Aikaisemmasta keskustelusta lainattu:"Sähkönkulutuksen ja akkujen varaustilan seuraamisessa akkumonitorista on mielestäni iso apu. Se ilmoittaa kulutetut Ah:t ym. ja siihen voi ohjelmoida akkujen kapasiteetin, jolloin näyttö ilmoittaa varaustilan prosentteina". Tämä herättää maallikossa kysymyksä. Jos on useita sähkön tuottomenetelmiä ja kulutuslähteitä samanaikaiseti käytössä niin miten monitori monitoroi muuten kuin akkujen napajännitettä ja sehän ei ole ihan ongelmatonta?. Seuraava kysymys on, että mistä monitori tietää vanhenevan akun latauskapasiteetin kun se ei ole enää valmistajan uudelle akulle ilmoittama?
Seuraava tätä sivuava kysymys on AGM-akut, joista luvataan tyhjennettäväksi esim 80% kapasiteetista. Jos lyijyakussa 12.0-12.2 V napajännitteellä on kytkettävä lataus päälle niin mikä olisi AGM:ssä 20% varauskapasiteettia vastaava jännite? vai onko jokin muu keino määrittää 80%
Akkumonitori
55
3031
Vastaukset
- Nasa BM-2
Akkumonitori seuraa napajännitteen lisäksi akkuihin menevää ja sieltä otettavaa virtaa aknu napaan kytketyn shunttivastuksen avulla. Noiden tietojen pohjalta laite päättelee akun varaustilan. Ainakin yleisimpien mittareiden ohjelma ymmärtää akkujen käyttäytymistä aika hyvin.
Meillä vene on ollut 2 vuotta ympärivuotisessa käytössä Välimeri - Kanaria - Karibia alueilla ja veneessä on isohko AGM-akusto, aurinkopaneeleita sekä 200 A NASA - akkumonitori BM-2. Kokemukset ovat olleet hyviä ja varsinkin Atlantin ylityksellä akkumonitori on osoittautunut loistavaksi avuksi, kun voinut seurata varaustilaa ja odottaa sopivaa hetkeä moottorilataukselle.
Minulla oli hieman ennakkoluuloa tuota Nasan akkumonitoria kohtaan, mutta se on osoittautunut luotettavaksi ja helpoksi sekä hyvin havainnolliseksi. Nasan akkumonitori ei ole edes kallis
http://www.marinea.fi/nasa_clipper_bm-2_akkumonitori - Kaikki shuntista
Shuntti kytketään heti akun viereen, jolloin kaikki virta akkuun tai siitä ulos kulkee shuntin läp, kuluttajien ja latureiden kytkennöistä riippumatta. Eli akun plus-napaan kytketään ainoastaan shuntin toinen pää, ja kaikki muut akkuun tulevat plus-johdot kytketään shuntin toiseen päähän. Jos siltä tuntuu, shuntin voi luonnollisesti kytkeä samalla tavalla yhtä hyvin akun miinusnapaan. Se voi olla jossain tilanteessa helpompaai. Hyvällä shuntilla ja mittarilla saadaan mitattua hyvinkin tarkasti akkuun menevät ja sieltä puretut ampeeritunnit. Akkumonitoriin ohjlemoidaan sitten vain tieto siitä, mikä ampeerituntimäärä vastaa täyttä akkua ja mikä tyhjää (jos halutaan jotain prosenttilukemia seurata). Tavallisilla lyijyakuilla esimerkiksi noin 50 % akun nimelliskapasiteetista on maksimi, mitä saa purkaa. Jännitteellä akun varaustilaa voi arvioida vain ja ainoastaan, kun akku on ollut täysin ilman kuormaa ja latausta noin puoli tuntia. Tätä on veneessä vaikea järjestää. Kuormitetun akun jännitteen mittaaminen ei hyödytä juuri mitään.
- kytkentäohje
Tässä on selkeät kuvat akkumonitorin kytkennästä:
http://www.sailnet.com/forums/electrical-systems/71197-wiring-installing-battery-monitor.html
Oman veneeni "Link 10" akkumonitori oli erittäin hyödyllinen juuri siinä tarkoituksessa, josta seppomartti kyseli eli akkukapasiteetin seuranta kun sähkön tuotto tapahtuu monilla metodeilla (aurinkopaneelit, tuuligenereaattori, koneajo) ja kulutus on jatkuvaa vaihtelevaa (jääkaappi, radiolähetin, tutka jne) . - Kaikki shuntista
kytkentäohje kirjoitti:
Tässä on selkeät kuvat akkumonitorin kytkennästä:
http://www.sailnet.com/forums/electrical-systems/71197-wiring-installing-battery-monitor.html
Oman veneeni "Link 10" akkumonitori oli erittäin hyödyllinen juuri siinä tarkoituksessa, josta seppomartti kyseli eli akkukapasiteetin seuranta kun sähkön tuotto tapahtuu monilla metodeilla (aurinkopaneelit, tuuligenereaattori, koneajo) ja kulutus on jatkuvaa vaihtelevaa (jääkaappi, radiolähetin, tutka jne) .Shuntti on muuten syytä mitoittaa reilusti, jos kaikki hupiakkujen virta johdetaan sen läpi. Tietyissä tilanteissa latausvirta voi hyvin olla lähellä 100 ampeeria, ja jos varustukseen kuuluu esim. invertteri, purkuvirrat voivat olla tätäkin suurempia.
Shuntti ei voi olla liian iso, mutta liian pieni shuntti on vaarallinen. Se kuumenee ja voi sytyttää tulipalon.
Itselläni on invertteri, joten en ole raaskinut riittävän kokoista akkumonitorishunttia ostaa. Siksi virtamittaus on toistaiseksi vain maasähkö/tuuli/vetogeneraattorilatauksen virrassa ja muissa kuluttajissa kuin invertterissä. Akkumonitori olisi kyllä kiva, ja on sekin hankintalistalla joskus. - Shuntin koko
Kaikki shuntista kirjoitti:
Shuntti on muuten syytä mitoittaa reilusti, jos kaikki hupiakkujen virta johdetaan sen läpi. Tietyissä tilanteissa latausvirta voi hyvin olla lähellä 100 ampeeria, ja jos varustukseen kuuluu esim. invertteri, purkuvirrat voivat olla tätäkin suurempia.
Shuntti ei voi olla liian iso, mutta liian pieni shuntti on vaarallinen. Se kuumenee ja voi sytyttää tulipalon.
Itselläni on invertteri, joten en ole raaskinut riittävän kokoista akkumonitorishunttia ostaa. Siksi virtamittaus on toistaiseksi vain maasähkö/tuuli/vetogeneraattorilatauksen virrassa ja muissa kuluttajissa kuin invertterissä. Akkumonitori olisi kyllä kiva, ja on sekin hankintalistalla joskus.Kyllä shuntti voi olla liian iso. Mitä suurempivirtainen shuntti on, sitä huonompi on monitorin mittaustarkkuus tavallisesti käytetyllä virta-alueella.
Shuntin kuumeneminen ei yleensä ole ongelma. Iso virta ei yleensä ole pitkäkestoinen, esim. ankkurivinssi tai invertteri.
Minulla on 200 A shuntti & mittari, vaikka keulapotkuri ottaa hieman yli tuon. Ei ole tullut ongelmia keston tai kuumenemisen kanssa. Ei myöskään mittarin kalibroinnin tai näytön kanssa. Tyypillisesti 10 sek keulapotkurin käyttö vie vain 2 Ah. Mittariin voi ajan myötä kasautua pieni virhe, joka kuitenkin nollautuu akkujen latautuessa täyteen. - ei plussalle
Pieni korjaus tähän, eli shuntti kytketään miinus puolelle, niinkuin ohjeessakin on selvästi kuavttu. Ei siis plus puolelle.
- saa nähdä
Pätkä oli kai lainattu tästä keskustelusta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11261563 Minä lueskelin siinä annettuja linkkejä läpi ja päädyin tilaamaan Smartgaugen. Tähän mennessä olen jahkaillut asiaa monet vuodet ja ollut ostamaisillani Mastervoltin monitorin. Saman tien lisäsin tilaukseen Smartbankin, joka on oikeastaan vain järeä kontaktori ohjausbokseineen. Ohjauksen äly tulee sieltä Smartgaugesta. Kontaktori tulee korvaamaan nykyiset erotusdiodit. Kerron sitten syksyllä, miten toimi. Syksyllä kuitenkin aihe nousee taas esiin.
- 17+15
Useimmat akkumonitorit käyttävät monitoroitavan akun tai akuston miinusnapaan kytkettävää shunttia, jolla laite mittaa akkuun tulevaa virtaa ja siitä lähtevää. On sama kuinka monta kulutus- tai tuottevehjettä on kiinni. Samalla monitori mittaa myös napajännitettä.
Monitorit osaavat akun iästä ja käytöstä laskea kapasiteetin pienenemisen. Kun annat sen tietoon alussa ja monitorin on kiinni sinulla vaikka 10 vuotta niin lopussa se näyttää oikein. Laskenta perustuu akun arvioituun käyttöikään ajan ja purkauskertojen määrään, lämpötilaan, purettunaoloaikaan, ja kaikkeen maan ja taivaan väliltä ;-).
Lyijyakun state of charge / discharge/charge -current / voltage -käyrät näkyvät vaikka tästä:
http://www.scubaengineer.com/documents/lead_acid_battery_charging_graphs.pdf
Käyristä vedetty mielenkiintoinen yksityiskohta; sanoit, että lyijyakussa 12.0 ...12.2 V :ssa on kytkettävä lataus päälle. No, käyristä voi lukea, että jos sinulla on pieni akku ja otat siitä ulos älyttömän ampeerimäärän jännite laskee 12 volttiin vaikka akku olisi täpösen täynnä. Eli ei ole mikään sääntö että kun jännite on 12 V pitää lataus kytkeä päälle. Tämä olikin itseasiassa hyvä esimerkki siitä että akkujännitteestä ei välttämättä voi päätellä akun tilaa. - seppomartti
Kiitos hyvistä vastauksista!. Eipä hörhöt kerinneet vielä tätä ketjua pilaamaan. Volttimittari tosiaan on huono kuormitettujen akkujen seuraamiseen. Se on ollut tiedossa. Akkumonitori on käytössä parin viikon kuluttua.
- -Mika-
Muistutan vielä tuosta aiemmasta keskustelusta ja shuntillisen/shuntittoman (Smartgauge) eroista. Eli siitä, että SG:tä ei tarvitse säätää tai kalibroida koskaan, se näyttää silti aina oikein. Ja taitaa lisäksi olla yksi edullisimmista.
- Käärmeöljyä
Smartgaugen web-sivuilta (smartgauge.co.uk)
- sivuja päivitetty viimeksi noin neljä vuotta sitten
- ei jälleenmyyjiä naapuripitäjien ulkopuolella, vaikka ollut toiminnassa ainakin 8 vuotta
- Peukert esiintyy joka paikassa, hyvin detaljsti ja antaumuksella
- Ei ensimmäistäkään asiakasreferenssiä
- laitteen toimintaperiaate:
SmartGauge uses "computer models" of different types of lead acid, deep cycle, batteries. A "computer model" is a set of numerical values which attempt to represent the various parameters of a real world item. In this case a deep cycle, lead acid, battery. This model is then used by an "algorithm" in SmartGauge to calculate the
state of charge. An algorithm is basically nothing more than a series of calculations, but rather than just performing a fixed calculation on a fixed set of figures, the algorithm continually calculates results, and some of these results are fed back into future calculations giving an ever changing, and self correcting, result.
Tuo kannattaa lukea oikein huolella ja ajatuksella, ja miettiä sitten, mitä siinä oikein sanotaankaan...
Hyvän ja toimivan tuotteen valmistajalla asiat eivät ole näin.
Tähän lisätään perusasia akuista: kuormitetun akun varaustilaa ei voi arvioida jännitemittauksella (smartgauge on jännitemittari, ei se oikein muuta voi olla).
Eli ei kelpaa akkumonitoriksi. - SmartG
Käärmeöljyä kirjoitti:
Smartgaugen web-sivuilta (smartgauge.co.uk)
- sivuja päivitetty viimeksi noin neljä vuotta sitten
- ei jälleenmyyjiä naapuripitäjien ulkopuolella, vaikka ollut toiminnassa ainakin 8 vuotta
- Peukert esiintyy joka paikassa, hyvin detaljsti ja antaumuksella
- Ei ensimmäistäkään asiakasreferenssiä
- laitteen toimintaperiaate:
SmartGauge uses "computer models" of different types of lead acid, deep cycle, batteries. A "computer model" is a set of numerical values which attempt to represent the various parameters of a real world item. In this case a deep cycle, lead acid, battery. This model is then used by an "algorithm" in SmartGauge to calculate the
state of charge. An algorithm is basically nothing more than a series of calculations, but rather than just performing a fixed calculation on a fixed set of figures, the algorithm continually calculates results, and some of these results are fed back into future calculations giving an ever changing, and self correcting, result.
Tuo kannattaa lukea oikein huolella ja ajatuksella, ja miettiä sitten, mitä siinä oikein sanotaankaan...
Hyvän ja toimivan tuotteen valmistajalla asiat eivät ole näin.
Tähän lisätään perusasia akuista: kuormitetun akun varaustilaa ei voi arvioida jännitemittauksella (smartgauge on jännitemittari, ei se oikein muuta voi olla).
Eli ei kelpaa akkumonitoriksi.Päivitysten loppuminen saattaa johtua siitä, että Merln osti Smartgaugen 2009. Heidän sivuiltaan löytyy niitä referenssikohteitakin, mm. Sotilasajoneuvot.
Smartgauge ei arvioi varaustilaa yksittäisen jännitearvon mukaan, vaan seuraa jännitteen muutoksia ajan suhteen. - vaihtovirtaa akkuun
Käärmeöljyä kirjoitti:
Smartgaugen web-sivuilta (smartgauge.co.uk)
- sivuja päivitetty viimeksi noin neljä vuotta sitten
- ei jälleenmyyjiä naapuripitäjien ulkopuolella, vaikka ollut toiminnassa ainakin 8 vuotta
- Peukert esiintyy joka paikassa, hyvin detaljsti ja antaumuksella
- Ei ensimmäistäkään asiakasreferenssiä
- laitteen toimintaperiaate:
SmartGauge uses "computer models" of different types of lead acid, deep cycle, batteries. A "computer model" is a set of numerical values which attempt to represent the various parameters of a real world item. In this case a deep cycle, lead acid, battery. This model is then used by an "algorithm" in SmartGauge to calculate the
state of charge. An algorithm is basically nothing more than a series of calculations, but rather than just performing a fixed calculation on a fixed set of figures, the algorithm continually calculates results, and some of these results are fed back into future calculations giving an ever changing, and self correcting, result.
Tuo kannattaa lukea oikein huolella ja ajatuksella, ja miettiä sitten, mitä siinä oikein sanotaankaan...
Hyvän ja toimivan tuotteen valmistajalla asiat eivät ole näin.
Tähän lisätään perusasia akuista: kuormitetun akun varaustilaa ei voi arvioida jännitemittauksella (smartgauge on jännitemittari, ei se oikein muuta voi olla).
Eli ei kelpaa akkumonitoriksi.Lue SmartGaugen suunnittelijan kirjoitus:
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?73924-Smartbank-battery-management&p=716133#post716133
Mittauksia voidaan tehdä esim:
"Pull a brief current pulse from the battery and measure the voltage drop, this will give an indication of internal resistance.
Present an AC voltage across the battery and measure the phase angle and amplitude of the resultant current. This will show the AC impedance of the battery.
Do the same thing with a wide variety of frequencies and analyse the results. This is know as AC impedance spectrography.
These are very well known methods of battery measurements. They all involve '2 wires'. There are *many* more that can be made with 2 wires." - vaihtovirtaa akkuun
vaihtovirtaa akkuun kirjoitti:
Lue SmartGaugen suunnittelijan kirjoitus:
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?73924-Smartbank-battery-management&p=716133#post716133
Mittauksia voidaan tehdä esim:
"Pull a brief current pulse from the battery and measure the voltage drop, this will give an indication of internal resistance.
Present an AC voltage across the battery and measure the phase angle and amplitude of the resultant current. This will show the AC impedance of the battery.
Do the same thing with a wide variety of frequencies and analyse the results. This is know as AC impedance spectrography.
These are very well known methods of battery measurements. They all involve '2 wires'. There are *many* more that can be made with 2 wires."Niin ja laitteen nimi on tosiaan Merlin Smartgauge. Sitä valmistaa Englantilainen Merlin Equipments Ltd:
http://www.merlinequipment.com/markets/group.asp?groupid=19 - Veneeseen shunttiv.
vaihtovirtaa akkuun kirjoitti:
Niin ja laitteen nimi on tosiaan Merlin Smartgauge. Sitä valmistaa Englantilainen Merlin Equipments Ltd:
http://www.merlinequipment.com/markets/group.asp?groupid=19Valmistaja itse suosittaa shuntillista versiota (PowerGauge), jos akut aina välillä saa täyteen ja tuota shuntitonta (SmartGauge) vain, jos akkuja ei pitkiin aikoihin saa täyteen ladattua:
"If you are prepared to periodically re-synchronise your monitor, then the Merlin PowerGauge Lite and Pro are good examples. If however, your application is such that manual re-synchronisation is not possible or practical, Merlin SmartGauge is the ideal solution.
- seppomartti
Ongelmani on suuri ja vaihteleva kulutus ja tuotto muutaman viikon ajan 24 h /vrk 200Ah hupiakuista. Ei taida jännitemittaukseen perustuvilla laitteilla olla paljon käyttöä. Tälläkin hetkellä on varoitussummeri vahtimassa jännitteen laskua. Seuraavaksi kytkeytyy autopilotti pois. Parin sadan monitori ei tunnu kalliilta 5000€:n hydrogeneraattorin jälkeen. Muttei hiljaisissa vauhdeissa sitäkään viitsi turhaan käyttää käsijarruna.
- 407
Näin messuilla Baltic-Rigging:in osaltolla uuden hydrogenun. Näytti asialliselta, mutta oli varsin kallis. Mahtaako Seppomartilla olla sellainen...? Jos olet hommannut sellaisen, niin käyttökokemukset kiinnostavat!
- LVM AeroHydrogen ?
407 kirjoitti:
Näin messuilla Baltic-Rigging:in osaltolla uuden hydrogenun. Näytti asialliselta, mutta oli varsin kallis. Mahtaako Seppomartilla olla sellainen...? Jos olet hommannut sellaisen, niin käyttökokemukset kiinnostavat!
Minulla on hyviä kokemuksia LVM:n Hydrogen laahusgeneraattorista ja pidän sitä luotettavana vaihtoehtona kiinteille potkurilatureille, joissa tietämäni mukaan on esiintynyt enemmän harmeja kuin laahusgenuissa. LVM:n systeemiin saa perätolpan, jolla takakaiteeseen narulla kiinnitetty generaattori muutetaan satamassa tuuligenuksi.
Tältä sivustolta löytyy tietoa LVM Aero/Hydrogenujen tehoista:
http://www.jabscoshop.com/information-lvm/lvm-about-lvm-generators.htm - laahuspotkuri LVM
LVM AeroHydrogen ? kirjoitti:
Minulla on hyviä kokemuksia LVM:n Hydrogen laahusgeneraattorista ja pidän sitä luotettavana vaihtoehtona kiinteille potkurilatureille, joissa tietämäni mukaan on esiintynyt enemmän harmeja kuin laahusgenuissa. LVM:n systeemiin saa perätolpan, jolla takakaiteeseen narulla kiinnitetty generaattori muutetaan satamassa tuuligenuksi.
Tältä sivustolta löytyy tietoa LVM Aero/Hydrogenujen tehoista:
http://www.jabscoshop.com/information-lvm/lvm-about-lvm-generators.htmLaitoin viestiini hiukan virheellisen nimen. LVM:n hydrogenun nimi on Aqua4gen. Pikaisella nettihaulla tuli vastaan vain itialiankielinen videolinkki, jossa sentään näkyy genun narukiinnitys takakaiteeseen ja laahuspotkurin naru veneen perässä:
http://www.youtube.com/watch?v=tGzghXML09E
Käytännössä on niin, että kovassa vauhdissa laahuspotkuri pyrkii hyppimään pintaan. Ongelma helpottuu, jos laahuspotkurin kahvaan lisää painoksi pari akselisinkkiä. - seppomartti
407 kirjoitti:
Näin messuilla Baltic-Rigging:in osaltolla uuden hydrogenun. Näytti asialliselta, mutta oli varsin kallis. Mahtaako Seppomartilla olla sellainen...? Jos olet hommannut sellaisen, niin käyttökokemukset kiinnostavat!
Hydrogeneraattorista on aikaisemminkin ollut vääntöä näillä palstoilla. Nyt on 4000 mailia kokemusta Watt & Sea Cruising-mallista 100W aurinkokennon lisäksi.. Katso: http://www.wattandsea.com/en/cruising-hydrogenerator. Atlantin yli ARC2012 kului löpöä vain10 litraa ja taidan selvitä takaisin samalla sopalla. Virran tuotto on eksponentiaalinen käyrä ja pasaatissa tuotto on koko ajan tapissaan 500W/24h satoi tai paistoi. Lisävastuksen vaikutusta on vaikea havaita. Perinteinen väite menetetystä 0.5 solmusta olisi ylityksessä ollut noin 1vrk eli 16vrk sijaan olisi ollut ilman hydroa 15. Vaikea uskoa. Ainakin kruiserissa vastus on merkityksetön 7-10 kts vauhdista ylöspäin. 5-6 solmun alapuolella tilanne muuttuu hydrosähköllä epäedullisemmaksi. Suomen oloissa vastus varmaan muuttuu merkittäväksi jos heikossa tuulessa haluaa pitää vauhtia. 5 solmun vauhdissa narusta tunnusteltuna vastus on likimäärin samaa luokkaa kuin isoa kumijollaa raahaisi. Watt & Sea kipataan ylös/alas kuin pieni perämoottori kohtuullisen vaivattomasti. Perässä narulla raahattavat hydrogeneraattorit nousevat kovassa vauhdissa pintaan eivätkä silloin toimi. Hitaassa vauhdissa ilmeisesti vastus niillä on suurempi. Toiseksi parhaana vaihtoehtona katselisin Duogen tuuli- ja vesigeneraattoria. Se on aika iso riuku peräpeilissä mutta ajatuksena ok. Satamassa tuuligenu ja kippaamalla vesigenu kun ollaan liikkeessä
- seppomartti
LVM AeroHydrogen ? kirjoitti:
Minulla on hyviä kokemuksia LVM:n Hydrogen laahusgeneraattorista ja pidän sitä luotettavana vaihtoehtona kiinteille potkurilatureille, joissa tietämäni mukaan on esiintynyt enemmän harmeja kuin laahusgenuissa. LVM:n systeemiin saa perätolpan, jolla takakaiteeseen narulla kiinnitetty generaattori muutetaan satamassa tuuligenuksi.
Tältä sivustolta löytyy tietoa LVM Aero/Hydrogenujen tehoista:
http://www.jabscoshop.com/information-lvm/lvm-about-lvm-generators.htmJos katsot raahattavan hydrogeneraattorin ampperimäärää meille mielenkiintoisella alueella 6-8 solmua niin se on oleellisesti huonompi kuin kiinteällä ( Ks ao linkkini). Siis jos uskomme valmistajien käppyröitä ja miksi emme uskoisi kun ei ole mitattua tietoa.
- 407
seppomartti kirjoitti:
Hydrogeneraattorista on aikaisemminkin ollut vääntöä näillä palstoilla. Nyt on 4000 mailia kokemusta Watt & Sea Cruising-mallista 100W aurinkokennon lisäksi.. Katso: http://www.wattandsea.com/en/cruising-hydrogenerator. Atlantin yli ARC2012 kului löpöä vain10 litraa ja taidan selvitä takaisin samalla sopalla. Virran tuotto on eksponentiaalinen käyrä ja pasaatissa tuotto on koko ajan tapissaan 500W/24h satoi tai paistoi. Lisävastuksen vaikutusta on vaikea havaita. Perinteinen väite menetetystä 0.5 solmusta olisi ylityksessä ollut noin 1vrk eli 16vrk sijaan olisi ollut ilman hydroa 15. Vaikea uskoa. Ainakin kruiserissa vastus on merkityksetön 7-10 kts vauhdista ylöspäin. 5-6 solmun alapuolella tilanne muuttuu hydrosähköllä epäedullisemmaksi. Suomen oloissa vastus varmaan muuttuu merkittäväksi jos heikossa tuulessa haluaa pitää vauhtia. 5 solmun vauhdissa narusta tunnusteltuna vastus on likimäärin samaa luokkaa kuin isoa kumijollaa raahaisi. Watt & Sea kipataan ylös/alas kuin pieni perämoottori kohtuullisen vaivattomasti. Perässä narulla raahattavat hydrogeneraattorit nousevat kovassa vauhdissa pintaan eivätkä silloin toimi. Hitaassa vauhdissa ilmeisesti vastus niillä on suurempi. Toiseksi parhaana vaihtoehtona katselisin Duogen tuuli- ja vesigeneraattoria. Se on aika iso riuku peräpeilissä mutta ajatuksena ok. Satamassa tuuligenu ja kippaamalla vesigenu kun ollaan liikkeessä
Tätä juuri hypistelin messuilla! Tuntuisi olevan hyvä peli!
- Duogen rules?
seppomartti kirjoitti:
Hydrogeneraattorista on aikaisemminkin ollut vääntöä näillä palstoilla. Nyt on 4000 mailia kokemusta Watt & Sea Cruising-mallista 100W aurinkokennon lisäksi.. Katso: http://www.wattandsea.com/en/cruising-hydrogenerator. Atlantin yli ARC2012 kului löpöä vain10 litraa ja taidan selvitä takaisin samalla sopalla. Virran tuotto on eksponentiaalinen käyrä ja pasaatissa tuotto on koko ajan tapissaan 500W/24h satoi tai paistoi. Lisävastuksen vaikutusta on vaikea havaita. Perinteinen väite menetetystä 0.5 solmusta olisi ylityksessä ollut noin 1vrk eli 16vrk sijaan olisi ollut ilman hydroa 15. Vaikea uskoa. Ainakin kruiserissa vastus on merkityksetön 7-10 kts vauhdista ylöspäin. 5-6 solmun alapuolella tilanne muuttuu hydrosähköllä epäedullisemmaksi. Suomen oloissa vastus varmaan muuttuu merkittäväksi jos heikossa tuulessa haluaa pitää vauhtia. 5 solmun vauhdissa narusta tunnusteltuna vastus on likimäärin samaa luokkaa kuin isoa kumijollaa raahaisi. Watt & Sea kipataan ylös/alas kuin pieni perämoottori kohtuullisen vaivattomasti. Perässä narulla raahattavat hydrogeneraattorit nousevat kovassa vauhdissa pintaan eivätkä silloin toimi. Hitaassa vauhdissa ilmeisesti vastus niillä on suurempi. Toiseksi parhaana vaihtoehtona katselisin Duogen tuuli- ja vesigeneraattoria. Se on aika iso riuku peräpeilissä mutta ajatuksena ok. Satamassa tuuligenu ja kippaamalla vesigenu kun ollaan liikkeessä
Tuoretta suomalaista Duogen-kokemusta voi lukea täältä:
http://blog.mailasail.com/valentina/507
- -Mika-
No vastaavassa kulutus/lataustilanteessa SG on osoittautunut erittain tarkaksi ja huolettomaksi monitoriksi. Se ei perustu pelkkään jännitemittaukseen. Mutta tämä kaikki käytiin siinä aiemmassa ketjussa jo läpi.
- Ei toimi noin
Smartgaugen valmistaja ei kerro, mihin muuhun kuin jännitteenmittaukseen laite perustuu.
Jotain akusta on mitattava, ja napojen välistä ei saa mitattua mitään muuta kuin napajännitteen. Asiaan ei vaikuta se, vaikka akkuun mittausten välillä jotain virtapulsseja syötettäisiin. Teoriassa jos akussa ei olisi mitään muuta kuormaa kuin tuo mittalaite, pienillä lataus/purku-sykleillä voitaisiin ehkä jotain mitata, mutta kun käyttötilanteessa kuormaa aina on ja se vielä vaihteleekin koko ajan, virtamittaus on ainoa keino kapasiteetin seurantaan. Shunttityyppinen virtamittarikin muuten on jännitemittari, mikä noin kuriositeettina todettakoon.
On hyvä myös tiedostaa, että tyypillinen 12 voltin akku on itse asiassa 6 sarjaan kytkettyä täysin erillistä akkua, joten on siinä "tietokonemallintamista", jos SG:n valmistajan ajatuksen virtaa seuraillaan :-) - vaihtovirtaa akkuun
Ei toimi noin kirjoitti:
Smartgaugen valmistaja ei kerro, mihin muuhun kuin jännitteenmittaukseen laite perustuu.
Jotain akusta on mitattava, ja napojen välistä ei saa mitattua mitään muuta kuin napajännitteen. Asiaan ei vaikuta se, vaikka akkuun mittausten välillä jotain virtapulsseja syötettäisiin. Teoriassa jos akussa ei olisi mitään muuta kuormaa kuin tuo mittalaite, pienillä lataus/purku-sykleillä voitaisiin ehkä jotain mitata, mutta kun käyttötilanteessa kuormaa aina on ja se vielä vaihteleekin koko ajan, virtamittaus on ainoa keino kapasiteetin seurantaan. Shunttityyppinen virtamittarikin muuten on jännitemittari, mikä noin kuriositeettina todettakoon.
On hyvä myös tiedostaa, että tyypillinen 12 voltin akku on itse asiassa 6 sarjaan kytkettyä täysin erillistä akkua, joten on siinä "tietokonemallintamista", jos SG:n valmistajan ajatuksen virtaa seuraillaan :-)Smartgaugen valimstaja ei tosiaan kerro miten mittaus tapahtuu, koska kyse on liikesalaisuudesta, mutta keinoja kyllä on. Napojen välistä voi mitata muutakin kuin vain tasajännitteen.
Kuten edellä sanottiin, jos akkuun syötetään vaihtojännitettä eri taajuuksilla, mitataan sen aiheuttaman virran voimakkuus ja vaihesiirtymä, lasketaan impedanssi ja verrataan saatuja tuloksia taulukkoarvoihin, niin saadaan tietoa sekä akun kunnosta että varaustilasta.
Menetelmän nimi on sähkökemiallinen impedanssispektroskopia (electrochemical impedance spectroscopy, EIS) ja sillä voidaan mitata akun tilaa kuormituksen aikana tai välittömästi latauksen jälkeen.
Sen, joka väittää, että akusta voi mitata vain jännitteen, on syytä päivittää tietonsa tälle vuosituhannelle. - 407
vaihtovirtaa akkuun kirjoitti:
Smartgaugen valimstaja ei tosiaan kerro miten mittaus tapahtuu, koska kyse on liikesalaisuudesta, mutta keinoja kyllä on. Napojen välistä voi mitata muutakin kuin vain tasajännitteen.
Kuten edellä sanottiin, jos akkuun syötetään vaihtojännitettä eri taajuuksilla, mitataan sen aiheuttaman virran voimakkuus ja vaihesiirtymä, lasketaan impedanssi ja verrataan saatuja tuloksia taulukkoarvoihin, niin saadaan tietoa sekä akun kunnosta että varaustilasta.
Menetelmän nimi on sähkökemiallinen impedanssispektroskopia (electrochemical impedance spectroscopy, EIS) ja sillä voidaan mitata akun tilaa kuormituksen aikana tai välittömästi latauksen jälkeen.
Sen, joka väittää, että akusta voi mitata vain jännitteen, on syytä päivittää tietonsa tälle vuosituhannelle.Tässä oli erittäin laadukasta keskustelua tärkeästä aiheesta! Kiitos keskustelijoille!!!
- SmartG
Ei toimi noin kirjoitti:
Smartgaugen valmistaja ei kerro, mihin muuhun kuin jännitteenmittaukseen laite perustuu.
Jotain akusta on mitattava, ja napojen välistä ei saa mitattua mitään muuta kuin napajännitteen. Asiaan ei vaikuta se, vaikka akkuun mittausten välillä jotain virtapulsseja syötettäisiin. Teoriassa jos akussa ei olisi mitään muuta kuormaa kuin tuo mittalaite, pienillä lataus/purku-sykleillä voitaisiin ehkä jotain mitata, mutta kun käyttötilanteessa kuormaa aina on ja se vielä vaihteleekin koko ajan, virtamittaus on ainoa keino kapasiteetin seurantaan. Shunttityyppinen virtamittarikin muuten on jännitemittari, mikä noin kuriositeettina todettakoon.
On hyvä myös tiedostaa, että tyypillinen 12 voltin akku on itse asiassa 6 sarjaan kytkettyä täysin erillistä akkua, joten on siinä "tietokonemallintamista", jos SG:n valmistajan ajatuksen virtaa seuraillaan :-)Juu, ei se akun matemaattinen malli mikään yksinkertainen ole silloin kun simuloinnissa pyritään suureen tarkkuuteen kaikissa toimintapisteissä. Tällaisen mallin avulla pystytään kuitekin aika tarkasti esim. laskemaan mitä jännitteelle tapahtuu kun virtaa muutetaan suuntaan tai toiseen. Smargauge käyttänee tätä mallia takaperin, eli seuraamalla jännitteen nopeita ja hitaita muutoksia, se laskee mitä muutokset tarkoittavat suhteellisena virtana. Tämän avulla Smartgauge pysyy varaustilan muutosten jäljillä.
- Mittaa jännite
SmartG kirjoitti:
Juu, ei se akun matemaattinen malli mikään yksinkertainen ole silloin kun simuloinnissa pyritään suureen tarkkuuteen kaikissa toimintapisteissä. Tällaisen mallin avulla pystytään kuitekin aika tarkasti esim. laskemaan mitä jännitteelle tapahtuu kun virtaa muutetaan suuntaan tai toiseen. Smargauge käyttänee tätä mallia takaperin, eli seuraamalla jännitteen nopeita ja hitaita muutoksia, se laskee mitä muutokset tarkoittavat suhteellisena virtana. Tämän avulla Smartgauge pysyy varaustilan muutosten jäljillä.
Laita tarkka jännitemittari akun napoihin ja katso, mitä tapahtuu, kun kytket erilaisia isoja ja pienempiä laitteita päälle ja pois. Sitten mietit, mitä niistä pienistä jännitevaihteluista oikein "mallinnetaan" ja akun kapasiteettia arvioidaan.
Smartgauge on kuin Wincapita. Rahaa tulee mullistavalla uudella menetelmällä, jota emme kuitenkaan kerro tarkemmin...
Jännä homma, että kaikki Mastervoltin akkumonitorointiratkaisut perustuvat virran integrointiin. Eivät taida Mastervoltilla oikein vielä osata näitä hommia :-) - Joakim_
Mittaa jännite kirjoitti:
Laita tarkka jännitemittari akun napoihin ja katso, mitä tapahtuu, kun kytket erilaisia isoja ja pienempiä laitteita päälle ja pois. Sitten mietit, mitä niistä pienistä jännitevaihteluista oikein "mallinnetaan" ja akun kapasiteettia arvioidaan.
Smartgauge on kuin Wincapita. Rahaa tulee mullistavalla uudella menetelmällä, jota emme kuitenkaan kerro tarkemmin...
Jännä homma, että kaikki Mastervoltin akkumonitorointiratkaisut perustuvat virran integrointiin. Eivät taida Mastervoltilla oikein vielä osata näitä hommia :-)Kahdella piuhalla toimii vaikkapa LCR-mittari, joka pystyy mittaamaan mittauskohteesta nimensä mukaisesti induktanssin, kapasitanssin ja vastuksen. Nämä muuttuvat akun varaustilan mukana. Smartgaugessa on jotain tämäntapaista ja tietysti on viisasta jättää tarkemmin kertomatta, kun on osannut tehdä melko halvalla ilmeisest toimivan vekottimen. Hölmöähän se olisi suoraan kertoa kilpailijoille toimintaperiaate. Mallinnus lienee softa, joka sovittaa akun varaustilan mittauksiin. Sehän on kerrottu, että mittari on tarkka vasta muutaman purkaussyklin jälkeen.
Tässä esimerkkinä yksi LCR-mittari: https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=76-526-18
- seppomartti
Näillä sivuilla näytää olevan lukijoita. Akkumonitorit pääkaupunkiseudulla on myyty loppuun!
- sy Snoopy
Mulla on akkumonitori ollut 9 v ja hyvin on toiminut ja antanut infoa. Se taitaa olla instrumentti mitä seuraan GPS:n ohella eniten. En tietenkään tiedä onko sen antama info täysin oikeaa, mutta kun 6 V golkärryn akut kestivät 8,5 v, niin kai se on auttanut. Mulla oli monta vuotta vetogeneraattori. Se tuotti virtaa ihan ok, mutta isot kalat rikkoi sen propellin. Kaikilta, jotka olen tavannut ja joilla sellainen on ollut vuosia, on mennyt vähintäin yksi propelli. Multa hai (?) katkaisi Al-valu siivet propellista. Joo, voithan ostaa uuden propellin (ei myydä atolleilla) tai korjauttaa rikkoutuneen. (Mikähän se siivekkeiden nousukulma olikaan?) Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi
- Seppomartti
Kiersin Hesan liikkeet. Akkumonitorit myyty loppuun keskellä talvea!. Virtapulaa sinänsä ei ole kun pidän hydrogeneraattorin vedessä muttei viitsisi heikoissa tuulissa turhaan pitää käsijarrua päällä. .Netistä saisi muttei enään kerkiä seuraavalle legille. Vastoin yleistä hintaluuloa netin halpuudesta esim. NASAn hinta ei ole Suomessa oikeastaan kalliimpi.
Ei oikeastaan ole yllätys, että isot kalat ovat narulla raahattavasta propellista kiinnostuneita. Aikanaan Walker laahuslokin propellit katosi jo Itämerellä kalojen suihin. Muuten oli hyvä peli ja on vieläkin mukana varalla. Käyttämäni hydrogeneraattori on peräpeilistä alas kipattava niin eipä hai napsi.- Bossu
Kyllä ainakin lauantaina oli Nautikulman ständillä Turun Meri kutsuu-messuilla akkukmonitori kaupan. Siitä vain liikkeeseen soitto ja käske laittaa bussilla tai postilla hesaan.
- Paneelikatostuuminta
Mikä pn loppupäätelmä? Onko tuo smart gauge nyt hyvä vai ei?
Oma tarve on 660w sähköperämoottori 12volttia sekä Exide 230 ah akku jota käytetään niin että rantaan ajetaan vaikka potkuri tuskin pyörii.
Kertooko tuommoinen nyt jatkossa missä mennään?
Kertokaa jotain muita akkumonitoteita erittäin yksinkertaisia en tarvitse läppäri portteja vaan tiedon mitä on jäljellä että voi vilkaisulla päätellä mitä tekee .- seppomartti
0.6 kW sähköperämoottorilla pääset kumijollalla maihin mutta 230 Ah akku on liian iso. Veneen liikutteluun taas puolimhevosvoimaa perämoottorissa on mitätön teho. Kummassakaan tapauksessa akkumonitorista ei liene hyötyä.
- Sg-toimii
Ainakin omassa käytössä SG on toiminut loogisesti ja uskottavalla tavalla. Simppeli käyttää.
- toinen.ääni
Edellisen voisin hyvin toistaa. SG:n hyviä puolia on ainakin se, että vaikka näyttäisi väärinkin, ei virhe koskaan ole aiempaa suurempi. Vaikka sähköt ja sähköjen mittaaminen on itselle hyvinkin tuttua monella tapaa, valitsisin SG:n uudestaan.
- Volttiamppeeri
Ajattelin laittaa 3 kpl tällaisia omaan huvikuunariin.
http://www.ebay.de/itm/LED-Digital-Voltmeter-Spannungsanzeige-Amperemeter-Strommesser-0-100V-0-100A-/221799389984?var=&hash=item33a4461b20:m:mYnMkUgN1nYNINll1pEDCLAMiten olisi tällainen ?Tosin isommalla virralla mutta mittari on sama mutta shuntilla.Mikäli ymmärrän käyttöohjeen oikein mittaa tämä laite akkuun menevän ja akusta tulevat Ah :t tai Wh:t Ostn itse sen 20 A laitteen mutta ei ole vielä kokeiltu.
http://www.banggood.com/90V-20A-Digital-Voltmeter-Ammeter-Voltage-Meter-With-Color-Display-p-1079261.html?rmmds=myorder- seppomartti
lihamylly1 kirjoitti:
Miten olisi tällainen ?Tosin isommalla virralla mutta mittari on sama mutta shuntilla.Mikäli ymmärrän käyttöohjeen oikein mittaa tämä laite akkuun menevän ja akusta tulevat Ah :t tai Wh:t Ostn itse sen 20 A laitteen mutta ei ole vielä kokeiltu.
http://www.banggood.com/90V-20A-Digital-Voltmeter-Ammeter-Voltage-Meter-With-Color-Display-p-1079261.html?rmmds=myorderMitenkä edelliset herrat ajattelevat 10-20A laitteen toimivan, jos laturi nykyään tuottaa 115 VP:ssa ja Yanmarissa 120A ?
- MitaanTietamaton
seppomartti kirjoitti:
Mitenkä edelliset herrat ajattelevat 10-20A laitteen toimivan, jos laturi nykyään tuottaa 115 VP:ssa ja Yanmarissa 120A ?
Ehkä hupiakusto on sellaista mallia, ettei ota koskaan enempää virtaa vastaan.
Meillä on vastaava kiinalainen hupimittari 100A shuntilla. Maksimivirrat, jota olen nähnyt mittarissa on 16A luokkaa 70A-laturilla.
Muuten mittarin tarkkuus lienee tarkempi pienemmällä shuntilla. Käytännössä silläkään ei liene merkitystä, koska mittarin suurin anti on havaita poikkeamat normaalissa kulutustottumuksessa. - Joakim1
Minulla on 180 Ah hupiakku ja 60 A laturi. Kyllä tuo usein lataa yli 50 A, tosin ei kovin pitkään, vaan virta tippuu 20 A paikkeille 5-30 minuutin jälkeen. Akku ei ole mikään ihmeellinen, vaan perinteinen avatattvilla korkeilla.
Shuntti ei kestä kovinkaan suurta ylivirtaa, vaan ylikuumenee aiheuttaen paloriskin ja mahdollisesti palaa poikki. Vaikkapa 100 mV 20 A shuntti aiheuttaa 100 A virralla 0,5 V jännitehäviön eli kuumenee 50 W teholla suunnitellun 2 W sijaan. - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Minulla on 180 Ah hupiakku ja 60 A laturi. Kyllä tuo usein lataa yli 50 A, tosin ei kovin pitkään, vaan virta tippuu 20 A paikkeille 5-30 minuutin jälkeen. Akku ei ole mikään ihmeellinen, vaan perinteinen avatattvilla korkeilla.
Shuntti ei kestä kovinkaan suurta ylivirtaa, vaan ylikuumenee aiheuttaen paloriskin ja mahdollisesti palaa poikki. Vaikkapa 100 mV 20 A shuntti aiheuttaa 100 A virralla 0,5 V jännitehäviön eli kuumenee 50 W teholla suunnitellun 2 W sijaan.Koneella latailun yksi ongelma, mitä ei yllä mainita, on vajaa lataus. Vaikka koneen laturi tuottaa 80A tai 120A laskee latausvirta akuston täyttyessä. Todennäköisesti emme jaksa kuunnella dieselin tyhjäkäyntiä vaan lopetamme latauksen 0.5-1.0 tunnin kuluttua. Akut tuskin koskaan täyttyvät vaan jäävät esim 80% lataukseen kun viimeiset prosentit kestäisivät niin kauan.
- purjevelho1
Joakim1 kirjoitti:
Minulla on 180 Ah hupiakku ja 60 A laturi. Kyllä tuo usein lataa yli 50 A, tosin ei kovin pitkään, vaan virta tippuu 20 A paikkeille 5-30 minuutin jälkeen. Akku ei ole mikään ihmeellinen, vaan perinteinen avatattvilla korkeilla.
Shuntti ei kestä kovinkaan suurta ylivirtaa, vaan ylikuumenee aiheuttaen paloriskin ja mahdollisesti palaa poikki. Vaikkapa 100 mV 20 A shuntti aiheuttaa 100 A virralla 0,5 V jännitehäviön eli kuumenee 50 W teholla suunnitellun 2 W sijaan.Hei!
Tämä ei ehkä ole asian keskiössä, mutta kuitenkin: Kirjoitit, että100mV 20A shuntti aiheuttaa 100A virralla 0,5V jännitehäviön, jolloin teho(häviö) on 50W. Miksi olisi noin? Eikö shuntti olekaan lineaarinen kapistus, passiivinen vastus? - Joakim1
purjevelho1 kirjoitti:
Hei!
Tämä ei ehkä ole asian keskiössä, mutta kuitenkin: Kirjoitit, että100mV 20A shuntti aiheuttaa 100A virralla 0,5V jännitehäviön, jolloin teho(häviö) on 50W. Miksi olisi noin? Eikö shuntti olekaan lineaarinen kapistus, passiivinen vastus?Onhan se lineaarinen eli jännitehäviö kasvaa lineaarisesti virran kasvaessa. Vastuksessa lämmöksi muuttuva teho on kuitenkin virran ja jännitehäviön tulo eli se kasvaa virran toisessa potenssissa.
U=R*I ja P=U*I
=>
P=R*I^2 Niin Joakimille eka kysymys.
Miksi valita 2 A shuntti paikkaan jossa virta on 100 A ? Totta kai kuumenee.
Mutta edelleen ostamastani kulutusmittarista.Pettääkö logiikkani kun ajattelen että mittari mittaa akkuun menevän virran ja jos virtaa ei mene (siis akkua kuormitetaan) niin se vähentää lukemaa. Eikö tämä ole juuri sitä mitä halutaan ?
Pidetään vain huolta siitä että akkuun menevä virta on suurempi kuin sieltä otettu häviöt (?).
MitaanTietamaton kirjoitti aivan oikein hupiakkuun menevästä virrasta, se on aina alle 10 A (aurinkopaneelit). Syöttö on pelkästään jääkappiin.
Iski muuten virus rokotuksesta huolimatta, tosi skeida olo.- LataaPienestiMittaaPiene
lihamylly1 kirjoitti:
Niin Joakimille eka kysymys.
Miksi valita 2 A shuntti paikkaan jossa virta on 100 A ? Totta kai kuumenee.
Mutta edelleen ostamastani kulutusmittarista.Pettääkö logiikkani kun ajattelen että mittari mittaa akkuun menevän virran ja jos virtaa ei mene (siis akkua kuormitetaan) niin se vähentää lukemaa. Eikö tämä ole juuri sitä mitä halutaan ?
Pidetään vain huolta siitä että akkuun menevä virta on suurempi kuin sieltä otettu häviöt (?).
MitaanTietamaton kirjoitti aivan oikein hupiakkuun menevästä virrasta, se on aina alle 10 A (aurinkopaneelit). Syöttö on pelkästään jääkappiin.
Iski muuten virus rokotuksesta huolimatta, tosi skeida olo.Sulla ei siis moottorinmlaturi koskaan lataa hupiakkuja? Silloin toki pienellä shuntilla pärjää.
Jääkaappiakku (90 Ah) on pelkkien aurinkopanelien (2x60W) varassa mutta kun se viime kesänä ei riittänyt. Lämpöeristettiin jääkaappi, ensi kesänä saa nähdä mihin se johti.Syyskuun puolivälissä vaikutti lupaavalta. Niin, ulkoista shunttia ei tarvise ollenkaan.
- Merimarinel
Miten olisi Defan 12V Akkuindikaattori (tupakansytytinmalli)
Ei olisi pahan hintainen.- MitaanTietamaton
Nuo puna-, kelta-, vihreälediset antavat tietysti suuntaa akun varauksesta. Tavallinen digitaalinen yleismittari on käyttökelpoisempi akun varauksen tarkasteluun. Vaikka se ei ihan absoluuttisesti mittaisikaan 0,01V tarkkuudella, niin jännitettä seuraamalla saa paremman kuvan varaustarpeesta kuin tupsyt ledinäytöllä, joka sekin on vain jännitemittari.
Akkumonitori kertoo vielä sisään tai ulos kulkevaa virtaa ja laskee siitä varaustasoa. Meillä on vastaava kuin Lihamylly1 viestin Banggoodin kiinanihme ja sitä päivittäin useasti tulee vilkuiltua. Joskus jopa tulee havaittua turhaan päällä olevia sähkölaitteita.
Ei kiinanihme pysty yhtä tarkasti pysymään akun reaalisessa varaustasossa mukana kuin oikeat monitorit. Akkuunhan pitää syöttää enemmän virtaa sisään kuin sitä saa ulos. Mutta huvikuunarissa se on hintansa haukkunut. Ja hämmästys on ollut melkoinen, kun se on parina keväänä jopa toiminut talven jälkeenkin.
- Insinöri
Olen käyttänyt tätä, toimii tarpeeksi hyvin.
https://www.aliexpress.com/item/Digital-Battery-Tester-DC50V-100A-Battery-Voltage-Current-Power-Capacity-Charging-time-Monitor-Indicator-5in1-Battery/32242112304.html?spm=2114.01010208.3.52.zBricC&ws_ab_test=searchweb0_0,searchweb201602_3_10065_10068_10000009_10084_10083_10080_10082_10081_10060_10062_10056_10055_10054_10059_10099_10078_10079_426_10103_10073_10102_10096_10052_10053_10050_10107_10051_10106,searchweb201603_10,afswitch_5,single_sort_0_default&btsid=79656809-eac9-4e97-ac36-29a4abaa0415Insinöri
Mielenkiintoisia mittalaitteita.Taidan tilata sieltä jonkun.Meidän veneeseen tulee ensi kesänä jääkaapin varmistamiseksi lithiumakut.Niitä ei ladata veneessä (18,6 VDC) mutta niitten varaustilaa pitää valvoa jollakin lailla. Jokin näistä mittareista sopii.Kiitos vinkistä !
Tällaiset vinkit ovat kullanarvoisia.
- Eiairojakäsiin
Mikähän akkumonitori sopii sähköperämoottori käyttööä?
Tuo merlin smartgauge ? Akkua vain puretaan ja sitten taas kotona täyteen laturista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1397790Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde391989Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251930- 911643
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801575Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071030- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5929Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812