lastensuojeluko perustuu huolibisnekseen

Sosiaalipuoli on saanut mediassa läpi sanoman, jonka mukaan kodin
ulkopuolelle sijoitettujen lasten kasvava määrä johtuisi yksinomaan
perheiden pahoinvoinnista. Ideologian mukaan lapsen ulkoistaminen
perheestä ostopalveluna sijaishuollon piiriin auttaa lasta ja jopa
huojentaa tämän mieltä.
Todisteeksi lapsen huostaanotolle riittää huoli, jota
sosiaalityöntekijä väittää lapsesta tuntevansa. Huolibisnes, johon 2000-
luvulla liittyivät erilaiset Huoli puheeksi -koulutustilaisuudet.
Huolitalous puhuu ongelmien sijaan huolesta painottaen varhaista
puuttumista ja lapsen etua. Sen mukaan ammattilaisen huoli on
objektiivinen fakta.
Mutta kuka määrittelee lapsen edun, siis vanhempia paremmin?
Kuka päättää, onko lapsen ja vanhemman kiintymyssuhde vaurioitunut tai
vanhemmuus ?riittävää?? Tai sen, onko huostaanoton edellytys eli vaara
tai sen uhka vakavaa?
Todisteeksi lapsen huostaanotolle riittää huoli, jota
sosiaalityöntekijä väittää lapsesta tuntevansa.
Entäpä jos joku käräyttää kostoksi perheeni? Nimetön ?ilmianto? voi
hyvinkin olla mahdollinen. Niitä voi nimittäin kuka tahansa vähän
huolestunut tehtailla määrättömästi ja perättömästikin ilman
rikosseuraamuksia.
Anonyymit ilmoitukset pitäisi saada rikoslainpiiriin, jos pystytään
todistamaan, tämän tehneen kiusallaan, kostoksi.
Lähiverkoston mielipiteet, otetaanko niitä ollenkaan huomioon.Onko
siis kyse vallankäytöstä?Kirjailija Maria Syvälä kirjoittaa
lastensuojelun kriisistä: ?Minun on ikävä aikoja, kun
lapsenkasvatuksessa puhuttiin maalaisjärjestä, rajoista ja rakkaudesta.
Nykyään kuulee vain älyllisyydeksi naamioitua psykopuhetta. Jos perhe
ei ole normaali, se on epänormaali, jolloin se on hajotettava.
Käsityksen normaaliudesta määrittelee lastensuojeluväki. Mutta onko
käsitys kapea ja elämälle vieras??
Valtio palkitsee kuntia vain huostaanotoista eli siitä, että ne
jättävät ongelmien ennaltaehkäisyn ja perheiden tukemisen hoitamatta.
Yksi selitys kyseenalaisille huostaanotoille saattaa olla myös raha.
Valtionosuuslain mukaan kunta saa sitä enemmän rahaa, mitä enemmän
huostaanottoja se tekee. Laki ei kuitenkaan määrää, miten kunnan on
raha käytettävä.
Tässä kysyisinkin Kouvolan päättäjiltä, Kouvolahan johtaa
valtakunnallisesti sijoitus ja huostaanotto lukuja, Paljonko kouvolan
kaupunki vuodessa saa korvamerkittyä rahaa?
ns,kyseenalaisista huostaanotoista.
Ja miten käytetään, käytetäänkö kaupungin "kuralla" olevan talouden
korjaamiseen.
Onko lastensuojellulla joku, kaupungilta tullut joku salainen päätös,
mikä pitää ottaa lapsia huostaan. Kyseenalaisille huostaanotoille
selitys.Tietty määrä?
Asiaan tässä paneuduttuani, tutkittuani.
Valtionosuudet maksetaan könttäsummana kunnille yhdistäen sosiaali- ja
terveydenhuollon ja opetus- ja kulttuuritoimen osuudet. Ne lasketaan
ottaen huomioon kunnan asukkaiden lukumäärä, työttömyyskerroin,
sairastavuuskerroin, päivähoitokerroin, vammaisuuskerroin,
lastensuojelukerroin jne. Laskentakaavat ovat monimutkaisia ja kunnat
yrittävätkin kaikin tavoin manipuloida toimintaansa, jotta kertoimet
olisivat mahdollisimman edullisia. Mm. lastensuojelukerroin perustuu
vuoden viimeisenä päivänä huostaan otettujen lasten lukumäärään, joka
lisää huostaanottoja loppuvuodesta.
Valtionosuusjärjestelmä suosii edelleen tehotonta toimintaa eikä ota
huomioon kustannusvaikuttavuutta eikä terveydenedistämistä.
Valtionosuusjärjestelmä vaatisi 2014 budjettiin mennessä täydellisen
uudistamisen. Sen tulisi olla kuntaliitoksiin kannustava, hyvään
hallintoon tähtäävä ja terveyttä edistävä.
Myös hyvään sosiaali ja lastenhuoltoon.
Vastuussa ovat sosiaalityöntekijät, joista noin puolet on epäpäteviä
eli ?valesossuja?. Vuonna 2010 sijoitettiin kiireellisesti Suomessa yli
3 400 lasta, viidenneksen edellisvuotta enemmän. Hoivakielessä toimien
oikea-aikaisuus herättänee ihastusta, vaikka pahimmillaan
ylityöllistetty sosiaalityöntekijä tapaa lapsen vain muutaman kerran
huostaanottoprosessin aikana.
Toivon, Kouvola voisi esitellä ihmisen, jolla olisi aihetta kiitokseen.
Suojeltu lapsi tai tuettu perhe voisivat omalla olemisellaan todistaa
lastensuojelun toimivuutta ja autetuksi tulemista.
Kouvolasta varmasti ei tälläistä löydy.
Kaupunginjohdonkin pitäisi tunnustaa tosiasiat, lastensuojelussa menty
yli, tällä huolibisneksellä. Normaali perhe joutuu lastensuojelun
kynsiin, anonyymin ilmoittajan perusteella, mikä meidänkin kohdalla
todistettu vääräksi, kiusallaan tehdyksi.
Keksitään sitten syytä, jos ei ole, todellista huolta. Jos taistelet ja
pidät lapsesi oikeuksista kiinni. Sanotaan verbaalisesti
agressiiviseksi ja yhteistyökyvyttömäksi. Kukapa ei rupeaisi kyselemään
oikeuksiaan,jos tiedät että, sinua väärin kohdellaan.


Sanaviidakko.
Kysymys vielä, kaipaako Kouvolan lastensuojelu tarkastelua?