Voiko narsistisesta persoonallisuushäiriöstä parantua/toipua? Tai löytyisköhän yhtäkään kokemusta että näin on käynyt? Jos on niin kuinka pitkä taival ammattiauttajan kanssa jne....?
Parantuminen?
a.nyymi1
26340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Luonnetta ja persoonaa ei voi muuttaa. Narsisti on luonteeltaan viallinen, eikä vikaa voi korjata.
Olen erimieltä .. narsismi on persoonallisuushäiriö ja sairaus. Voi puhjeta esim. oman lapsen syntymän jälkeenkin vasta aikuisena. Sairautta voi parantaa mutta varmasti pitkä pitkä tie ja ongelmana että narsisteja vaikea saada hoitoon koska eivät itse ymmärrä sairauttaan. Kyllä persoonallisuushäiriöitä hoidetaan.
Puhut nyt jostain muusta kuin luonnehäiriöstä. Narsismisuus on kyllä ylikorostuneena moninlaisissa "mielenterveys sairauksissa" ,mutta todelliset luonnehäiriöt mukaan lukien narsistinen pershärö ei ole sairaus vaan luonteen piirre, jossa ihmiseltä pysyvästi puuttuu kyky ymmärtää tunne-elämää tavallisen ihmisen tunneälyn mittakaavassa, koska hänen tunneälynsä on kehittymätön, eikä sitä voida sairauden tapaan parantaa tai mitenkään palauttaa, koska se on jo ennen syntymää kehityshäiriönä syntynyt häiriö.
Muita tunne-elämän kriisejä voidaan kyllä terapialla parantaa, jotka voivat johtua monestakin eri syystä, mutta luonnehäiriö on luonnehäiriö ja pysyvä sellainen.
"koska hänen tunneälynsä on kehittymätön, eikä sitä voida sairauden tapaan parantaa tai mitenkään palauttaa, koska se on jo ennen syntymää kehityshäiriönä syntynyt häiriö."
tuota...ennen syntymää syntynyt kehityshäiriö...
tarkoitatko, että se syntynyt äidin vatsassa?...on geeneissä ?...
vaiko on syntynyt ennen ns. tietoisen minän syntymistä...jolloin lapsi toki on fyysisesti syntynyt...mutta ei vielä tiedosta itseään erilliseksi olennoksi...
http://virkkulaps2.wikispaces.com/Minän kehitys (vauvaikä)
Itse uskon tuohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon...
Uskon, että kyseessä on geeneissä sukuvikana kulkeva häiriö, joka jollakin lapsella voi ilmetä toista lasta voimakkaampana, mutta toisella lapsella taas jäädä pois siten miten vahvana tämä "geeni virhe" satutaan saamaan. Kuten lahjakkuudetkin eri lapsilla eivät mene yksi yhteen ja kaikki ole yhtä lahjakkaita, niin myös tunneäly voidaan toiselta vanhemmalta periä joko täysimääräisenä tai vajavaisena.
Sori, en jaksa avata ja lukea tuota virkkulaps2 , joten en ota siihen nyt kantaa. Ehkä tuonnenpana luen.
"niin myös tunneäly voidaan toiselta vanhemmalta periä joko täysimääräisenä tai vajavaisena."
Noh....itse ajattelisin, että tunneäly kehittyy sillä tavoin, että lapsi saa vapaasti ilmaista tunteitaan...niin positiivisia kuin negatiivisiakin...niin että hän oppii tunnistamaan tunteitaan...
En usko, että tunteita peritään...tai ne olisivat geeneissä...miten voisi tunnistaa jotain tunnetta jos ei ole itse niitä kokenut...
sana kateus... on vain nimi...tunteelle...joka tunnetaan...
ei pelkästä sanasta tiedä miltä se tuntuu...jos ei ole sitä kokenut...
jos tunnistaa omia tunteitaan...niin älykkyys niiden suhteen syntyy siten, että voi esim. riitelyn yhteydessä...ymmärtää myös toista...
ymmärtää, että hänelläkin on tunteet...niinkuin minullakin...
Uskoisin, ettei kokemusta siitä millaista on olla rakastettu/rakkauden kohde...voi olla...jos ei itse ole koskaan kokenut rakkauden tunnetta...
ihmisen tunteet syntyvät aivoissa, tarkemmin mantelitumakkeessa...monien tekijöiden summana...eikä mikään tunne ole pysyvä olotila...jonka voi ottaa esille tarvitessaan...
tunteet tulevat ja menevät liittyen eri asioihin/kokemuksiin...jokainen tunnekokemus on ainutlaatuinen...siihen tilanteeseen/asiaan liittyvä...
"Tunteet koemme jokainen omalla ainutlaatuisella tavallamme, ja tunnekokemuksiamme värittävät elämänhistoriamme lisäksi persoonallisuuspiirteemme ja oppimamme tunteiden säätelymallit. Myös yhteisömme normit määrittävät pitkälti millainen tunteiden ilmaisu eri tilanteessa on sopivaa tai sopimatonta. Tekemiimme valintoihin vaikuttavat aina tunnekoke-muksiemme jättämät jäljet. Tilanteissa, jotka muistuttavat meitä jostain aikaisemmin kokemastamme tunnepitoisesta tapahtumasta, mielessämme aktivoituvat tähän tapahtumaan liittyvät tunteet. Tunnemuistot saattavatkin estää meitä toimimasta uusissa tilanteissa järkevällä tavalla, jos tulkitsemme tunteitamme väärin esim. elämänhistoriaamme liittyvien voimakkaiden häpeän tai pelon tunteiden vuoksi"
Toki erilaiset aivojen sairaudet/vauriot...voivat vaikeuttaa/muuttaa tunnekokemuksia...
Linkki on Parkisson tautiliiton...mutta suht lyhyt., tietoa siitä missä tunteet syntyvät, mitkä kaikki osatekijät niiden syntyyn vaikuttavat...
http://www.parkinson.fi/julkaisut/artikkelit/tunteet-suojaavat-elämää-204
Tunteiden taito on periytyvää.
Reagointi iloa/surua aiheuttaviin, ilmeet ja eleet ja itse uskon, että sitä kautta myös tietty tunneskaala.
Mikä mitäkin yksittäistä osa-aluetta aktivoi/passivoi on taas sellainen monimutkainen laskukaava, että oksat pois. Vaikuttaako tyttölapseen enemmän äitiltä peritty ja pikalapseen isältä peritty? Voiko älykkyys periytyä ainoastaan toiselta vanhemmalta ja tunne-elämän eri osa-alueet toiselta?
Kuinka perimän palapeli rakentuu geeneissä, mikä niitä aktivoi ja mikä vuorostaan passivoi? Nykytiede ei ole lählläkään vastausta, näin uskon minä.
Nykytiede tuntee kyllä hyvin tarkkaan persoonallisuushäiriöiden syntymekanismit ja ne johtuvat aina vääränlaisesta kasvatuksesta lapsuudessa. Sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys häiriintyy syystä tai toisesta ja ihmisen kyky hallita sekä reagoida tunteisiinsa vääristyy. Ihmisyys ei tule geeneistä, ei raamatusta, eikä tietokoneohjelmasta vaan se opitaan pikkuhiljaa sosiaalisessa ympäristössä ensisijaisesti läheisistä kiintymyssuhteista (vanhemmat) sekä myöhemmin sosiaalisesta ympäristöstä (perhe, ystävät, yhteiskunta). Persoonallisuushäiriöt ovat yleensä aina myös periytyviä kasvatuksen kautta, mutta narsistin lapsi ei kasva välttämättä narsistiksi vaan voi myös muuttaa muotoaan vaikkapa epävakaaksi (riippuen siitä millä tavalla tunteitten kehitys on laiminlyöty).
Kehityspsykologian ja ihmisyyden perusteiden pitäisi olla koulussa pakollinen oppiaine.
"Kyllä persoonallisuushäiriöitä hoidetaan?? Puhut masennuksesta!
Itse uskon siihen että on synnynäisiä narsisteja ja lapsuuden aiheutamia narsisteja.
Esimerkiksi se että lapsi on hylätty jomman kumman vanheman toimesta , hylätyksi voi tulla vaikka perhe olisi kasassa mutta jos on väkivaltaa ja alkoholismia niin perus turvalisuus puuttuu.
mutta silloin ei puhutakaan narsisteista, jos vamma on syntynyt traumasta tai lapsuuden hylkäyksistä tmv. Narsistinen persoonallisuushäiriö on synnynnäinen häiriö toisin kuin lapsuuden aikaisten tapahtumien narsistinen käytös, jossa silti tunneäly toimii normaalisti kunhan trauma saadaan käsitellyksi....
"Itse uskon siihen että on synnynäisiä narsisteja"
Niin selitit mistä johtuu lapsuuden aiheuttama narsistisuus...
No, mikä mielestäsi on syy...synnynnnäiseen narsistisuuteen...
"mutta silloin ei puhutakaan narsisteista, jos vamma on syntynyt traumasta tai lapsuuden hylkäyksistä tmv."
Niin Lottamari ei puhu...mutta muut puhuvat...
Ihminen voi ja saa esittää asioita/omia totuuksiaan... mutta mieluusti niin, että itse ajattelen, minä luulen/olen sitä mieltä...varsinkin silloin jos ei ole esittää mitään...mistä mielipide on muodostunut...
toki on olemassa tämmönenkin teoria...
"yhden teorian mukaan narsistinen persoonallisuushäiriö olisi aivojen limbisen järjestelmän häiriö, mutta geeneissä periytyvää luonnehäiriötä ei ole kuitenkaan ole pystytty todistamaan"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Limbinen_järjestelmä
toki varmaan moni narsisti kokisi helpottavaksi...jos pystyttäisiin todistamaan, että syy hänen käytökseensä ja puutteelliseen tunteiden ymmärtämiseen olisikin jonkinlainen aivovaurio...
Joka tuskin on millään korjattavissa, siten että narsistista tulisi normaali...
Mutta pääsääntöisesti kyllä vielä psykologian piirissä pysytään tässä teoriassa...
"Narsistinen persoonallisuushäiriö syntyisi siten lapsen kehityksen varhaisessa vaiheessa ensimmäisinä ikävuosina. Häiriö syntyy siten, että lapsi on jäänyt vaille normaaliin kehitykseen tarvitsemaansa huolenpitoa, rakkautta, arvostusta ja peilaus ei ole onnistunut."
http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/tietoa/narsismista_yleisesti/narsistisen_persoonallisuushairi/
Mitä tuohon tulee...
"kuin lapsuuden aikaisten tapahtumien narsistinen käytös, jossa silti tunneäly toimii normaalisti kunhan trauma saadaan käsitellyksi..."
Niin en usko tuohonkaan...koska pidän nphoota minä vauriona...ihmisenä jonka minä jää kehittymättä täyteen mittaansa syystä tai toisesta...
http://kurssi6.wikispaces.com/Minän synty
Kuten jo tuossa edeltä kuvailin, niin tunneäly ei ole vain pelkästään sarja käytännössä opittua tietotaitoa siitä miten tunteiden kanssa pelataan ja niitä osataan hyödyntää vaan siihen tarvitaan myöskin muuta, kuten luontaista perinnöllistä kykyä, herkkyyttä aistia ja ymmärtää tunnemaailmaa empaattisella tavalla.
Kauhean vaikea tätä on selittää, mutta pitää lähteä siitä ajatuksesta, että me ihmiset olemme kaikella tapaa erilaisia esim. temperamentiltamme ja lahjakkuuksiltamme. Geenit ovat hyvin suurena määräävänä tekijänä ihmisen ajattelussa ja kaikessa ihmisen toiminnoissa kohdusta hautaan.
Jos narsistinen persoonallisuushäiriö syntyisi pelkästään lapsuudessa saatujen traumojen tai hylkäyskokemusten vuoksi, niin millä selitettäisiin se, että kaikista ei narsisteja tule vaikka kokemukset lapsuudesta olisivat olleet kuinka ankarat tahansa. Miten selitettäisiin myöskin se, että nämä ihmiset terapiassa käytyään alkavat toipumaan ja he ymmärtävät omaan käytökseensä syyn ja parantuvat narsistisesta vammastaan?
Olen edelleen sitä mieltä mitä täällä aikaisemminkin olen sanonut, että ihmiset sekoittavat, ehkä ammatti-ihmisetkin sen seikan, että on olemassa sekä traumaperäistä, lapsuuden aikaisista vaikeista kokemuksista saatuja narsistisia vammoja ja häiriöitä, joita voidaan toki hoitaa menestyksellisestikin, kun vaan yhteistyö pelaa. Kuitenkin on olemassa tämä toisenlainen narsistinen häiriö, joka on luonteenpiirre ja synnynnäinen ja jota ei kyetä millään terapialla muuttamaan, koska tälläiseltä ihmiseltä todellakin puuttuu täysin kyky ymmärtää tunnemaailmaa ja jonka hän kokee itselleen kiusalliseksi ja häpeälliseksi, koska ei pääse siihen sisälle, eikä ymmärrä toista ihmistä tunnetasolla, eikä kykene myötäelämiseen ja empatiaan vaan hämmentyy ja on peloissaan kaikista mikä liittyy tunteisiin ja niistä puhumiseen.
Synnynnäinen narsismi mielestäni on samanlainen heikkous ja vajavaisuus ihmisessä kuin fyysisetkin heikkoudet ja vajavuudet, mutta joka ei tule näkyviin fyysisenä heikkouden muotona vaan henkisenä heikkoutena ja näkyy puutteena tunneälyn puolella, kykenemättömyytenä ymmärtää syvällisesti tunteita ja mikä on niiden osuus ihmisen käyttäytymisessä ja siinä, että niitä ei tarvitse näytellä vaan ne automaattisesti toimivat ihmisen itsensä vaikuttamatta niihin, kun niitä tarvitaan.
Luonnehäiriöisellä tämä automaatti ei pelaa - se on off-asennossa aina, eikä häneen tehoa tunteista puhuminen, kyyneleet tai toisen hätä, koska hän empatiakyvyttömänä, tunneälyltään tiedostamattomana myötäelämisen taidottomana ei tajua miten pitäisi osata toimia.
Koska luonnehäiriöinen tunneälyltään on vajavainen, niin hän ei myöskään puhu vapaasti tunteistaan, omista tarpeistaan, tuo niitä esille ja näytä todeksi mitä hän haluaa. Hän osoittaa haluamansa kiukuttelulla, loukkaantumisella, jos ei hän saa huomiota tai hänen tarpeitaan ymmärretä ilman sanomattakin tyydyttää. Hän ei myöskään välitä toisen tarpeista, koska hän kuvittelee, että toinen hoitaa omat tarpeensa samalla tavalla kuin hän - vaatimalla itselleen,- ei siis vastavuorosuusperiaatteella. Luonnehäiriöinen on olemassa toiselle fyysisesti, mutta henkisesti hän on valovuoden päässä, eikä häneen synny henkistä sidettä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hän ottaa ja hän on fyysisten tarpeidesi tyydyttäjä, jos sitä vaadit, mutta henkisellä tasolla hän on kyvytön sinua ymmärtämään.
Voikukkalapset kasvavat vaikka paskassa ja kukooistavat, orkidealapset tarvitsevat sen "jonkin" kukkiakseen..
Perimä vaikuttaa myös osaltaan siihen, että miten reagoimme ympäristöömme. Yksin ympäristö ei meistä ihmisiä tee. Jos tekisi, olisimme suuremmassa määrin narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia kuin mitä nyt olemme. Ei tämä ympäristö meinaan ihan niin ihanteellinen ole, tässä yhteiskunnassakaan..
Mutta meillähän on täällä Suomessa valtava alkoholiongelma, häpeää, kateutta, itsemurhia, itsekkyyttä, uskoa siihen että pitää olla jotenkin fiksumpia tai parempia kuin toiset tai että joku yksilö tai tapa elää olisi jotenkin tärkeämpi kuin joku toinen. Tämähän meinaa juuri sitä, että meillä on suuria ongelmia tunne-elämässä koko kansakunnalla ja se periytyy sosiaalisesti sukupolvelta toiselle. Mutta lähes kaikki ihmiset ovat geneettisesti alttiita hyvyydelle eli rakkaudelle ja empatialle. Jos kasvatus ei mene aivan täysin pieleen, niin pikkuhiljaa sukupolvelta toiselle se rakkaus ja empatia taas syrjäyttää niitä virheellisiä kasvatusmalleja. Ihmisyys kehittyy täysin sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta, mutta häiriöistä on myös mahdollista toipua. Tietenkin riittävän suuri eristäminen tunnetasolla sosiaalisesta ympäristöstä estää ihmisen kehittymästä fyysisesti tai älyllisesti edes ihmiseksi. Tästä on surullisen kuuluisa esimerkiksi Genie-lapsi:
http://www.youtube.com/watch?v=hmdycJQi4QA
Persoonallisuushäiriöt ovat joissain tapauksissa parannettavissa.
Hyvin olennaista on sen persoonallisuushäiriön synty.
Lottamari on väärässä, sillä vaikka geenit lisäävät joitain riskejä, niin lapsuudella on suurempi merkitys. Esim psykopaateilla taudin synty perustuu kaltoinkohteluun varhaisslapsuudessa, jota MAOA geeni pahentaa.
Narsistia (pesunkestävää) ei pysty parantamaan, sillä vaurio on kehittynyt liian varhain ja koko psyykkinen kehitys on kasvanut "kieroon"
Maailman tunnetuin parantunut narsisti (Sam Vaknin) kertoo rehellisesti, että narsistitestissä hän ei saa terveen eikä sairaan tulosta vaan jotain siltä väliltä. Hän on kuitenkin oppinut elämään ongelmansa kanssa...tosin hänen älykkyysosamääränsä on 180, että se on ehkä se tämän mahdollistanut syy?
Missä tuollaisen narsistitestin voi teettää??
En tiedä, mutta Sam Vaknin puhuu siitä video blokissaan.
Jos sinua oikeasti kiinnostaa kyseinen testi, niin kannattaisi varmaan kääntyä jonkun psykoterapiayhdistyksen puoleen?
"Kuitenkin on olemassa tämä toisenlainen narsistinen häiriö, joka on luonteenpiirre ja synnynnäinen ja jota ei kyetä millään terapialla muuttamaan, "
Voisi lähteä vaikka kyseenalaistamaan sen, milloin ihminen oikeasti SYNTYY. Hänhän syntyy jo hedelmöittymishetkellä, tavallaan. Perimä on olemassa vanhemmilla jo ennen lapsen syntymää jne.
Tästä ajatuksesta on helpompi siirtyä siihen ajatukseen, että varsinaisen syntymän jälkeen (siis sen mikä päivämäärä on syntymätodistuksessa) lapsi kehittyy koko ajan. Vauvalla on kehitysvaiheita, jotka jos ohittuvat, niin kaikkea ei voi korvata myöhemmin.
Vauvan jättäminen liian vähälle huomiolle voi tapahtua vahingossa, kiireiden vaivatessa ja tiedon puuttuessa siitä, kuinka paljon vauva tarvitsee hoivaa, että kehitys sujuisi "normaalisti".
Käsittääkseni se varsinainen paksunahkainen narsismi syntyy n. 1-2:n ikävuoden paikkeilla. Käsittääkseni asia ei kuitenkaan ole satavarma.
must tuntuu sillee et tost ei niinku parane niinku. Vai mitä te diggaatte askast? Mun poikafrendi ainaski ain ollu just sellane et vaik kuinka sanon ni se vaa aina kattoo sitä lätkää ja sit se ei aina leivo mun kaa pullaa tai jotai..
Kunpa se yksi nyt ilmestyisi tänne palstalle leipomaan sun kanssa. Mutta sun täytyy kertoa sille että olet mies, niin ihan varmasti tulee sun kanssa leipomaan pullaa. Sun on suorastaan pakko leipoa sen kanssa.
Emmä tiiätsä tajuu ku sä heität tota juttuu tost miehest et mä olisi niinku mies. Miks duunaat noi? Taidat olla narsku?
Niin, mutku: Persoonallisuus kuitenkin kehittyy sinne 22 ikävuoteen asti. Annetaan anteeksi äitien väsymys.
Ja isien ymmärtämättömyys.
Moido.
Minä olin lintuleireillä isäni kanssa. Leivoin pullaa äitini kanssa. Tiskasin. Voitelin apukätenä kaikki 200 pullaa. Olin herkillä kun äitini tarvitsi apua. Viikkasin. Taittelin. Äiti oli kireä. Olin isälleni kuulolla. Leikkasin kakkuja ristiäisiin. .Hoidin kaikkia pienimpiä sisaruksiani. Vaihdoin vaipat. Ne sellaiset Ihmeelliset T- vaipat. Ripustin kuivumaan. Siskoo oli minulle kade. Koska olin näppärämpi. Olin koulussa kehno. Minua hävetti usein. En osannut kirjoittaa. Nolo kirjain. En osannut ottaa opettajan kehuja oikein, koska kirjoitus oli nolo! Piilotin sen. Hoidin tulipalot, Bensapalot! Olin vastuussa. ,Olin äidin siskolle kuulolla. Tulin kummiksi. Olin kuulolla -nuoresta iästä huolimatta.
Persoonallisuuden kehityksen päättymishetkestä en tiedä. Mutta aivojen väitetään kehittyvän vielä nuorilla aikuisilla.
Nuoren ja nuoren aikuisen kehittymisen vuoksi narsistista persoonallisuushäiriötä ei diagnostisoida vielä nuorilla eikä nuorilla aikuisilla.
Persoonallisuuden jäykistyminen on juuri häiriö. Minä uskon kehitykseen tuolla alueella ihan loppuun asti.
Anteeksi varmaan suurimmalta osalta ihmisiä saavatkin. Kuinka voisimmekaan toisiamme täällä mitenkään tuomita. Anteeksiantamisellakaan vain se narsistinen persoonallisuushäiriö ei parane.
Mietinpä itsekseni aiemmin. Että moniko tietää, mitä sille omalle vauvalle tapahtuu noissa kehitysvaiheissa. Tulevatko suurimmalta osalta vain vahingossa oikein hoidettua.