovat mielestäni aikuisten satuja.
Taitavasti kirjoitettuja, hienovaraista Tove Janssonilta esittää asiansa niin.
Mukana muun muassa jokunen Myy, Nuuskamuikkunen, Muumimamma, Tuutikki, pari Haisulia ja Niiskuneiti. Ja yllätys, ainostaan yksi Vilijonkka.
Läsnä ei ollut yhtään hemulia tai homssua, saati sitten Louskaa ;)