Lapsen kulujen maksaminen

Nimimerkissäni kirjoitusvirhe, mutta menkön.

No, jos olisi kyse minun omasta lapsestani, niin auttaisin! Lasten eteen kuuluu tehdä vahan enemmänkin kuin se pakollinen 18 vuotta.

Mutta tietysti tässä on erilaisia näkökantoja!

Minäkin ilman muuta auttaisin. En ehkä auttaisi kokonaan hädästä, mutta auttaisin niin paljon, että selviäisivät kuiville. Voisittehan esimerkiksi sopia jonkinlaisen velkakirjan siten, että jos nyt autat, että eivät menetä luottotietojaan jne. niin he maksavat sitten sinulle vähitellen takaisin. Ehkä se vielä riittäisi siihen, että vanhuutesi on turvattu.

Tottahan sekin tiestysti on, että jokainen vastaa itsestäään, joten mikään pakko ei olisi. Toisaalta, jos tiedät poikasi perheen muuten vastuulliseksi, niin silloin auttaisin, heidän elämänsä menee kuitenkin aika vaikeaksi, jos joutuvat ulosottoon. Mikäli luulet, että yksi auttaminen ei riitä, vaan jatkavat vastuutonta (tai liian luottavaista) elämää, niin sitten kannattanee harkita uudemman kerran, sillä silloin kerta-auttamisesta ei hyödy kukaan, vain sinä häviät ja he saavat hetken kauemmin elää yli varojensa.

Jos tosiaan kyse on "ilman omaa syytään" vaikeuksiin joutumisesta, niin varmaan olisivat kiitollisia, jos nyt lainaisit heille tarvittavat rahat sopivalla takaisinmaksuaikataululla, jolloin kumpikin voittaisitte.

Kiitos vastauksista. Olin yöllä niin väsynyt että korjausviestissäkin on kirjoitusvirhe. Velka on jo nyt iso, en usko saavani rahojani takaisin. Mutta tässä vaiheessa tunnen oikeaksi auttaa. Jospa tunteella on tarkoitus, en ehkä elä niin kauan että tarvitsisin vanhuusturvaa, saamme lottovoiton tai jotakin muuta. Tässä on häilyvä raja vastuuttomuuden ja liian luottavaisen elämän välillä, mutta kunnon ihmisiä ovat ja ahkeria. Luulen vähän että yksi auttaminen ei riitä, eli ehkä viimeistään syksyllä tarvitsevat toisen lisäsumman. Siihenkin minulla on varaa jos en vanhuutta mieti. En ole nyt enää niin ahdistunut, kiitos uuden aamun ja teidän vastaajien. On mukava kun saa tukea.

Itse en ehkä auttaisi. Asia kun on niin, että melkein mihin vaan saa nykypäivänä lainaa tai pääsee velkajärjestelyyn, paitsi vanhuuden kulujen maksuun. Lähipiirini kokemuksia tarkastelleena voin sanoa, että köyhän (ja usein myös sairaan) vanhuksen elämä ei ole mitään herkkua, enkä usko, että se tulee helpottumaan lähivuosikymmeninä.

Jos nyt kuitenkin päätät auttaa, niin ilman muuta velkana, johon velkakirjan on laatinut ammattilainen.

Itseäni huolestuttaisi myös se, että osaako lapsesi nyt varmasti elää näiden vaikeuksien jälkeen niin, että ei enää ole liian luottavainen tai tuhlaavainen sekä mitä tapahtuu velallesi, jos esim. lapsesi perhe hajoaa. Lisäksi, mikä on lapsesi puolison perheen varallisuus ja halu auttaa? Mielestäni tällaisessa tilanteessa ei olisi hyvä kupata yhtä (sitä auttamishaluista) perheenjäsentä tyhjiin vaan katsoa, että apua tulee useammilta eri tahoilta. Usein kun käy niin, että toisen puolison sukulaiset eivät ainoastaan kieltäydy auttamasta, vaan myös turvaavat oman puolensa omaisuuden.

Exäni oli juuri tuollainen tapaus kuin sinun lapsesi. Kyllä säälitti vanhempansa, ja suututti myös. Vanhemmat jäävät vielä puille paljaille, ja poikansa ei koskaan opi, kun kyllä ne isi ja äiti kuitenkin pelastavat.

Exäni olisi todennäköisesti saanut velkajärjestelyn, mutta ei sitä halunnut, koska sitten ei olisi saanut enää osamaksulla mitään.
Velkajärjestely ja sen mukaisen elämäntyylin opettelu olisi ollut hänelle siunaus.

Tee paperit, joilla turvaat takaisinmaksun, tai tee lahjoitus sen mukaan, minkä verovirasto sallii ilman lahjaveroa.
Voit lahjoittaa saman summan joka toinen vuosi, vai kuinkahan se on. Ota selvää.

Mene puhumaan pankkiin, ei ystävättärien neuvot aina parhaita ole. Ja mitä sanoo poika itse?

Kankkulan kaivoon saa menemään rahaa aivan niin paljon kuin sitä on. Eli pidä omat vanhuudenturvarahasi itselläsi ja anna nuorten hoitaa omat asiansa. Et ilmeisesti ole itsekään liika rikas, koska puhut säästetystä vanhuudenturvasta, älä hyvä ihminen hukkaa sitä. Kyllä nuoret pääsevät jaloilleen.

Ei paljon avautunut tilanne. Jos kyseessä on vahinko, että on saatu velkaa ja lapsella ei ole taipumusta samaa ongelmaa uusiksi tehdä...Silloin voit auttaa hyvinkin.

Jos lapsella taipumus hypätä kaivoon kahdesti, niin sitten suosittele velkaneuvojaa. Lasta pitää auttaa, mutta se lyhin tie apuun ei paljoa auta. Jos annat 10 00 euroa velkoihin, niin hän kiittää ja tulee samanlaisen maksulapun kanssa parin vuoden päästä uusiksi.

Itse en maksaisi lapsen velkoja pois ihan vain sen takia, että hän ei osaa itse pitää taloudestaan huolta. Mielummin annan 20 euroa, etteivät kuole nälkään ja menisin mukaan velkaneuvojalle hoitamaan asian kuntoon. Hyväntekeminen on aina erittäin hieno asia, mutta jos lapsi ei oikeasti pärjää tässä elämässä, niin sitä ei voida kuitata rahalla vaan neuvoilla.

Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, ohjaa lapsesi perhe velkäjärjestelyyn. Älä anna rahaa. Saatat tehdä heille elämänsä suurimman palveluksen, kun oppivat elämään tulojensa mukaan ja ottamaan ohjat omiin käsiinsä. Velkaneuvojat osaavat neuvoa parhaiten talouden tasapainoon saamisessa, kuten että esim. asuntolainasta voi väliaikaisesti maksaa vain korkoja yms.

Tuo neuvo lastenlapsien tukemisesta oli hyvä. Maksa heille harrastuksia, urheilu- ja harrastusvälineitä yms. Voit myös hankkia tarpeen tullen vaikka lämpimät talvivaatteet lapsille tai kevääksi nätit ns. pyhävaatteet päiväkodin/koulun kevätjuhlaan. Äitiä kannattaa toki konsultoida ensin tai jos asutte lähekkäin, voitte käydä yhdessä ostoksilla.

Myös lastenhoitoapu lapsesi perheelle kaiken ahdingon keskellä voisi olla tarpeen. Jos teillä on hyvät välit ja asutte lähekkäin, niin olisiko sinulla välillä mahdollista ottaa lastenlapset muutamaksi tunniksi tai jopa yöksi hoitoon tai auttaa heilä kotona lasten kanssa, että aikuiset saisivat hetken hengähtää?

Kiitoksia monista mielipiteistä. Älälainaa-vastaukset ovat voitolla. Vastaan sen kummemmin nimimerkkejä mainitsematta: Olen asiantuntija tekemään velkakirjaa. Omaisuutta ei voi tällä hetkellä myydä. Ei ole perheellä taipumusta ottaa uutta velkaa ja saattaa itseään lisävaikeuksiin. Tässä on riittävän rankka tapaus, jota ei edes voi kutsua opetukseksi. Jos tietäisin mistä heitä rangaistaan, niin yrittäisin ymmärtää. Velkaneuvonta kurjistaisi koko loppuelämän. Silmälasit, polkupyörät ja pyhävaatteet ovat pisaroita tässä lasissa. Olen neuvonut, tähän oli mahdoton varautua neuvolla. Hoidan lapsia usein. Näiden viestienne ja pohtimisen ansiosta tulin vakuuttuneeksi sydämeni tunteesta antaa laina.

Voisiko ajatella, että annat rahat lainaksi ja ilman korkoa? Laina lyhenee nopeammin kun ei tarvitse maksaa korkoja ym. kuluja.

Miksi omaisuutta ei voi tällä hetkellä myydä, onko heillä esim. autoa, jonka voisi vaihtaa halvempaan tai luopua kokonaan?

Rahan antamisessa ja auttamisessa on riskinsäkin. Oppivatko he hoitamaan jatkossa raha-asiansa paremmin? Kannattaa miettiä eri vaihtoehtoja, velkajärjestelyä ym. Toisaalta vaikea neuvoa, kun ei tiedä mistä nuo heidän rahavaikeutensa ovat tulleet.

Rahan antamisessa on myös se, että jos se ei ole laina niin voi joutua maksamaan lahjaveron.

Jos et halua heidän menevän velkaneuvojalla niin neuvo nyt itse ainakin. Että nyt sitten kukkaron nyörit tiukalle ja ei mitään muita lainoja (ei luottokorttiakaan) kun se sinun antamasi.

Mihin vanhuudenturvaan sä säästöjä tarvitset? Suomessa hoidetaan kyllä varattomatkin vahukset (ainakin jollakin tavoin). Eikä rahaa saa mukaan täältä lähtiessä. Minä auttaisin kyllä nyt tämän yhden kerran, ehdolla että opettelevat laskemaan itse rahat riittämään.

Tietysti mietittäväksi tulee sekin, että antaisitko rahan ennakkoperintönä. Silloin se on tavallaan rahaa, joka hänelle tulisi joka tapauksessa aikanaan.

Miten hän itse kokee velkajärjestelyn? Olen ymmärtänyt, että siinä ylivoimainen velka saadaan maksetuksi pois määrävuosien aikana.
Miksi et sallisi hänen ottaa sitä apua vastaan?
Voithan sitten avustaa perhettä joka tapauksessa. Masaa lasten harrastuksia tai vaatemenoja, koulukirjoja, jne. Niihin uppoaa suuret summat.

Jos alat maksaa isoja summia lapsellesi avustuksina, joutuu hän maksamaan lahjaveroja, joten mitäpä hyötyä asiasta sitten olisi?
Neuvottele muiden kuin ystävättäriesi kanssa, esim. oman lapsesi, hänellä on varmasti paremmat tiedot maksuvaikeuksistaan.
Neuvontaa varmasti on saatavilla.