help me! oon vasta 5 luokkalainen tyttö ja tiiän et oon tosi nuori ja et tän ikäset ei voi tuntee mitään vakavaa... mut mä oon poikkeus. mun rinnakkaisluokalla on yks poika (sanotaan nyt vaikka sami) johon ihastuin ekalla ku sillon se oli viel mun luokalla. ku mentiin kolmoselle ni se meni musaluokalle ja mä en. Silti nähään päivittäin ja joskus se kattoo mua suoraan silmiin. joka yö kuvittelen sen mun viereen ja muutenki ajattelen sitä melkein kokoajan. oon soitellu ja tekstaillu ja se tietää mis mä asun. jos ajattelit lähettää viestin jotenki tähän suuntaan et "kasva isoks" ni älä vaivaudu. niist viesteistä mulle ei oo mitään hyötyy. kiitos!
AUTTAKAA!
hulluna...
6844
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En vähättele lainkaan tunteitasi, sillä lukiessani kirjoitustasi muistui mieleeni oma ala-asteaika ja oma ihastukseni...Sinunkin ikäinen voi olla ihastunut niin että mahanpohjassa on ihana kutina...nauti siitä tunteesta ja jos haluat tutustua tähän poikaan paremmin niin voithan tehdä sen ottamalla selvää vaikkapa hänen kiinnostuksenkohteistaan ja pyrkiä hänen läheisyyteensä sillä tavoin. Pahoib vaan pelkään, että sinunikäisesi pojat ovat vielä niin lapsia, että tytöt alkavat kiinnostaa enemmän sitten myöhemmässä vaiheessa, mutta poikkeuksiakin on...tsemppiä sinulle!
-isosisko-
kiitti ku et olit tolla kannal, sun laisias pitäis olla enemmänki :) kaikki mun luokkalaiset pojat on iha typeriä, oikeesti. ne on vaa niin lapsellisia. mut ei se oo. me ollaan tekstailtu ja se vaikuttaa hirmu fiksulta verrattuna muihin meiän luokan poikiin verrattuna.. kiitti ku jaksoit vastata =)!
ite oon kokenu jotai samaa. mut en usko tunteisiisi kumminkaan. miksi kirjottaisit yleiselle palstalle, jos tunteesi on hyvon henkilökohtasia.
tekstailu ei tuo rakkautta. sanotaan nyt näin itse RAKASTIN/RAKASTAN sami-nimistä poikaa, mutta en tekstaile sille.
se ei välitä musta. en haluu kiusata sitä.
koita kestää, pääset yli.
en usko, et itekkään rakastin sitä, mutta aina kun nään sen, kyyneleet nousee silmiin. "ei koskaan enää" pyörii päässä.
oon heikko, ku mulla ei oo ketään. mun bestiksen äiti vihaa mua.
mut en olis niin heikko et luovuttaisin. elämä on otettava vastaan sellasena kun se tulee.....
muutkin rakkaudestaan ja mä kyl uskon että ne on ihan tosissaan, oli ikä sit mikä hyvänsä. Tänne on monen paljon helpompi kirjottaa ku esim. puhuu jonku kans tai sit haluu vaa ulkopuolisten neuvoja. ei se kerro tunteiden aitoudesta tai henkilökohtaisuudesta.
Olet erittäin oikeassa :)
tottakai voi rakastaa oli ikä mikä tahansa! mitä väliä on iällä?? oli sitte 8 tai 80! okei, tosirakkaus on eriasia kuin ihastumiset, mutta sanotaan nyt että 10 ikäluokasta asti voi rakastaa palavsti. eikä rakkauden tarvi olla henkilökohtaista, miks pitäis? tietenki voi hakea muilta apua! "sie" oot kyllä ihan väärässä, se on mun mielipide.