Hyvät ja huonot puolet kummastakin?
Kummalla parempi lopputulos?
Kumpi edullisempaa?
Kummalla parempi lopputulos?
Kumpi edullisempaa?
elementti vs. pre-cut
???
215737
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Elementti kalliimpi, koska tehty valmiiksi seinäksi jo tehtaalla. Pre-cut tulee vähintään samaan hintaan jos ammattilainen tekee vastaavaksi työmaalla. Huomioitava ettei voi levyttää tai villottaa sateella tai kun runkopuut kosteita. Kuivumisaika vähintään 2vrk. sateesta.
Yleensä jos tarvitsee kysyä niin kannattaa tehdä elementeistä.
Pre-Cut on oikein mainio ratkaisu asiansa osaaville, mutta elementtitaloa pidän huomattavasti turvallisempana ja helpompana asiaan vihkiytymättömille.
Tänä sateisena kesänä on pre-cut rakentaminen ollut sangen takkuisaa -lähinnä jäykisteinä toimivien tuulensuojakipsien asennusten kanssa. Kipsejä kun ei voi/kannatta sateessa asennella, ja katolle ei juurikaan ole asiaa kiipeillä ennen kuin seinät on jäykistetty ettei käy "kirkkonummelaiset".
Enpä usko, että ainakaan etelä-Suomesta löytyy montaakaan pre cut asennusporukkaa, joiden urakat eivät olisi kusasseet pahemman kerran tänä kesänä.
Kyllä sen jäykistyksen voi tehdä tilapäistuilla ja tehdäänkin ja katon voi laitaa ennen seinien levytystä, eli kastellit nousee vaikka sateella ilman seinien kastumistä pystyyn.
"Kyllä sen jäykistyksen voi tehdä tilapäistuilla ja tehdäänkin ja katon voi laitaa ennen seinien levytystä, eli kastellit nousee vaikka sateella ilman seinien kastumistä pystyyn."
Niinhän ne kasataan.
1. runko pystyyn
2. kattotuolit päälle
3. aluskate paikalleen
4. tuulensuojalevyt seinään
5. jne....
Parikin asennusporukkaa koitti keväällä täällä meilläpäin paikata urakkaa kiipeämällä katolle (toinen jopa nostatti tiiletkin katolle) ennenkuin seinät oli jäykistetty. Tuloksena kaksi kasaa epämääräistä puutavaraa ja uusi yritys uuden asennusporukan voimin.
Missään nimessä katolle ei kannata lähteä mitään ihmeitä tekemään ennen seinien jäykistystä.
Onko muuten Kastellin rakennesuunnittelu jotenkin muuttunut kun uusiin kohteisiin on määrätty kipsilevyt pakolliseksi myös sisäkattoihin, vaikka laittaisi panelikaton ?
Taitaa johtua valvojien lisääntyneestä tarkkuudesta. Nykyisin pitää varsinkin eteläsuomessa esittää rungon jäykistyslaskelmat, jolloin yläpohjan jäykistykseen käytetään gyproc-levyä.
Meillä Kastellin asennusporukka teki hommia toukokuun puolesta välistä juhannukseen: pystytti talon vesikatto päälle ja tuulensuojalevyt seiniin ja höyrysulkumuovit kattoihin koolauksineen. Hyvin homma hoitui ja jälki oli oikein hyvää.
Meille tulee osaan taloa sisäkatoksi paneelikatto osaan levykatto, niin ei kipsilevyjä ole panelikattojen kohdille laskettu. Kaupat talosta teimme vuoden vaihteessa.
paneelit myös kastellilta? Meille sanoivat ettei saa paneeleita, niin ei sitten otettu pakettiin mukaan edes gyprokkeja. Myyjä ei puhunut mitään eikä kukaan muukaan jäykistyksestä. Tosin rakennekuvissa lukee että 2-kerroksisen talon kattotuolien alapaarretaso jäykistetään gyprokeilla. Mitähän tuokin sitten haluaa sanoa. Luulisi riittävän että yläkerran lattian tekee jollain levyllä???
Tuo rakennekuvan teksti tarkoittaa juuri sitä että sisäkatto ON JÄYKISTETTÄVÄ kispsillä vaikka laittaisit siihen panelit päälle.
Kastellin "vanha" jäykistystapa on ollut liian lähellä riskirajaa panelikattoisissa taloissa joten nyt kaikki talot on jäykistettävä kipsillä seinien lisäksi myös sisäkatosta. Muutos on tapahtunut jossain vaiheessa keväällä/kesällä 2004.
Tuon kun tosiaan saisi ihmisten tajuamaan, että se levy siellä katossa ei ole mikään koriste ja välttämättä mikään pintamateriaali, vaan se on osa talon koossa pitävää kantavaa rakennetta. Talo pitää jäykistää myös katostaan, ettei se ole vain "kasa irrallisia tikkuja". Levytys tekee talosta laatikon, joka pysyy kasassa. Tämä ei liity mitenkään siihen, että onko talo tehty elementeistä tai precutista, samat tuulivoimat siellä jyllää kuitenkin.
Erityisesti etelän suurissa kaupungeissa rakennusvalvontaan on melko lailla turhaa viedä rakennekuvia, joissa ei ole levytystä katossa tai sitten huolehdittu yläpohjan jäykistyksestä jotenkin muuten, esimerkiksi katossa talon läpi menevällä vinolaudoituksella. Mutta mikä sitten on rakentajalle mielekkäämpi tapa tehdä tuo. Jotenkin selkeämpää voisi olla laittaa levytys läpi ja se sitten haluttaessa verhoilla millä pintamateriaalilla tahansa. Tällöin ei joudu selittelemään mitään, vaan asiat on kunnossa siltä osin.
Eikös käyttöullakko hoida tuon jäykistämisen eikä siten tarvitse koko kattoa levyttää?
Käyttöullakko ei paljoa auta, jos senkin lattia ei ole levytetty. Aika harvalla siellä taitaa olla levytystä, tosin "käyttöullakoitakin" on monenlaisia.
Mutta jos nyt puhutaan tavallisesta yksikerroksisen talon ristikoihin tehtävästä kylmästä, noin kolmanneksen alapaarteesta levyisestä, käyttöullakosta, niin jos siinä on lattiassa vaikka vain laudoitus, niin laskennallisesti sillä ei ole mitään merkitystä yläpohjan jäykistyksen kannalta. Käytännössä sillä varmasti on vaikutusta, mutta laskennallisesti ei mitään. Ne kun tahtoo rakennusvalvonnoissa kysellä laskelmia näistä asioista, niin silloin niitä ei voi hoitaa tyyliin: "näinhän näitä on aina tehty"
Meille ei rakennusvalvonnasta asiaa ole kommentoitu mitenkään kuten ei mestarimmekaan. Meille tulossa paneelit kattoon ilman mitään levyjä. HArvalaudoituksena on kakkos kakkonen.
ajateltuna tuo jäykistys olisi paljon parempi, jos levyt olisi naulattu suoraan kattotuoleihin ja sitten koolaus ja paneelit. Nyt kun koolaus on katossa, johon tulisi nuo levyt ja sen päälle paneelit niin ei mun mielestä jäykistä niin paljoa ainakaan "suunnikas" suunnassa.
Tuo kastellin rakennekuva on kyllä epäselvä. Siis kertoo että 2-kerroksisen alapaarteisiin laitetaan levyt. Ei sitä kummalle puolelle ylä vai ala. Meillä 1,5 kerroksinen (ilman kantavaa seinää, kaksitukinen kehäristikko). Voi ymmärtää siten että ei tarvi laittaa kun täyskehään. Ilman tätä keskustelua en olisi laittanutkaan. Tuulisiteitä on kyllä yläkerran sivuseinillä ja katossa, mutta ei nuo lattiaan vaikuta. Kuvittelin vaan että 2*2 riittää katon koolauksena.
Lisäksi missään ei kerrota mitä kipsilevyä tulee käyttää. Riittääkö esim. tuulensuojalevy kattoon ja minkäpituisilla ruuveilla ja millä ruuvausvälillä ne ruuvataan, jotta tuo jäykistys on asiallinen.
Ps. käväisin eräässä Kastellin yli kymmenen vuotta sitten pystyttämässä yksikerroksisessa käyttöullakko talossa tsekkaamassa. Ei ollut edes tuulisiteitä laitettu mihinkään väliin (jos ei sitten välipohjassa villojen alla), ja mitään lattiaa eikä harvalaudoitusta ole ikinä tehty ullakolle. Hyvin on kuitenkin torppa pysynyt pystyssä.
En ole vielä koskaan kuullut, että Suomessa olisi jonkun talo kaatunut tai sortunut siksi, että yläpohjassa ei ole jäykisteitä. Asia on erikseen jossain ameriikoissa, jossa on kovemmat tuulet. Nykyiset valvojat eivät hyväksy kuin sellaiset rakenteet, joihin voi esittää laskelmat. Laskelmat on helpointa esittää gyproc-levylle, koska siihen on laskentamalli. Joissakin tapauksissa malli antaa sellaisen tuloksen, että se ei voi pitää paikkaansa. On helppo olla valvoja, kun siirtää kaiken vastuun jollekin toiselle. Riittää kun pyytää laskelmat. Ei niitä tarvitse ymmärtää.
Äkkiseltään ajattelisi että vinolaudoitus on helpompi tehdä kuin painavien levjen laitto. Vai mitä mieltä olette?
Kyllä on. Lisäksi se on huomattavasti edullisempi ja varmenpi tapa.
Tämä pitää varmaan paikkaansa. Useimmilla paikkakunnilla rakennusvalvontaa ei asia kiinnosta. Mutta erityisesti suuremmissa kaupungeissa rakennusvalvonnat ovat alkaneet vaatia asiasta laskelmia, jos asiaa ei ole huomioitu (käytännössä levytystä piirretty kuviin). Tällöin asia on helpointa hoitaa kattoon tulevalla kipsilevytyksellä.
Jos sinullakaan ei ole talon katossa mitään katon tasoa jäykistävää ja talossa on vielä tiilikatto, niin saat kyllä varautua siihen, että myrskyllä talo nitkuu ja natkuu, kun se elää tuulenpuuskissa.
ei saa olla suoraan ristikoissa kiinni, koska se on levyjen kiinnitysohjeen vastainen. Tuki on liian harvassa, jos ristikot ovat esim. k900. Tästä on mm. levyvalmistajilla olemassa selkeät ohjeet. Periaatteessa kuitenkin kohteesta tulee olla niin selkeät rakennepiirustukset ja ohjeet, että niistä yksiselitteisesti käy ilmi miten asia hoidetaan.
1,5-kerroksinen kehätalo on sikäli aika hyvä rakenne, että siinä on kuitenkin lattiassa useimmiten levytys, niin se aika pitkälti hoitaa välipohjatason jäykistyksen. Ja vielä jos yläkerta ona kauttaaltaan (seinät,katto,lattia) levytetty, niin se muodostaa tästä yläkerrasta jäykän "putken", joka on erittäin hyvä rakenne. Nämä nyt sitten kyllä ovat aina tapauskohtaisia asioita, joihin rakennesuunnittelijan pitää ottaa kantaa, miten asiat hoidetaan.
D-talo tekee vinolaudotuksen, sitäpä on ihmetelty joukolla omassa projektissa. Kuulemma kehäkolmosen sisäpuolella vaaditaan tämä. Siten kaikkiin d-taloihin laitetaan vinolaudotus. Ilmeisesti siellä tuulee lujenpaa, koska muualla sitä ei vaadita. Ei kai siitä mitään haittaakaan ole.
vinolaudoitus on tehty. Onko laudat siis kattotuolien alapinnassa ikäänkuin koolauspuut, mutta vinossa. Vai tarkoitatteko pystysuuntaista vinolaudoitusta, joilla kattotuolit on sidottu toisiinsa kiinni ja ikäänkuin estetty niiden kaatuminen sivulle. Tuo kastellin rakennekuva sanoo, että gyproclevyt katossa siirtävät vaakavoimat seinille, josta edelleen perustuksille.