Olen käyttänyt subutexia päivittäis lähes kahden vuoden ajan.. Siihen on liittynyt jonkin verran rikollisuutta, hirvittävän paljon omaisuuden menetyksiä ja vittumaisia ihmissuhteita. Nyt oon kuitenki jättäny kaikki rötöstelyt ja suurimman osan käytöstä pois. Ja nyt ku en enää käytä koko aikaa niin ei voi olla oikeen kavereiden kanssakaan missään tekemisissä ettei lähe mopo käsistä itellä taas.
Olen vaan monta kertaa miettiny että onko tämä ittensä kiusaaminen oikeasti kaiken tämän yksinäisyyden arvosta? Hyvä olo ei oo ollu yli kahteen kuukauteen vaikka pahimmat viekkarit onki kärsitty jo joku aika sitten pois. Henkisesti on vitun paha olla koko ajan. Ikävöin sitä entistä elämää ja sitä sekoilua ja kavereita. Niissä porukoissa näkee kuitenki parhaiten keneen voi luottaa ja keneen ei.
Viimesimmän kerran ku olin putkassa päätin että nyt tämä saa loppua ja sitte se loppuki aika pian. Mutta nyt kaduttaa jossain määrin. Se elämä ois tappanu mut tiiän sen, mutta tuntuu että kuolisin vaikka mieluummin ku eläsin tätä nykystä..
Olen vaan monta kertaa miettiny että onko tämä ittensä kiusaaminen oikeasti kaiken tämän yksinäisyyden arvosta? Hyvä olo ei oo ollu yli kahteen kuukauteen vaikka pahimmat viekkarit onki kärsitty jo joku aika sitten pois. Henkisesti on vitun paha olla koko ajan. Ikävöin sitä entistä elämää ja sitä sekoilua ja kavereita. Niissä porukoissa näkee kuitenki parhaiten keneen voi luottaa ja keneen ei.
Viimesimmän kerran ku olin putkassa päätin että nyt tämä saa loppua ja sitte se loppuki aika pian. Mutta nyt kaduttaa jossain määrin. Se elämä ois tappanu mut tiiän sen, mutta tuntuu että kuolisin vaikka mieluummin ku eläsin tätä nykystä..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ennemmin lyhyt ja hauska elämä, kun pitkä ja tylsä.
Kaikista mieluiten sopivan pitkä ja onnellinen.
Jos eläminen huumeettomana on yhtä kidutusta, niin ei kai se sitten muu auta, kun narkitella itsensä mullan alle täältä kärsimästä.
Tiedän itse henk.koht kuinka hankalaa on päästä irti huumeista, jos koko kaveriporukka pyörii niiden ympärillä. Kuka siinä haluaa tai voi lopettaa? Vähän sama, kuin ryhtyisi absolutistiksi juoppojen keskellä.
Suosittelen sulle, että yrität jotain kautta saada uusia kavereita, jotka ei käytä ainakaan niin paljoa. Näitä "viihdekäyttäjiäkin" kun on paljon, jotka eivät nyt ole ihan pumpulissa kasvaneet, mutta käyttö pysyy satunnaisessa eikä narkkausta ihannoida : )
Mulla itselläni kävi helvetin hyvä tuuri, kun heti subusta eroon päästyäni löysin mahtavan tyttöystävän, joka on ns. pitänyt mua kaidalla tiellä. Ja sain sitä kautta uusia kavereita, joiden kanssa keksii myös ihan arkipäiväistä tekemistä joskus ja voi puhua myös normaaleista asioista, eikä aina vain kuosauksesta.
Vanhojakin kavereita näen silloin tällöin. Surullista katsottavaa "näin eri perspektiivistä", en halua siihen elämään takaisin, vaikka ehkä jännittävää se ainakin oli!
Yrittäkää nyt uskoa subu ei toimi!
Toimii diilereille ei muuta.
SUBU EI TOIMI!
Mitä tarkotat sillä ettei toimi? Kyllähän sen vaikutus vähenee ja pitää aina vetää enemmän ku tolet kasvaa.. Loppujen lopuksi se on kyllä sitä että siitä tulee vaan normaali olo ja kitkut pysyy pois. Mutta kyllä se toimii, olo muuttuu paremmaksi ku sitä vetää. Ja koukutttaahan se ihan vitusti. Kyllä aika paljon se on myös henkistä riippuvuutta mitä se synnyttää mutta fyysisiä viekkareitahan ei periaatteessa vois tulla jossei se muka toimi..
Parin vuoden suonensisäisen käytön aikana ei ole tullut yhtään kertaa vastaan etteikö sillä olisi ollut jotain vaikutusta.
Diilerin näkökulma.
Melkein alan jo säälimään teitä.
Money talks and bullshit walks.
Aloititko narkin urasi kannabista käytellen?
En alottanu kannabiksella. En oo ikinä käyttäny sitä. Tai siis oon ehkä pari kertaa mutta en oo koskaan tykänny siitä. Alotin ihan amfetamiinilla, ja ku se ei alkanu toimimaan riittävän nopiasti mulle ku vedin nokat ja yritin pommilla niin käytin sitte heti suonensisäsesti.
Aloin seurustelemaan yhen narkkarin kans enkä ollu ikinä käyttäny mitään huumeita. Mutta suurin osa ihmisistä ketä oon koko elämäni aikana tuntenu on ollu narkkareita tai sekakäyttäjiä jne. Kotonaki aina lapsesta asti oon nähny ihan kaiken mitä huumeiden käyttöön liittyy. Aina hauskanpidosta kuolemaan asti. En oo ollu koskaan hirveen huumekielteinen koska tottakai ihmiset saa tehä elämällään mitä haluavat eikä huumeidenkäyttö ihmisestä pahaa tee. Käytöstä se muuttaa kyllä jossain vaiheessa mutta perusluonnetta ei voi mikään muuttaa.
Joka tapauksessa ku aloin seurustelemaan sen nistin kans niin olin pitkään vieläki ilman huumeita koska en halunnu ite käyttää ku tiesin ettei niistä seuraa mitään hyvää. Olin mukana kaikessa mitä sen jätkän narkkielämään liitty vaikka en ite käyttänykkään mitään. Sitte yks ilta oltiin sen ja muutaman muun jätkän kans istumassa iltaa mun luona. Ne veti vauhtia ja minä join muutaman kaljan. Sitte jostain syystä halusin kokeilla sitte sitä vauhtia. En tiiä miksi halusin, koska tuo oli mulle kuitenki ihan normaali tilanne. Siinä sitte vejin muutaman päiävän sitä vauhtia ja sitte tuli pirilaskut ja halusin jotaki helpotusta niihin ja sitte vedettiinki jo subua.
Eli mun huumeittenkäyttö ei oo alkanu sillä perinteisellä kannabiksen polttelulla ja semmosella, vaan ihan suoraa rytinällä päin helvettiä.
Narkki mikä narkki.