Tilanne on nyt sellanen et mulla ei enää hermot kestä eli pitäis tehdä jonkin asteen liike eteenpäin. Ei olla tilanteessa, jossa voisin luontevasti jutella yhtään mitään. Luulen että jään kiinni saman tien kun avaan suuni, sanoin mitä hyvänsä, se ei ehkä haittaa, mutta haluaisin sanoa jotain järkevää enkä sössöttää mitään epäymmärrettävää. Mut jos en muuta keksi niin sitten en.
Kaikki olis helpompaa kun vois jutella ensin arkisesti. Pelottaa jo sekin, et koska en tunne tyyppiä yhtään, se saattaa olla karvas pettymys.
Kaikki olis helpompaa kun vois jutella ensin arkisesti. Pelottaa jo sekin, et koska en tunne tyyppiä yhtään, se saattaa olla karvas pettymys.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä hänessä sitten on sellaista minkä takia haluat tehdä aloitteen jos et kerta häntä edes tunne?
Sitä oon itsekin miettinyt, koska eihän niitä asioita ole, mutta ei se musta ole syy unohtaa koko asiaa. Kuitenkin se mua nyt jollain tavalla koskettaa niin aion selvittää tän jutun. Ajattelin yrittää hankkia täältä vähän objektiivisempaa näkökulmaa siihen miten kannattaa/ei kannata toimia, mutta jos sitä ei löydy niin sit toimin niin kun toimin.
Olin samassa tilanteessa, ja sain sitte avattuu suuni. Tätä ennen oltiin kumminki nähty useemman kerran alle vuoden sisään. Huomattiin kyllä toisemme mut ei sanottu kumpikaan mitään. Tiedän tunteen.. Ei olla sen jälkeen juteltu mitään. En oo mitenkään varma että oisko se musta kiinostunu, mut eiköhän tuo selvii jos selvii...
Mitä sä sit sanoit? Joo ei tässä mitään voi hävitä.
Melko varmaan olin itekki siinä tilantees melko läpinäkyvä. Oli se tilannekki semmonen. En mitään erikoista. Halusin vaan saada puhuttua sen kans jotain, koska se kumminki on ollu niin paljo mun mielessä. Kyllä se varmaan rupeee sit ignoraamaan, jos sitä ei mitenkään kiinnosta.
Meidän välillämme on jotain, tiedämme kumpikin sen. Ei anneta sen mennä hukkaan.