Öljyä pumpataan Lähi-Idässä, Norjassa...maan sisältä pois.
Autojen osissa on paljon, yhä enemmän muovia...
Autot kiitävät Telluksen pinnalla kiihdyttäen menoaan, päästöt kohoavat, ilmasto muuttuu...
Tehtaissa kolmivuorossa tehdään muovikippoa, punaista, keltaista, vihreää sinistä...
kaatopaikoilla, yhä laajenevilla, menee sitä yhä enemmän,
amoin leluja, kaikenlaisia virityksiä...
Kauppojen muovipussimäärät ovat miljoonissa.
Kaikki ruoka on pakattu muoviin, ja muovista erittyy ruoka-aineisiin elimistöllemme vieraita aineita, jotka muuttavat meitä, koska elimistömme ei osaa niitä edes poistaa.
Paistamme muovissa olleet suikaleet teflon-pannussa, joka on kovaa muovia.
Mihin olemme matkalla?
.
Autojen osissa on paljon, yhä enemmän muovia...
Autot kiitävät Telluksen pinnalla kiihdyttäen menoaan, päästöt kohoavat, ilmasto muuttuu...
Tehtaissa kolmivuorossa tehdään muovikippoa, punaista, keltaista, vihreää sinistä...
kaatopaikoilla, yhä laajenevilla, menee sitä yhä enemmän,
amoin leluja, kaikenlaisia virityksiä...
Kauppojen muovipussimäärät ovat miljoonissa.
Kaikki ruoka on pakattu muoviin, ja muovista erittyy ruoka-aineisiin elimistöllemme vieraita aineita, jotka muuttavat meitä, koska elimistömme ei osaa niitä edes poistaa.
Paistamme muovissa olleet suikaleet teflon-pannussa, joka on kovaa muovia.
Mihin olemme matkalla?
.
Vastaukset 37
Vanhimmat
ta, maanjäristykset, tsunamit yms. Onkohan näillä jokin yhteys?
Mietihän - mistä on vaatteesi tehty. Alusvaatteista alkaen. Mistä onkaan ne monet jalkineet prässätty. Mistä on kotisi verhot, huonekalujen kankaat, matot , lakanat ja monet monet muut tavarat, joita ei edes muoviksi älyäisi.
Mistähän onkaan kotisi lattiapinnat tehty niissä laminaateissa.
Mistähän onkaan ne maalit tehty, joita on käytetty ympäristömme somistamiseen.
Mistähän onkaan tehty ne eristeet, joita on kotiemme eristeenä ja kattopintoina.
Kaikki kodinkoneet on suurelta osin muovia.
Pianpa alkaakin olemaan kemisteillä valtaisa haaste, löytää uusia materiaaleja öljyä korvaamaan, koska öljy on uusiutumaton materiaali, josta on jo nyt pula.
Ei muovi mitään myrkkyä ole polttaessa lähes puhdas, mutta maailmalla kaikki roskat ovat kovaa kauppatavaraa, myös kotitalous jätteet.
Erityisesti elektroniikka koska sisältävät "maamineraaleja" siis mitä tekniikka tarvitsee, ei tarvitse jalostaa jätealtailla.
Japanissa vanhat kaatopaikat otetaan muovista talteen ja muistakin aineista, muovista taas valmistetaan ex vaatteita.
Kaikki huipputekniikka on riippuvainen maamineraaleista mutta niiden jalostus vahingoittaa paljon luontoa, niin paljon että Kiinakin yrittää nyt muiden maiden saada aikaan niiden jalostamisen, tosin Kiina omistaa paljon lisessejä tässä mielessä kaikki on USA heille myynyt--hämärillä kaupoilla.
Paras yritys ja sen pörssi arvo on noussut 300-3000% tänä vuonna, he käyttävät vanhat autojenrenkaat ja valmistavat ex öljyä, tosin eräs hiililaji on orvokkain tuote.
"jätteet rahaa"
Kirjoitahan kuivamustekynälläsi työpaikka-anomus Kuusakoski OY:lle.
Tai vaikka Lyijy-Grafiitti sekoituksen puuvartisella.
Eiköhän Kuusakoski opeta pashaa jauhamaan sinullekin.
H.
Miltei ennemmin kuuluisi nämä aloitukset palstalle Salaliittoteoriat ja Kaikenlaiset Kauheat Ennustukset.Maailmanloppu ja Milloinka Se tulee.
Sehän on jokaisen oma valinta millaista pannua käyttää ja haluaako ostaa muoviin käärittyjä tuotteita, ostaako muovikassia ja kuin paljon haluaa muovia kotiaan kantaa.
Ruokakipoiksi käy vielä vanhanaikainen posliini hyvinkin, on oma valinta ostaako sen vai muovin. Paistinpannu ei ole muovia, se on vain pinnoitettu teflonilla.
Tällaiset yleistykset tuskastuttavat.
En aina jaksa ymmärtää, hyvät ihmiset, mistä valitatte kun se valinta on kuitenkin teidän itsenne.
Ei teitä kukaan pakota mihinkään.
Nii ja viimeiseen kysymykseen, en ole menossa mihinkään.Ja jos sinua autot huolestuttavat, voit aina kulkea jalkaisin.
Paistinpannu (hyvä) on valurautaa , ei Kiinalainen.
iso aukusti
Haeskelinkin ketjua johon voisin murheeni purkaa, siis auton tankkaus. Ennen oli kaikki hyvin, tankkasin ja maksoin kassalla. Sitten tuli korttitankkaus ja sekin onnistui mainiosti, mutta entäs nyt?
Kaikki on automaatteja ja tumperoin tänään sitä valikkoa 10,-, 20,- 60,-!!! Mitäs jos pistän vaikka 120,-€ ja tankkiin ei mahdu bensaa. Nou hätä, sillä lapseni selvitti sen jo, että olen tosi tumpero.
Ainakin minun osaltani ko. huoltsikkan ei tarvinnut pestä (Nalle W) lattioitaan, sillä nyt jäi ostamatta tuulilasin pyyhkijät ja viis arpaa, joita yleensä ostan tankatessani. Lapsenlapset eivät nyt olleet mukana, sillä heidän kanssa tulee melkoinen lasku. Omapahan on heillä häviönsä, mutta joskus minun kyllä täytyy uusia nuo pyyhkimet.
Mitä tulee noihin jätteisiin, niin kieltämättä se on valtava määrä. Itse en koskaan osta ostoksiini muovikassia, sillä minulla on a i n a oma kangaskassi mukana. Väistämättä tulee niitä pikku muovipussukoita, sillä en ole viellä n i i n valistunut, että olisi aina oma verkkopussi niillekin mukana, jos ostan hedelmiä ja vihanneksia. Miksi ei ole tarjolla paperipusseja?
Omat talousjätteeni kuitenkin saan mahtumaan noihin "pussukoihin", joten koen sen hyvänä kuntoiluna, kun usein joudun viemään ne jätteeni roskikseen.
Vaatteita ja kenkiä minulla on lopunelämäksi, vaikka eläisin sen ...oliko se 900-v tämä nainen, joka perimätiedon mukaan sai viellä lapsen? Sille mahdolliselle lapsellekin riittäisi jotain riepua päällepantavaksi. Menköön sitten ulos, kun minun kengät sopivat. Oma äitinikin joutui viipottamaan kouluun usein paljainjaloin.
Mutta kun totta puhutaan, niin olisi todellakin korkea aika hillitä tuota joutavaa roinan tuottamista muoveista ja sen johdannaisista. Nyt viellä naureskellaan niistä lapsuuden puuleluista ja pipo kireällä.
Minäkin sain lapsuudessa ihanat leikit männynkävyistä y.m.s ja niitä olen opettanut lapsenlapsillekkin. Tottakai heillä on kyllä talo täynä jos jonkin moista "roinaa" ja esim. Legoista on tarkoitus kesällä rakentaa sellainen linna, johon kuuluvat kaikki palikat.
Vaan mitä me voidaan vanhat tumperot? Kunhan vaan täällä paheksutaan nykyistä menoa. Olisiko sittenkin siinä pressan puheessa perää, että me jokainen voisimme tehdä jotain?
Ihmisrodun loppuhan tässä häämöttää, että niinkuin ihmisen kannalta ajateltuna.
Pitkässä juoksussa asialla ei paljoakaan merkitystä, maapallo muuttuu, siitä tulee erilainen, tulisi muutenkin. Ihmisrotu vaan sen verran nopealiikkeinen, että sen vaikutus maapallon kehityksessä näkyy muutamissa sadoissa vuosissa, yleeensä muutoksien tapahtumiseen menee miljoonia vuosia ja vaatii jotain avaruudessa tapahtuvia asioita, kiertoradat muuttuvat tms jostain auringon loppuunpalamisesta tai ihme törmäyksistä planeetoitten kesken.
Eili aika mitätön asia jonkun pikkupaleetan ekologinen muutos. Muovi muuten ei ole mitenkään stabiili aine, se muuttuu ajan kuluessa. Samaten pensa ei "häviä" yhtään mihinkään, se vaan muuttuu muiksi aineiksi ajanoloon. Materia kun ei katoa muuten maapallolta, kuin lähettämällä se avaruuteen. Ennen oli öljyä, nyt on häkää, hiiltä, raskasmetalleja, ties mitä sen tilalla.
=DW=
Dinosaurukset ovat kuolleet, monet eläinrodutkin.
Miksi Homo sapiens olisi kuolematon rotu?
Ainoastaan ihmiselle se tuottaa tuskaa, ymmärtää ettei täällä olla loputtomiin.
Maapallo taas huokaa helpotuksesta kun pääsi yhdestä tuholaiserodusta eroon.
"iso aukusti"
Vuosia sitten, kerroin samat asiat, töissä kun alalla olin.
On mukavaa että joku muistaa.
Asiat kun eivät ole muuttuneet vuosien takaa.
Mitä järkeä tässä uusinnassa sitten on, en osaa sanoa.
H.
Olit dinosaurusalalla :D ?
Oikeassa olet siinä, että asiat eivät todellakaan muutu.
Jokainen sukupolvi luulee olevansa viisaampi kuin edellinen ja lähempänä tuhoa.
Samoin lapset muuttuvat aina vaan kauheammiksi ja maailmanmenoa ei voi enää kestää.
Silti kaikki pysyy aina samana.
Mitä luulet että meidän ikäisemme miettivätkään sota-aikana?
Minulle on sama mitä ovat suomalaiset saasteet ja Suomeen en sijoita yhtään euroa.
Mitä tulee Kuusaankoskeen 60 luvulla tein sinne niin ison kaupan että tavaraa ei ollut valmiina missään, ei Saksassa, USA:ssa.
"talous tietoa"
Kuusakoskessa ei ole ännää.
Mutta tein, siinä on.
Hauskaa, että sinullekin on jäänyt muistojen joukkoon.
H.
Onko se venäjän murretta? .... tosin en muista oikeaa sen aikaista nimeä taisi olla koku ruotsalainen nimi.
Hyvät on muistot, Taisto Tammi lauloin ja tytöt olivat kaikki kauniita ja mukavia.
"muistojen..."
Tjaa, säg du.
Sä många århundaden har gått till minnen.
Vi i Finland, var tvungna ta emot allt, som vi kunna tillgodohava.
Även prydnad i Sverige.
Tack för det, tror jag.
H.
Oli aika, men tiden är idag, min tid är kontes tid, son Johannes Takanen som jag ser son är nogon til mig i tiden.
Hän ei ole sukua minulle, olen kuitenkin taiteellinen siksi kuinnikoitan häntä koska sama sukunimi ei muuta.
Kuinkas se kirjoitetaan Kuusankoski?
Kuusakoski välittää romuja ja Kuusankoski on paikka
kiitos tiedosta. Ei pitäisi sotkeutua isojen poikien juttuihin. Olin muutenkin ulalla kirjoituksista, vaan osaampahan tankata autoni, siis se sama tumpero.
Kerro mitä ei tehdä öljystä, maasta pumpattavasta.
Öljyä on lähes kaikessa ja käyttö vain lisääntyy on vaikea sanoa missä ei olisi öljyä.
"Tänään 2013"
Läpäti läp,läp läp lää.
H.
Missä ei ole öljyä, hunksin vonksin ...
hunksz
Miksi et viitsinyt vastata, että lihatuotteista ei ilmeisesti löydy, sitä raakaöljyä! Hevosen lihaa kuitenkin. Hui kamalaa, kun minäkin oikein Turun Kauppahallista joudun sitä hakemaan! Hagiksen kauppahallista ainakin sai ennen sellaista "mahapötsiä", josta tulee ihanaa sylttyä.
Mutta öljy mikä öljy, niitähän voi myös väärin markkinoida. Autoihinkin!
Tuskin sinulla on "maailman" kuormittavaa jätettä, mikäli ostat se sixpakkisi, palautat pullot ja pahvit kyllä hajoavat.
Kieltämättä olihan tuo turha kysymyt sinulle osoitettu. Ehkä väärin muotoiltu? Voiko joku olla noin tietämätön, että maailmassa on paljonkin asioita, mihin ei öljyä tarvita?
Hauskinta oli kun islantilaiset eivät läytäneet lihapiirakastaan hevosenlihaa, mutteivät kyllä muutakaan lihaa.
Totta on, että meidän ruokavaliostamme on suurin osa lihaa, liikaa.Sillä on terveysvaikutuksiakin, huonoja.
Kalaa ja vihanneksia, hedelmiä, pitäisi syödä enemmän.
Hevosen lihan kysyntä on kasvanut paljon Ruotsissa, sillä hevosia hoidetaan hyvin heillä on hyvä elämä, toisin kuin muilla eläimillä.
Öljyä tarvitaan tosin eläin ravintoon, sillä ruoho ei kasva tänään sillä vauhdilla mitä tarvitaan.
Öljyä on kaikkialla myös lääkkeissä, sillä öljy ei ole vain muovi ja paskaputki.
Maametallit ovat kuiten tämän päivän kulta, mutta luonto ei siitä pidä tulee suuri säteily joka saa ihmisille syöpää. Kiinassa on jo suuria "syöpä kyliä" ja alueita jotka kasvavat---ei tietenkään Suomessa, vaikka tv:ssä näkyy kuinka jätteet leviävät.
Erityisesti mangeetti metallit ovat suuria säteilyn lähteitä ja hyvin vaarallisia miljardivuosia (jätteet)
Suomessa ei ole näitä, mutta muita on.
Onko mitätön malmi Suomen pelastus?
Kysymys onko miinuksella omaa järkeä?
Ajassa ei ole.
Suomi i time , ei ole. Suomi on kaikessa hyvin pieni tekijä.
Malmit maailmassa tulevaisuudessa eivät ole ne tavalliset vaan muut.
iso aukusti
Kyllä minuakin huvitti tuo uutinen, mutta kuinka voikaan jollain "nakkikioskilla" huijata asiakkaita??
Onneksi olen koti ruokailija, joten noihin valmisruokiin en sorru, mutta joskus ostan jauhelihaa! Hui kamalaa, jos siellä onkin hevosta!!!
Vävyni osti juuri 7 kg hevosta ja hirvenlihatkin on tulossa, kunhan vain haen ne.
Aina on myös saatavillla sorsaa, jänistä ja sitä hirveä. Kamalaa, vai kuinka? Itsekkin otin tienvarresta autonajaman kuolleen fasaanin ja perkasin sen.
Samoin jouduin nylkemään rusakon, kun kaveri toi sen meille ja mieheni ei ollut kotona. Oli vain joutunut ajamaan sen yli ja tiesi, että meillä syödään niitä.
Kieltämättä kävin usein oksentamassa nurkantakana, mutta jänis-rusakkopaistin laitoin siitä. Olinhan urhea, kehukaa!
Samoin olen monta sorsa saalista perannut höyhenistä rannalla, mutta äidilläni oli viellä tapana kärventää niitä uunissa. Kyllä siinä höyhenet lähti ja alku käristyskin tuli samalla, joten ei tarvinnut niitä alku paistoja, joita nykyiset kokit tekevät.
Kuka lienetkin iso aukusti, mutta mielipiteesi osuvat hyvin omiini. Voinhan erehtyäkkin!
Itse olen jo siirtynyt aikapaljon soijaan ja vihaneksiin, mutta ilmainen liha ei tee tenää.
Kuinka tulkitset lihan huonon vaikutuksen? Et kai usko, että esi-isämme kun elivät lyhemmän elämän, että se olisi lihan syönnistä? Kuinka on eskimot, jotka syövät kalaa ja hyljettä?
Hieman järkeä kehiin ja turhat mainokset pois.
Siis lisää kalaa, joka on jo täynnä elohopeaa (sisävesissä) ja on jo poikkeusluvalla (meri silakka)syötävää, puhumuttakaan vihanneksista, näistä kaupallisista.
Kaikkihan haluavat maatalouden häviävän suomesta, koska he saavat aivan liikaa EU-tukea, mutta olisi paljon tiloja, joissa voisi viellä viljellä aivan luonnonmukaista tuotantoa.
Nämä alasajetut maatilat, jotka nyt kärvistelevät jollain sossulan korvauksilla, voisivat tuottaa meille luonnonmukaista ravintoa, kunhan maksamme siitä.
olemme matkalla muovi arkussa manalaan
Ftalaatit
Ftalaatteja käytetään laajasti muovien, kuten polyvinyylikloridin (PVC), pehmentämiseen. Suomalaiset altistuvat ftalaateille pääasiassa ravinnon kautta, mutta osaksi myös suoraan muovi- ja hygieniatuotteiden kautta. Suurimmat ftalaattien terveyshaitat liittyvät lasten kehitykseen.
Mitä ftalaatit ovat?
Ftalaatit ovat ftaalihapon estereitä, joissa aromaattiseen ftaalihappoon on kiinnittynyt kaksi hiilivetyryhmää (R1 ja R2). Laajimmin käytetty ftalaatti on bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP), jossa R on 2-etyyliheksyyliryhmä. Muita terveyden kannalta ongelmallisia ftalaatteja ovat dibutyyliftalaatti (DBP), bentsyylibutyyliftalaatti (BBP), di-isodekyyliftalaatti (DiDP) ja di-isononyyliftalaatti (DiNP).
Ftalaatit hajoavat nopeasti ympäristössä ja elimistössä. Niiden puoliintumisaika, eli aika jona puolet yhdisteestä hajoaa, on joistakin tunneista vuorokausiin. Ftalaatit eivät siis kerry ravintoketjussa eivätkä varastoidu elimistöön. Laajan käytön vuoksi niille altistutaan kuitenkin päivittäin.
Ftalaattien käyttö ja lähteet
Ftalaattien tärkein käyttökohde on PVC-muovien pehmentäminen, mikä lisää muuten hauraiden muovien taipuisuutta, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. Niitä käytetään erittäin laajasti mm. lääketablettien päällystämiseen, ravintolisien viskositeetin hallintaan, geelin ja filmien muodostusaineina, stabilisaattoreina, voiteluaineina jne. Esimerkkejä lopputuotteista ovat mm. liimat, elektroniikka, rakennusmateriaalit, hygieniatarvikkeet, lääketieteelliset laitteet, saippuat, pakkausmateriaalit, lelut, vahat, maalit, painomusteet, lääkeaineeet, ruoka-aineet ja tekstiilit.
hyvinvoinnin laitoksen julkaisu, tuolostettava versio.
Jatkoa:
Ftalaattien esiintyminen ympäristössä
Ftalaatit eivät ole vahvasti kiinnittyneitä muoveihin, joihin niitä on lisätty ja muovin laadusta ja kunnosta riippuen ne voivat vapautua kohtuullisen helposti ympäristöön. Luonnossa ne hajoavat nopeasti, eivätkä ne siis kerry maaperään tai eliöihin. Tiheästi asuttujen kaupunkialueiden ilmasta on mitattu suurempia ftalaattipitoisuuksia kuin harvaan asutuilla alueilla, mikä johtuu ftalaattia sisältävien kuluttajatuotteiden määrästä.
EU:ssa on annettu rajoitus, jonka mukaan DEHP:n, DBP:n ja BBP:n enimmäispitoisuus leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa on 0,1 painoprosenttia. Sama rajoitus on asetettu eräille muillekin ftalaateille tuotteissa, jotka lapsi voi laittaa suuhun.
Ftalaateille altistuminen
Ihminen altistuu ftalaateille lähinnä ravinnon kautta. Ftalaattien lähteitä ovat erityisesti rasvaiset ruuat kuten maito, voi ja liha. Joillekin molekyylipainoltaan kevyille ftalaateille voi altistua myös ihon kautta, ja haihtuville ftalaateille hengitysilman kautta.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA:n) mukaan ihminen voi altistua DEHP:lle, DBP:lle, BBP:lle, DiDP:lle ja DiNP:lle yhdisteestä riippuen 0,05–0,15 mg/vrk painokiloa kohti koko elämänsä ajan ilman merkittäviä terveysriskejä. Terveen aikuisväestön keskimääräinen altistumistaso alittaa hyväksyttävän päiväsaannin, mutta joillakin kuluttajilla ja erityisesti lapsilla rajat saattavat ylittyä. Lisäksi jotkut erityisryhmät saattavat altistua normaalia enemmän käyttämällä tiettyjä lääkkeitä tai sairaalahoidon yhteydessä.
Ftalaattien haitat terveydelle
Useiden ftalaattien epäillään olevan haitallisia miesten hedelmällisyydelle. Eläimillä ftalaattien aiheuttamia vaikutuksia kutsutaan ftalaattisyndroomaksi, ja niitä ovat mm. ulkoisten sukupuolielinten ja lisäkivesten epämuodostumat, piilokiveksisyys, heikentynyt siemennesteen tuotanto, yleinen hedelmällisyyden lasku ja feminisaatio eli naaraspuolisten sukupuoliominaisuuksien kehittyminen. Ihmisillä on havaittu, että ftalaateille altistuminen on yhteydessä samankaltaisiin vaikutuksiin ja lisäksi keskivartalolihavuuteen, insuliiniresistenssiin ja käyttäytymishäiriöihin.
luettuasi ymmärtänet, ettei muovin haitta kovin vähäinen ole.
Unohdit, että kaikki muovit eivät ole PVC muoveja.
kaikki PVC-muovia olisi, mutta PALJON sitä on!
muoviesineistä, joita tehtaat 3-vuorossa tekevät.
Painostaa mieltä.
Suomi nollat, siis nollat katsokaa TV ja oppikaa.