4-vuotias haluaa satuttaa

Huvittavaa kun täti on 4v ;)
En oo mikään psykologi, mut tässä pari näkemystä ihan lonkalta.

1) Kun nää junnut ei asu samassa osoitteessa, niin tuskinpa kyseessä on mustasukkaisuus. Tietysti jos täti jää täysin vaille huomioita yhteisissä tapaamisissa, ja oma muksus kerää kaikki taputukset ja sylit, niin voihan se tätiä v..tuttaa.

2) Sillä tädillä voi tosiaan olla paha olo himassaan, ja se valuttaa sitä sun muksuus. Tekee samoja juttuja skidilles, mitä se ite joutuu kokee himassa. Toivottavasti kyse ei oo tästä.

3) Täti on yksinkertaisesti vaikee kakara, kusipäinenkin. Kukaan ei varmaan oo kusipää syntyessään, vaan kokemukset ja esimerkit muokkaavat sellaiseksi. Onhan se voinut ottaa pataansa siellä hoidossa tai tarhassa vanhemmalta kusipäältä. Ja laittaa sitten vahingon kiertämään.

Toisaalta jos se vanhemmille näyttää sitä hymyilevää naamaria, ni nää mun teoriat sakkaa. Kiero kusipää on tietysti pahinta lajia, mutta niitäkin on. Toivottavasti täti vanhetessaan oikenee ja kohtelee siskonlikkaa nätimmin.

Kannattaa kysyä tuolta nelivuotiaalta tädiltä painaako hänen mieltään jokin asia ja myös keskustella hänen vanhempiensa kanssa.

Ei tädin vuoksi kuitenkaan kannata vierailuja anoppilaan vähentää.

Meillä on vajaa 3 v poika ja 4 v tyttö.Ja sama ongelma erään läheisen sukulaisen luona kyläillessä,heidän 3 v lapsi komentelee,puree,tukistaa,nipistää,ei anna leikkiä millään ym ym.
Viime viikolla tuli siihen hommaan loppu kun käydessämme kylässä taas sama peli jatkui ja seuraavana yönä poika heräili ja itki ihan hysteerisena että "Pekka" lyö ja eihän "Pekka" tule.
Enää emme käy heillä kylässä lasten kanssa.
Luulen että kasvatuksessa on jotain vikaa jos tuollaista käytöstä ei saada loppumaan(meidän tapauksessa tätä on kestänyt pitkään)
Heillä(sukulaisperheessä) suhtaudutaan niin että jos lapsi tekee jotain niin pyytää vaan anteeksi ja sit voi taas jatkaa samaa rataa...kunhan vaan pyytää joka lyönnin yms jälkeen anteeksi...Ja välillä naureskellaan koko jutulle...Meitä ei enää naurata,ei niiden painajaisten jälkeen.
Voithan puhua vanhemmille ja myös sille lapselle miksi niin ei saa tehdä.Mut sekään ei varmaan auta jos jokaiseen lyöntiin/tukistukseen/tönäisyyn ei puututa.
Tai jos tilanne ei muutu ja kuitenkin haluatte siellä käydä lapsen kanssa niin kai se on parempi seurata niitä lapsia koko ajan kuin antaa oman lapsen kärsiä.
Tää vaan tietysti mun mielipide...
Mut hyvää jatkoa ja toivottavasti tilanne teillä muuttuu!

meillä oli aikoinaan sama ongelma, ikäerokin ihan sama. monet kerrat sai ihmetellä että mikä tätä vanhempaa tyttöä vaivasi, vaikka loppuvaiheessa piti ottaa jo kovemmat otteet kun ei sanallinen kielto riittänyt niin tämä vain virnuili-tottakai tuommoinen ottaa päähän ja tulehduttaa sitten molempien lasten vanhempien välejä.
kerrankin kuulin, kun oman vauvan ääni kuului tukahtuneesti makuuhuoneesta-tämä isompi oli heittänyt hänen päälleen paksun peiton ja makasi vielä itse sen päällä. samoin pienemmän lelut piti rikkoa järjestelmällisesti.
nykyisin leikkivät ja ihan asiallisesti, ovat sen verran vanhempia. mutta itse ei osaa luottaa siihen tyttöön vieläkään, nuo kokemukset jättivät jälkensä ainakin äitiin.