Olen koiraihminen itsekin (omistan muutaman koiran), mutta olen huomannut viime aikoina että olen alkanut inhoamaan miesystäväni koiraa.
Miehelläni on sakemanni joka seuraa miestä jatkuvasti sama minne ukko kävelee. Koira vinkuu ja ulisee heti jos mies lähtee vaikka viemään roskat. Kauhee ravaaminen ja vikinä alkaa heti, ihan sama vaikka kuinka koiraa komentaa menemään maate sun muuta niin ei tämä ad hd ääliö tajua.
Vähän väliä se tassuttelee ja vikisee sillonkin kun me miehen kanssa vaikkka istumme sohvalla. Varmasti liikunnan puutetta koska ukko ei koiraansa juuri lenkkeilytä kun tuntuu olevan niin laiska.
Emme asu yhdessä. Olen miehelle monesti maininnut että liikuta sitä koiraas niin ois varmana sekin rauhallisempi. Mies on myöntäny että pitäs lenkillä käydä koiran kanssa mutta ei se juurikaan käy. Jos asiasta paljon puhun, mies saattaa suuttua ja sanoo ettei tarvi puuttua hänen asioihin.
Ja nyt viime aikoina yksi asia tässä koirassa on kaikista eniten alkanut mua ihan suoraan sanoen v..ituttamaan oikein kunnolla. Nimittäin jos tätä sessukkaa komentaa menemään vaikka maate tai pois niin se saattaa ärähtää,murista ja näyttää hampaita. En itse enään kauheena uskalla edes komentaa sitä koska se on jo monta kertaa ärähtäny mulle.
Miksi se tekee noin? On se miehelleki ärähtänyt sillon tällön.
Kerran kun komensin sitä menemään edestä pois (etusormella näytin että TUONNE) niin se murahti ja näykkäsi mua sormesta.
Nyt mulla on pinna niin kireällä tän koiran takia. Kerran kun ärähti, otin sitä niskasta kiinni ja kielsin. Koko sen ajan oli hampaat irvessä ja kun irti päästin, meinas käydä taas kiinni käteen.
Minä en koiralta salli tuollasta käytöstä. Miehelle olen sanonut tuosta ja se näki jäljen sormessanikin mutta paskat välitä mitään.
Nyt vk loppunakin taas samanlainen episodi. Ensin mies komensi koiraansa menemään maate, kun ei mennyt komensin itekin ja sitten se jossain vaiheessa meni. Sitten kun kävelin koiraa kohti (tarkotuksena ohittaa se jotta pääsen olohuoneeseen) niin se ärähti. Minkä helevetin takia???
Sillon huusin miehelle ja sanoin että sun koiras painuu eteiseen nukkumaan eikä tasan tarkkaan tänne muualle tule. No siitäpä mies otti nokkiinsa joten sanoin että painu yhessä hullun rakkis kanssa eteiseen nukkumaan aivan sama mulle mutta tänne tuo piski ei enään tule.
V...ittu mä oon hermona!!! En kestä tuota rakkia enkä koko ukkoa enään. Hitto mä oon jo eroa alkanu miettimään kun en kestä tätä showta enään yhtään!!
Minun koirani eivät ikinä ole ärähtäneet minulle eivätkä kenellekään muillekaan!!!
Miehelläni on sakemanni joka seuraa miestä jatkuvasti sama minne ukko kävelee. Koira vinkuu ja ulisee heti jos mies lähtee vaikka viemään roskat. Kauhee ravaaminen ja vikinä alkaa heti, ihan sama vaikka kuinka koiraa komentaa menemään maate sun muuta niin ei tämä ad hd ääliö tajua.
Vähän väliä se tassuttelee ja vikisee sillonkin kun me miehen kanssa vaikkka istumme sohvalla. Varmasti liikunnan puutetta koska ukko ei koiraansa juuri lenkkeilytä kun tuntuu olevan niin laiska.
Emme asu yhdessä. Olen miehelle monesti maininnut että liikuta sitä koiraas niin ois varmana sekin rauhallisempi. Mies on myöntäny että pitäs lenkillä käydä koiran kanssa mutta ei se juurikaan käy. Jos asiasta paljon puhun, mies saattaa suuttua ja sanoo ettei tarvi puuttua hänen asioihin.
Ja nyt viime aikoina yksi asia tässä koirassa on kaikista eniten alkanut mua ihan suoraan sanoen v..ituttamaan oikein kunnolla. Nimittäin jos tätä sessukkaa komentaa menemään vaikka maate tai pois niin se saattaa ärähtää,murista ja näyttää hampaita. En itse enään kauheena uskalla edes komentaa sitä koska se on jo monta kertaa ärähtäny mulle.
Miksi se tekee noin? On se miehelleki ärähtänyt sillon tällön.
Kerran kun komensin sitä menemään edestä pois (etusormella näytin että TUONNE) niin se murahti ja näykkäsi mua sormesta.
Nyt mulla on pinna niin kireällä tän koiran takia. Kerran kun ärähti, otin sitä niskasta kiinni ja kielsin. Koko sen ajan oli hampaat irvessä ja kun irti päästin, meinas käydä taas kiinni käteen.
Minä en koiralta salli tuollasta käytöstä. Miehelle olen sanonut tuosta ja se näki jäljen sormessanikin mutta paskat välitä mitään.
Nyt vk loppunakin taas samanlainen episodi. Ensin mies komensi koiraansa menemään maate, kun ei mennyt komensin itekin ja sitten se jossain vaiheessa meni. Sitten kun kävelin koiraa kohti (tarkotuksena ohittaa se jotta pääsen olohuoneeseen) niin se ärähti. Minkä helevetin takia???
Sillon huusin miehelle ja sanoin että sun koiras painuu eteiseen nukkumaan eikä tasan tarkkaan tänne muualle tule. No siitäpä mies otti nokkiinsa joten sanoin että painu yhessä hullun rakkis kanssa eteiseen nukkumaan aivan sama mulle mutta tänne tuo piski ei enään tule.
V...ittu mä oon hermona!!! En kestä tuota rakkia enkä koko ukkoa enään. Hitto mä oon jo eroa alkanu miettimään kun en kestä tätä showta enään yhtään!!
Minun koirani eivät ikinä ole ärähtäneet minulle eivätkä kenellekään muillekaan!!!
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mies on pilannut koiransa, jättänyt palveluskoirarotuisen ilman koulutusta ja mielekästä toimintaa. Siitähän ei tunnetusti hyvä seuraa. Mutta älä sinä käy sakemannin niskavilloihin kiinni, kerjäät verta nenästäsi. Rähiset koiralle, sillä et edistä mitään. Teidän on keskenänne selvitettävä asia: aggressiivisesti reagoiva koira ei saa oleskella sinun kodissasi.
Sakemannilla on eroahdistusoireilua (ei kykene jättämään miestäsi silmistään) sekä mahdollisesti turhautumisesta johtuvaa häiriökäyttäytymistä (sakemanni on iso paimenkoira, joka tarkoittaa että se tarvitsee paljon liikuntaa ja paljon aivotoimintaa). Lisäksi perustottelevaisuudessa taitaa olla häikkää. Uskaltaisin epäillä, että säännöllisen ja riittävän liikunnan myötä (tuon kokoisella koiralla vähintään kaksi tuntia päivässä) koira voisi rauhoittua. Lisäksi sinun ja koiran välinen suhde ei ole paras mahdollinen.
Onko koiraa koulutettu fyysisillä pakotteilla vai positiivisella vahvistamisella? Onko se ylipäätään koskaan ollut velvoitettu tottelemaan ihmistä heti? Komennetaanko koiraa koskaan tottelemaan vai tottelemisen vuoksi, vai onko käskyillä aina joku oikea funktio?
Et voi pakottaa miestäsi lenkille koiran kanssa (vaikka hänen ehdottomasti pitäisi lenkittää sitä!!!), mutta voit parantaa koiran tottelevaisuutta itseäsi kohtaan, ja samalla välistänne suhdetta. Mikäli suosit koulutuksessa fyysisiä pakotteita, pevi-tyyppisesti, niin suosittelen aloittamaan koulutuksen jonkun ammattilaisen johdolla. Hän voi auttaa sinua saavuttamaan koiran silmissä sen aseman, joka sinulle kuuluu.
Positiivisella vahvistamisella voi harjoitella itsekseen kotonakin. Ala teetättää koiralla ihan peruskäskyjä, samaan tapaan kuin kouluttaisit pentua. Koira on niin vahvasti orientoitunut mieheesi, että alku voi olla haastava. Istu, maahan, jne. Palkitse, kun se tottelee sinua. Tee tottelemisesta miellyttävä kokemus. Joudut nyt siis kouluttamaan itsellesi uuden koiran, todennäköisesti ilman miehesi apua. Kunhan olet saavuttanut sakemannin peruskoulutuksessa toivomasi tason, voit siirtyä vaatimaan siltä väistämistä ja näitä muita juttuja. Voit toki opettaa "pois tieltä"-käskyä samaan aikaan, mikäli koira vaikuttaa vastaanottavaiselta.
Sakemanni kuulostaa aikamoiselta herkkupalalta - eroahdistuksellinen, liikunnan puutteesta kärsivä, mahdollisesti turhautunut sekä ihmisiin vihamielisesti suhtautuva. Tsemppiä kuitenkin!
En tiedä ihmissuhteista mitään!
kun ehkä pakosta joudut selättämään koiran, niin se pitää tehdä kunnolla. Eli jos joudut tarraamaan niskavilloista ketoon, niin pidä se niin kauan kunnes koira on rauhoittunut. Varmista pari kertaa löysäämällä otetta ja jos koira on jännittynyt kuin viulunkieli, jatkat pitämistä(muuten käy kuten kuvasit). Ja sitten se tärkein asia eli jälkihoito: Kun olet päästämässä koiraa, silittele vielä hetki ja sen jälkeen tee koiran kanssa jotain mielekästä. Vaikka muutama erä pallon heittoa tai jotain etsimistä. Näin koira saa heti positiivisen kokemuksen ikävän episodin jälkeen, eikä muistele pahalla.
Tuo miksi se teki noin johtunee siitä että koira on ottamassa sinut osaksi laumaa, ja nyt kamppailette herruudesta keskenänne. Miesystäväsi on koiran ykkönen, mutta oletko sinä kakkonen, on epävarmaa. Koiran näkökulmasta viimeksi tullut on sitten automaattisesti vasta se kolmas. Tuo viikonlopun olohuone-episodi oli juuri sitä, viimeisenä tullut ei kovistele kakkosta. Neuvoni on että älä yhdy miehesi komenteluun, vaan anna hänen hoitaa homma loppuun. Ja vastaavasti kun itse joudut hakaukseen, niin sinun tulee hoitaa homma loppuun saakka.
Ylipäätään tuo koiran komentaminen on sinänsä vähän turhaa, kun sitä voi myös pyytää tekemään halutulla tavalla. Miksi et voisi tuollaisessa erotilanteessa vain kertoa että kyllä se sieltä tulee ja mennä itse paikalle johon haluat koiran asettuvan, jossa sitten paikkaa taputtamalla pyydät koiraa asettumaan siihen paikoilleen? Hetken silitys ja rapsutus ja koira on asettunut juuri halutulle paikalle.
Entäs tuo lenkkeilyn vähäisyys, voisitko ajatella että lähtisitte koko kööri porukalla ulos lenkille? Se vahvistaisi keskinäistä suhdettanne ja koirienne suhdetta toisiinsa. Tämä olisi tärkeää mikäli aiotte muuttaa yhteen(sellainen kai väikkyy mielessä kun kerran seurustelette).
Taisi vastineeni hävitä bittiavaruuteen. No yritetään uudestaan.
Yleensähän koirassa se vika ei ole, vaan se vika löytyy sieltä omistajista. Miksi miesystäväsi on ottanut sellaisen koiran, mihin sillä ei rahkeet riitä? Miksi miesystäväsi ei puutu koiran huonoon käytökseen? Jos se ärisee sulle, niin miesystäväsi tulisi tulla ja puuttua ärisemiseen. Sinä tunnut olevan uhka (ehkä huonon käytöksesi takia?) koiran silmissä ja et osaa ottaa "tilaa haltuusi". Jos koira ei sinusta pidä, niin en yhtään ihmettele. Tunnut itsekin olevan "ärisijätyyppi". Osaatko edes puhua koiralle ilman, että näytät happamalta? Koira vaistoaa hyvin herkästi, jos joku ei pidä siitä.
Etsikää itsestänne niitä syitä ensin ja ennen kaikkea tunnustakaa omat vajavaisuutenne noinkin haastavan rodun hallinnassa. Tekisitte oikein, jos antaisitte koiran sellaiseen kotiin, missä se saisi liikuntaa ja toteuttaa rodulleen ominaisia tehtäviä. Kahden sakun joskus omistaneena väitän tietäväni, mistä puhun. Saku ei todellakaan ole sohvakoira, vaan paljon liikuntaa ja aktiviteetteja vaativa koira.
Tiesitkö, että koiralle oli hirveä rangaistus laittaa se johonkin eteiseen eroon muusta laumasta? Sinä et edes ansaitse tuollaista koiraa.
PS. Jos sulla on koiria itselläsikin, niin miten ne tulee toimeen sakun kanssa? Paapitko niitä omiasi ihan yli kaiken ja suot halveksuntasi sakulle? Eikä sitä sakua voisi ulkoiluttaa yhdessä sinun koiriesi kanssa?
On väärin sälyttää vastuu tyttöystävälle vain siksi, että hänellä on koiria, hän tykkää koirista ja koska hän peräti lenkittääkin niitä omia koiriaan. He eivät edes asu yhdessä ja mieshän on itse koiransa hankkinut, miksei hän pidä sitä kuten sakemannia kuuluu!?
He eivät edes asu yhdessä. Mies on mokannut ja rajusti, mutta silti haluat sälyttää kaiken tyttöystävän niskoille? Kovistelisit sitä miestä mieluummin. Hän on veltto ja hankki koiran vain, koska koiran omistaminen on kivaa.
Missä ap. sanoi, että lenkittää omia koiriaan? Eikö sen sakun voisi ottaa lenkille samantein, jos kerta omiaankin tämä naisystävä lenkittää? Jo tuo asenne, että miesystävän koira on hänen mielestään adhd, ääliö ja piski yms. kertoo paljon tuosta naisystävästä.
Jos suhde ei ole siinä vaiheessa, että ollaan muuttamassa yhteen, niin tuskin tyttöystävä on välittömästi adoptoimassa itselleen vielä yhtä koiraa varsinkin, kun näiden kahden välinen suhde ei selkeästi toimi. Minäkään en ottaisi lenkille koiraa, joka parhaimmillaan nappaisi minua sormesta (ellei omistaja varta vasten kertoisi siitä ja olisi omasta puolestaankin valmis muuttamaan koiran käytöstä, saisin itse ojentaa koiraa oman makuni mukaan jne.). Etenkään palveluskoiraa, joka on jo valmiiksi turhautunut ja jonka suhtautumista omiin koiriini, tuntemattomiin ihmisiin jne. jne. ei voisi tietää. Etenkään silloin, kun koira ei ole itseni vastuulla ja sen käyttäytymisongelmat ovat laiskan omistajan syytä (jos sitä ei edes liikuteta riittävästi, niin miten on sosiaalistuksen sun muiden laita...).
Naisen asenne on ihan ymmärrettävä, jos hän hoitaa omat koiransa hyvin. Hän näkee sakemannin, joka on turhautunut ja jota ei voi hallita, mutta jonka ongelmat ovat lähtöisin omistajan velttoudesta. Toki hän voi ystävällisyyttään tarjoutua lenkittää poikaystävänsä koiran, mutta on väärin pitää sitä hänen velvollisuutenaan (varsinkin kun muistaa, ettei koira kestä olla erossa isännästään ja ettei se muutenkaan tottele naista, joten ensimmäiset kerrat olisivat taatusti täyttä helvettiä).
Enigeis, jonkun pitäisi ottaa tuo koira koulutettavaksi ja liikutettavaksi. Kouluttamaton sakemanni on sellainen herkkupala, ettei sille heville löydy uutta kotia.
Siis momento!
Jos he kerran ovat niin tiiviisti yhdessä (sen käsityksen saa ap:n kirjoituksesta, että ovat jo jonkin aikaa seurustelleet), että viettävät vapaa-aikansa yhdessä, niin luulisi nyt herran jestas, että he yhdessä myös ulkoilevat koiriensa kanssa silloin, kun ovat jomman kumman luona vieraisilla.
En oikeesti pidä siitä, että koiraa haukutaan ilman asiantuntijan lausuntoa adhd:ksi. Tuo suoraan kertoo sen, että tuolla naisella on sopeutumisongelmia. Kenties se on mustis sille sakulle? Tuo nainenhan on aivan raivoissaan. Ei ne asiat sillä parane etenkään parisuhteessa, että aletaan syyttämään ja huutamaan toiselle milloin mistäkin. Sitä huutamista tuo nainen juuri tekee ja kohteena on miesystävän sijasta miesystävän koira.
Näemmä eivät ulkoile yhdessä, muutenhan ongelmaa ei olisi tai ainakin se olisi pienempi.
Toivottavasti nyt kuitenkin ymmärrät naisen turhautumisen, joka aiheutuu kouluttamattoman ja itsekin turhautuneen koiran epäsovinnaisesta käytöksestä? Huolella koulutettu paimen pysyy mielellään isäntänsä/emäntänsä seurassa mutta kestää yksinolon. Sakemanneilla tuppaa olemaan taipumusta piippaamiseen eikä se jatkuvana ole todellakaan musiikkia korville. Aggressio kertoo jonkin puutteesta, oli sitten kyseessä sitten virikkeistys, liikunta tai koulutus. Normaali koira tietää paikkansa ja luottaa siihen, mitä ihmiset tekevät ja käskevät sen tekemään.
Tekstistä ei paista mikään raivo, vaan ketutus miehen velttoudesta koiraansa kohtaan. Sitä ei ilmeisesti liikuteta saati ole koulutettu eikä se kunnioita edes isäntäänsä. Huonokäytöksinen koira pilaa parien väliset kemiat harvinaisen helposti - kuten tekstistä voi helposti lukea.
Kummasti se syy on aina naisessa - milloin omistetaan itse se huono hemmoteltu piski ja milloin ei jousteta, kun miehen ylväs sankarikoira ei väistä sohvalta. Miksi haluat naisen sopeutuvan aggressiivisen koiran kanssa elämiseen, siihen että ainoa suurin piirtein koiraa käskemään kykenevä on "isäntä", jolla ei itselläkään ole kunnon kontrollia koiraansa?
Syy koiran kaytökseen todellakin on naisessa. Nainen lykkää itsensä siihen missä koira ennen oli...miehen ykkös olennon paikalle. Siis nainen on syrjättämässä koiran sen entiseltä paikalta.
Ei noi arvoasteikon muutokset tapahdu hetkessä ja jos todella nainen on koiria omistava niin kyllä hänenkin pitäisi ymmärtää koirista sen verran, että tietää miten nämä hommat menee.
Ja jos tämä nainen vaatii, että miehen on hyväksyttävä hänen koiransa niin kyllä naisenkin on hyväksyttävä miehen koira ilman mitään mutinoita. Tai sitten on vaan viisainta erota.
Paimensukuisten koirien luulisi myöntyvän kiltisti uuteen "laumanjäseneen", kunhan omistajan ja koiran välinen suhde on selvä. Valitettavasti ap:n mukaan on niin, ettei edes mies kunnolla hallitse koiraansa. Velvollisuudentuntoinen omistaja auttaisi "uutta laumanjäsentä" kohoamaan arvoasteikolla vaaditulle tasolle, eikä suhtautuisi aggressio-ongelmiin välinpitämättömästi (koira on saanut rauhassa purra naista, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä miehelle).
Koiran kuuluu olla nöyrä, tai vähintäänkin ystävällinen. Ihmisiin kohdistuvaa aggressiota ei tule suvaita kuin hallituissa raameissa, kuten vartiointiin/suojeluun koulutetuilla koirilla. Muilla se on turha, jopa vaarallinen ominaisuus.
voi miksikään paimenkoiraksi enää sanoa. Se on vartio, suojelu, seura ja sairaaksi jalostettu rotu. Ja ottopaikasta riippuen voi olla myös päästään sekaisin.
Sentään joku ymmärtää.... Minä olen ehdottanut miehelleni monta kertaa että lähdetään kaikki yhdessä lenkille!! Mutta kun mies ei jaksa/viihti etenkään kuulemma talvella kun on liian kylmä!! Että hellanlettas sentään..
Minä lenkkeilytän omia koiriani monta kertaa päivässä ja saavat metsässä juoksennella myös irti.
Ja niin, emme asu miehen kanssa yhdessä. Pitäisikö minun ajaa joka päivä 100km (sen verran meillä on välimatkaa) mieheni luokse lenkityttämään hänen koiraansa ja mies ei pistä tikkuakaan ristiin koiransa lenkittämisen/kouluttamisen eteen??
Olen aikoinaan käyttänyt hänenkin koiraansa lenkillä omieni lisäksi, yksi kaunis päivä päätin että enään en hänen koiraansa lenkitytä koska se asia ei kuulu minulle vaan miehelleni, hänhän sen koiran omistaa ja hänen tehtävänsä on sitä lenkityttää ja huolehtia!!!!!!
Mutta, kuten sanoin, olen ehdottanut hänelle montakin kertaa kun olemme esim vk loppuna yhdessä, että lähdetään kaikki lenkille mutta kun ei niin ei!!!
Mikä ihmeen sopeutumisongelma minulla on? Jos jollakin on ongelma niin miehellä ja hänen koirallaan.
Olen aivan varma että tämä sakemanni rauhottuisi kummasti kun saisi sitä helkutin liikuntaa. Loppuisi vikinät ja levottomat ravaamiset tai ainakin vähentyisi ja kun saisi liikunnan lisäksi vielä muutakin virikettä.
En käsitä, en ollenkaan, miksi mieheni aikoinaan otti tuollaisen koiran, ei se hänelle sovi ja olen sen asian hälle sanonut mutta kun se ei hyödytä mitään.
Toivon todella että mieheni tajuaisi luopua koirastaan, myydä tai antaa se sellaiseen paikkaan jossa se saa tarvitsemansa liikunnan ja aktiviteetin.
Totta hitossa mua ärsyttää ja suututtaa miehen koira mutta myös mies itsekin. En hyväksy että hänen koiransa tai kukaan muukaan koira, murisee, näyttää hampaita ja käy kiinni! Se ei ole oikein ja silloin jossain on vika!! Tuntuu pahalta kun mies ei ymmärrä tai halua ymmärtää vaan sanoo että se on saksanpaimenkoira sen luonteeseen kuuluu tollanen käytös. Joo varmaan!!
Ärisisit sitten sille miehellesi (mieheksi sanominen tarkoittaa yleensä avioliittoa = papin aamen, eli julkinen valehtelutilaisuus on käyty läpi). Miksi koiraa syytät ja haluat rangaista sitä laittamalla/pakottamalla sen eteiseen, eli eristämällä laumasta? Eikös tuo ole melkoisen typerää käyttäytymistä sinulta? Taidat oikeesti olla mustis koiralle.
Et vieläkään ole kertonut, että miten se "miehesi" saku tulee toimeen omien koiriesi kanssa.
Tee koiransuojeluilmoitus huonosti hoidetusta koirasta
Itse ongelmakoirakouluttajana olen saanut huomata että sakemannit on niitä joita useimmin on mun asiakkaina. Paras lääke tuohon on että koira saa liikuntaa ja aktivointia, jos yksinkertaisesti mies ei tähän kykene, on koira väärällä omistajalla. joten anna koira pois, jos et kykene vastaamaan sen tarpeisiin!
Täytyy vielä koittaa sanoa miehelle että alkaa lenkityttämään koiraansa ja antamaan aktiviteettia sille hoitamaan tuota sen ihme häiriökäyttäytymistä (hampaan näyttämiset ja ärähtelyt)... Jos koira on sellainen että sitä komennettaessa se meinaa käydä päälle niin sillon mättää ja pahasti.. Voikohan koirissa olla oikeesti mielenvikasiakin yksilöitä? Varmaankin vaikka yleensä puhutaan siitä että omistajassa on vika. No tässä tapauksessa miehessä kyllä on vikaa ainakin koska ei koiransa eteen tee mitään, kuka tahansa sekoais kun joutuu sisällä olemaan ja pääsee takapihalle vaan paskalle ja kuselle.
En haluaisi olla mitenkään kettuileva enkä kohdista tätä sinuun, mutta asuuko kenties "maalla" tai "omakotitalossa"? Eikös se ole päästö kaikesta vastuusta ja tie onneen?
Tästä saattaa myös olla hyödyksi, mikäli hänet saat lukemaan. Ei ole pitkä oopus.
http://www.viipurinkoirat.fi/eroahdistus.rtf
Eipä näyttänyt toimivan jostain syystä. Kokeile tuota uutta tai kirjoita vain googleen eroahdistus.rtf niin löytyy ensimmäisellä osumalla
www.viipurinkoirat.fi/Eroahdistus.rtf
Kuulostaisi siltä että nuorempana annettu uhitella sen kummemmin mitään toimenpiteitä tekemättä ja johtajuutta osoittamatta... aikuisempana onkin sitten hankalampaa pistää ruotuun.
Toivottavasti saat hyviä neuvoja tähän asiaan.
Koira tarvitsisi vain liikuntaa, Saksanpaimenkoira on erittäin upea eläin, mutta kaipaa virikkeitä paljon, reipas liikunta tekisi koirasta erilaisen, jos otat koiraa niskasta kiinni ja se irvistää niin sun on vietävä loppuun asti se "taistelu".
Koira uskoo voittaneensa koska hetken kun hampaita näytti niin se "ämmä" lopetti mun ravistelin, energia kun patoutuu niin koira alkaa käydä ADHD:na jonka jälkeen seuraamuksena on agressio, miehesi tarvitsisi ottaa ohjat käsiin jotta koira olisi jälleen ruodussa. Koiraa voi aktivoida muillakin tavoilla, uiminen, pallon heittely, aktivointi lelut, jos koira on yhtään ruualle perso.
Koska koira on miehen perään se on silloin koiralle johtaja, ja paras olisi jos mies itse tulisi ja kieltäisi, helpointa on saada eroahdistus pois koirasta, kun mies tulee kotiin niin ei huomio koiraa ennenkuin se on rauhoittunut, sama pätee sinuun jos koira tulee innoissaan sinua vastaan tullessasi kotiin niin älä huomioi sitä, voit käännyttää tällä tavoin koiran sinun alaiseksi. Voit myös itse ottaa hihnan ja lenkittää koiraa, kun muistat oikein lenkittää niin pian huomaat että koira tottelee sinua huomattavasti paremmin kuin miestäsi.
Ei hemmetti!
Koira ei IKINÄ saisi murista ja näyttää hampaita omistajalle,eikä todellakaan vieraille!
Turha naista on syyllistää siitä,että hän yrittää pistää koiraa edes jonkinlaiseen ruotuun.
En ehkä suosittelisi heti toimintaa "minä olen pomo,painu vittuun"! asennetta,vaan olemaan itsevarma ja päättävainen,mutta luoda samalla suhdetta positiivisesti.
Omien koirien kanssa olen antanut avokin ja koirien tehdä "omaa välienselvittelyä" kuitenkin heittämällä väliin kommenttia ja jos tarvetta menen väliin,kuitenkin miestä tukemalla ja osoittamalla koirille,että myös hän on koiria ylempänä.
Alistamista en suosittele kuin pakkoraossa,koska silloin se pitää oikeasti pystyä vetämään loppuun asti ja sinun tulee selviytyä "voittajana".
Itse olen tähän tilanteeseen joutunut pari kertaa juurikin tuollaisten minulle tulleiden "ongelmatapausten" kanssa.
Pidetty huonosti,vailla minkäänlaista koulutusta ja rajoja.. normaaliahan tuo on,että testaa,mutta kyllä se pitää saada pois kitkettyä.
Tämä oma nykyinen rescue painaa sen 40kg ja voin kertoa,että omalla rungolla (158cm/57kg)ei mielellään lähde kunnon matsia ottamaan.
Sekin on kerran tämän kanssa koettu ja luojan kiitos ei ollut ketään ulkona tilannetta näkemässä.. luultavasti olisivat soittaneet paikalle poliisin,koska tilanne olisi näyttänyt ulkopuoliselle varmaan juurikin siltä että koira yrittää vähintään syödä minut.Tosiaan painaminen maahan ja testataan hölläämällä onko koira vielä jännittynyt vai alistunut.Jos jännittynyt ei lasketa irti.Laskemisen jälkeen annetaan olla vielä hetki paikallaan jonka jälkeen tehdään jotain positiivista (leikitään,jatketaan lenkkiä tms).
Ensimmäisenä luon selkeät säännöt ja alan rakentamaan koiraan luottamussuhdetta erilaisilla aktiviteeteilla ja positiivisella vahvistamisella.Kuitenkin olemalla koko ajan itsevarma.Vain jos on aivan pakko,niin alistan koiraa voimalla.Itse en pidä alistamista juurikaan hyödyllisenä,koska koira helposti oppii sen olevan tapa selvittää asioita.Mielummin opetan koiralle toisen tavan käsitellä esim.turhautumista tai "ylitsekiehumista".
Miksi koiraa ei voisi pistää eteiseen nukkumaan? laumasta erottaminen voisi jopati tehdä sille hyvää ja samalla nostaa itseä ylöspäin laumassa.
Meillä ei koirat mene sohvalle,saatikka makuuhuoneeseen ilman lupaa.Ja monesti eväänkin pääsyn sinne myös yöksi,nukkukoot muualla.Eivätkä näytä tuosta sen kummemmin kärsivän.
Koira kannettaisi lopettaa.
Voisit alkaa ruokkimaan koiraa kun olet miehesi luona ja lenkittämään sitä..näin sen kiinnittyminen mieheen vähenee ja sinuun lisääntyy..voit myös piilottaa nameja joita koira hakee huushollista.
Miehesi täytyy tehdä kunnon ohjelma koiralle kun olet poissa ja poistaa tuota eroahdistusta..hyvä energian purku on hyvä aloitus ja kun siirtyy muualle niin puuhattavaa koiralle eli paperirullaan piilotettu nami ja kun poissa kotoa niin puuhattavaa yksinoloon ja huomioimattomuutta kun tulee ja lähtee jms.
Koiralla eroahdistusta ja turhautumista.
saksanpaimenkoira on vahtiva rotu ja yhden isännän koira ja kun sille ei ole luotu käsitystä että ihminen sitä komentaa varsinkin tunkeilija joka tullut isännän luo niin parempi on muuttaa teidän suhde hyvällä eli positiivisella assosisaatiolla ja kun koira alkaa luottamaan se alkaa myös tottelemaan.
Motivointi on tärkeää ja alusta alkaminen kontakti. Ei missään nimessä moittiminen ja alistaminen ja muu voimakas kurin palautus.
On tärkeää hyväksyä se mihin koira on jalostettu myös eli vahtikoira.
Pomotteleva uros on tiputettu arvoasteikossa ku sen murinasta ja hampaiden näyttelystä alkanut painimatsi talon herruudesta päättyy siihen että se ulisee ja laskee allensa.
Meillä dominoiva uros ja kerran alkoi uhoamaan mulle, jolloin mun mies otti sitä ihan ronskisti niskasta kiinni ja moppas sillä lattiaa, aluksi se vaan ärisi ja irvisteli takasin mut kun sen seinää vasten nosti se luovutti. Ton episodin jälkeen ei ole ollut mitään ongelmaa kummallakaan komentaa koiraa.
SaksanPAIMENkoiraa ei ole jalostettu vartioimaan. vaan paimentamaan...
Saksanpaimenkoira on vartiokoira ja paimentava!
Ne ei sulje poistoisiaan..
Aloittaja voisi alkaa muodostamaan luottamusta ja kontaktia toisiinsa eikä vain moittia koiraa.
Tervejärkinen koira ei tottele vierasta ihmistä eikä pidäkään.
Ja paimenkoirat on hyväkoulutteisia ja ei vaadi alistamista vaan hyvää koiranlukutaitoa ja koulutusta.
Miksi ihmeessä kukaan edes katselee noin laiskaa miestä ! Minä ottaisin koiran ja jättäisin miehen . Tuommoinen laiska ei koiraa eikä naista tarvitse !
Hyvä idea. Ota koira ja jätä mies.
Etsit koiralle hyvän kodin tai alat itse kouluttaa.
Kamalaa kun luontokappale joutuu kärsimään.
Kyllä siinä on taas ihminen pilannu hienon eläimen. Tainnu äijä ottaa sakun vaan ky***n jatkeeksi ihan varmaan ajaa vielä bemarilla.
Suosittelen että anna miehesi hankkia esimerkiksi rusakko koiran sijaan, rusakko osaa itsenäisesti lenkittää itseään.