Korjataan aluksi muutama virhe, joita foorumilla on esiintynyt.
Vahingonkorvauslaki käsittää pääsääntöisesti hyvityksen vain henkilö- ja esinevahingosta, ei puhtaassa varallisuusvahingossa. Tämän lisäksi puhtaassa varallisuusvahingossa lakia voidaan soveltaa, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. WinCapitassa kyse on puhtaasta varallisuusvahingosta, Hanskin osalta lisäksi rikoksesta, muutaman sponsorin osalta tällä hetkellä rikosepäilystä.
Jotta laki olisi sovelias puhtaasti taloudellisissa vahingonkorvauksissa, vaaditaan rikos ja sen osoittamiseksi tahallisuus. Taloudellista varallisuusvahinkoa, johon sovellettaisiin vahingonkorvauslakia, ei voi aiheuttaa vahingossa. Teko on tehtävä tahallisesti, kuten petos. Hanskin tapauksessa kyseessä on ollut rikos eli vahingonkorvauslakia voidaan soveltaa.
Noin promillea jäsenistöstä epäillään mistään rikoksesta. Ellei kyseessä ole rikos, kyseeseen saattaa tulla riita-asia. Riita-asiassa, johon ei liity rikosta, ei sovelleta vahingonkorvauslakia.
___C___
Törkeän petoksen vanhenemisaika on kymmenen vuotta. Sen ajan sisällä viranomaisen on otettava vastaan myös rikosilmoitus ja vastaava korvausvaade. Viranomainen ei voi pestä käsiään sillä, että se on asiasta ilmoittanut aikaisemmin julkisesti. Sen sijaan, jos korvauskassa - kutsuttakoon sitä kullitetuksi pesusoikoksi - on tyhjä, se vaan on tyhjä. Ulosottoon mahtuu kuitenkin aina lisää parkua.
___C___
Tunkki on voinut tulla yhden ja saman petoksen tai kahden eri petoksen uhriksi. On jo selvää, että Hanski on tekaissut törkeän petoksen ja on siten vahingonkorvauslain mukaan velvollinen suorittamaan taloudellisia korvauksia uhrilleen. Hanskin kullitettuun pesusoikkoon kerätään maakunnista myös kaikki se kolehti, jossa toisenkaan tekemästä rikoksesta ei saa hyötyä. Tästä kolhoosisoikosta jaetaan uuden lakiesityksen pohjalta varoja jokaiselle korvausvaateen esittäneelle ja korvauksiin oikeutetulle jäsenelle. Ellei varoja ole tarpeeksi, noudatetaan konkurssipesän saamisjärjestystä. Jos varoja on liikaa, valtio pitää ne itsellään.
Jos oikeus katsoo, että sponsori on syyllistynyt omaan petokseensa, tunkki on tullut petetyksi kahden eri henkilön toimesta - sekä Hanskin että oman sponsorinsa. Tällöin myös sponsori on velvollinen vahingonkorvauslain mukaisiin korvauksiin uhrilleen. Jos ko. sponsorilla on värvättynä useita eri tunkkeja, sponsorille annetaan oma tinattu pesusoikkonsa, josta varoja jaetaan edelleen konkurssiperiaatteen pohjalta. Tähän soikkoon tulee kuitenkin varoja vain sponsorin oman varallisuuden perusteella - tarvittaessa jopa perimistoimien ja ulosoton kautta.
Kahdessa eri petoksessa tunkki on oikeutettu saamaan korvauksia kahdesta eri pesusoikosta eli sekä Hanskin kullitetusta että oman sponsorinsa tinatusta. Tunkki ei voi olla oikeutettu enempiin korvauksiin, kuin mitä on luotettavasti osoitettu kunkin tappioksi. Vaikka vahingonkorvauslain perusteella rikoksen uhri on oikeutettu korkoon, valtio ei sellaista koskaan maksa, jos kyseessä on menettämisseuraamuksiin liittyvä (edun)palautus. Sponsori sen sijaan on velvollinen maksamaan korkoa rikoksen uhrille.
___C___
Oikeuden tehtävänä on päättää se, ovatko molemmat ek. pesusoikot rikoksen uhrille saman arvoisia. Periaatteessa on mahdollista, että petokseen syyllistynyt sponsori on myös tullut itse petetyksi Hanskin toimesta. Tällöin ko. sponsori on mahdollisesti yhtäaikaa maksajana kullitetulle pesusoikolle, jos on jäänyt voitolle, että edelleen saamamiehenä samalta soikolta, jos on pahasti korvausvelvollinen omille tunkeilleen. Samaan aikaan sponsorin värväämät ovat jonossa sekä sille tinatulle pesusoikolle että Hanskin kullitetulle pesusoikolle.
Jos toinen soikoista on tyhjä, pitää käydä jonoon toiseen. Ellei varoja uhreille ole tarpeeksi, luultavasti sekä tinatun että kullitetun pesusoikon omistajat joutuvat täyttämään soikkoaan palkkatyötä tekemällä. Näin sanoo laki rikosasioissa.
Vahingonkorvauslaki käsittää pääsääntöisesti hyvityksen vain henkilö- ja esinevahingosta, ei puhtaassa varallisuusvahingossa. Tämän lisäksi puhtaassa varallisuusvahingossa lakia voidaan soveltaa, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. WinCapitassa kyse on puhtaasta varallisuusvahingosta, Hanskin osalta lisäksi rikoksesta, muutaman sponsorin osalta tällä hetkellä rikosepäilystä.
Jotta laki olisi sovelias puhtaasti taloudellisissa vahingonkorvauksissa, vaaditaan rikos ja sen osoittamiseksi tahallisuus. Taloudellista varallisuusvahinkoa, johon sovellettaisiin vahingonkorvauslakia, ei voi aiheuttaa vahingossa. Teko on tehtävä tahallisesti, kuten petos. Hanskin tapauksessa kyseessä on ollut rikos eli vahingonkorvauslakia voidaan soveltaa.
Noin promillea jäsenistöstä epäillään mistään rikoksesta. Ellei kyseessä ole rikos, kyseeseen saattaa tulla riita-asia. Riita-asiassa, johon ei liity rikosta, ei sovelleta vahingonkorvauslakia.
___C___
Törkeän petoksen vanhenemisaika on kymmenen vuotta. Sen ajan sisällä viranomaisen on otettava vastaan myös rikosilmoitus ja vastaava korvausvaade. Viranomainen ei voi pestä käsiään sillä, että se on asiasta ilmoittanut aikaisemmin julkisesti. Sen sijaan, jos korvauskassa - kutsuttakoon sitä kullitetuksi pesusoikoksi - on tyhjä, se vaan on tyhjä. Ulosottoon mahtuu kuitenkin aina lisää parkua.
___C___
Tunkki on voinut tulla yhden ja saman petoksen tai kahden eri petoksen uhriksi. On jo selvää, että Hanski on tekaissut törkeän petoksen ja on siten vahingonkorvauslain mukaan velvollinen suorittamaan taloudellisia korvauksia uhrilleen. Hanskin kullitettuun pesusoikkoon kerätään maakunnista myös kaikki se kolehti, jossa toisenkaan tekemästä rikoksesta ei saa hyötyä. Tästä kolhoosisoikosta jaetaan uuden lakiesityksen pohjalta varoja jokaiselle korvausvaateen esittäneelle ja korvauksiin oikeutetulle jäsenelle. Ellei varoja ole tarpeeksi, noudatetaan konkurssipesän saamisjärjestystä. Jos varoja on liikaa, valtio pitää ne itsellään.
Jos oikeus katsoo, että sponsori on syyllistynyt omaan petokseensa, tunkki on tullut petetyksi kahden eri henkilön toimesta - sekä Hanskin että oman sponsorinsa. Tällöin myös sponsori on velvollinen vahingonkorvauslain mukaisiin korvauksiin uhrilleen. Jos ko. sponsorilla on värvättynä useita eri tunkkeja, sponsorille annetaan oma tinattu pesusoikkonsa, josta varoja jaetaan edelleen konkurssiperiaatteen pohjalta. Tähän soikkoon tulee kuitenkin varoja vain sponsorin oman varallisuuden perusteella - tarvittaessa jopa perimistoimien ja ulosoton kautta.
Kahdessa eri petoksessa tunkki on oikeutettu saamaan korvauksia kahdesta eri pesusoikosta eli sekä Hanskin kullitetusta että oman sponsorinsa tinatusta. Tunkki ei voi olla oikeutettu enempiin korvauksiin, kuin mitä on luotettavasti osoitettu kunkin tappioksi. Vaikka vahingonkorvauslain perusteella rikoksen uhri on oikeutettu korkoon, valtio ei sellaista koskaan maksa, jos kyseessä on menettämisseuraamuksiin liittyvä (edun)palautus. Sponsori sen sijaan on velvollinen maksamaan korkoa rikoksen uhrille.
___C___
Oikeuden tehtävänä on päättää se, ovatko molemmat ek. pesusoikot rikoksen uhrille saman arvoisia. Periaatteessa on mahdollista, että petokseen syyllistynyt sponsori on myös tullut itse petetyksi Hanskin toimesta. Tällöin ko. sponsori on mahdollisesti yhtäaikaa maksajana kullitetulle pesusoikolle, jos on jäänyt voitolle, että edelleen saamamiehenä samalta soikolta, jos on pahasti korvausvelvollinen omille tunkeilleen. Samaan aikaan sponsorin värväämät ovat jonossa sekä sille tinatulle pesusoikolle että Hanskin kullitetulle pesusoikolle.
Jos toinen soikoista on tyhjä, pitää käydä jonoon toiseen. Ellei varoja uhreille ole tarpeeksi, luultavasti sekä tinatun että kullitetun pesusoikon omistajat joutuvat täyttämään soikkoaan palkkatyötä tekemällä. Näin sanoo laki rikosasioissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
> Tämän lisäksi puhtaassa varallisuusvahingossa lakia voidaan soveltaa, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla.... Jotta laki olisi sovelias puhtaasti taloudellisissa vahingonkorvauksissa, vaaditaan rikos ja sen osoittamiseksi tahallisuus. Taloudellista varallisuusvahinkoa, johon sovellettaisiin vahingonkorvauslakia, ei voi aiheuttaa vahingossa. Teko on tehtävä tahallisesti, kuten petos.
Mitähän se lainsäätäjä tällä tarkoittaa? Sitä voi kukin miettiä mielessään.
Uusi laki on tullut voimaan eilen, kuukautta myöhemmin kuin on alunperin ilmoitettu. Tämä on nyt se vuoden 2013 laki, jota noudatetaan vuonna 2008 päättyneen Winkkari-jutun käsittelyssä. Kukaan ei ole varmaan muuta osannut edes epäillä. Paitsi yksi ennalta-syyllistäjä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L10
Lain muutoksen käytännön vaikutukset jäänevät vähäiseksi muulta osin kuin työmäärän osalta. Ennen kanne piti nostaa ensin. Nyt kanteen nostamisen asemesta suoritusta vaaditaan ensisijaisesti valtion varoista ja vasta toissijaisesti kanteella.
___C___
Olen epäillyt monasti foorumilla arvostettua kirjoittaja Kuikka Koposta turhasta pessimismistä. Voisiko Kuikka olla pessimismissään oikeassa? Totta kai voisi.
Olen ohjeistanut Kuikkaa näillä sanoilla: "Valtio voi pitää konfiskoimansa varat vain yhdestä ainoasta syystä: laki ei anna mihinkään muuhun mahdollisuuksia. Jos varat kuuluvat kaikkia ennakko-odotuksiani vastaan valtiolle, valtio ehdottomasti pitäköön varat. Se on silloin vain oikeus ja kohtuus, lain kirjain ja jokaisen on silloin ratkaisuun tyytyminen. Katkeruus ei asiassa auta, erinomainen asianajaja voi auttaa, mutta tuskin hänkään."
Kuikan lisäksi toinen arvostettu - joskin todellisuuden henkilö - VT, ekonomi Pitkänen on jo vuosia sitten kertonut, että valtio pitää varat, koska ei ole olemassa näyttöä ja tapaa siitä, miten varat tulisi jakaa.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus kertoo: "Sillä, että jäsenen saama hyöty on jonkun toisen vahinkoa, on sinänsä jatkon kannalta merkitystä. Valtio ei näet voi lopullisesti pitää itsellään sitä rikoshyötyä, joka jäseneltä saadaan perityksi, vaan sen on rikoslain säännökset huomioon ottaen vaadittaessa palautettava hyöty niille, jotka ovat kärsineet Kailajärv*** rikosten johdosta vahinkoa.... toisen jäsenen saama hyöty on ollut jonkun toisen tappiota. Tästä seuraa rikoslain mukaan se, että valtio ei voi pitää rikoshyötyä itsellään, jos vahingonkärsijät vaativat sitä itselleen."
Oikeuden tehtävänä on pitää huolta siitä, että asiaomistaja ei kärsi todellisia oikeudenmenetyksiä. Olen ohjeistanut Kuikkaa siten, että valtio pitää varat vain, ellei muuhun ole mahdollisuuksia.
Olemme jo Vantaalta oppineet että oikeuden tuomiot muuttuvat. Viekö valtio kuitenkin rahat, kuten ennalta-syyllistäjät syvästi toivovat?
___C___
Sinkitty kolhoosiämpäri -termiin sisältyy eräille ennalta-syllistäjille suuria tunteita, sanakikkailuja ja pilkunviilaamista.
Kolhoosikassa on Kailajärven rikoksen ympärille rakennettu kassa, josta mahdollisesti maksetaan korvauksia rikoksen uhreille. Kassa ei ole todellisuudessa ämpäri, joka on käräjäoikeuden eteisen ovella. Tällä kassalla on tietty koko, ja mikäli se olisi kokonaisuudessaan rahana, sitä hallinnoisi valtiokonttori, koska se hallinnoi valtion ns. päätiliä.
Kailajärvi tuomittiin korvaamaan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena
hyötynä kuusi miljoonaa euroa. Tämä kuusi miljoonaa - tai mitä Lontoon jäljiltä onkaan olemassa - muodostaa kolhoosikassan. Kolhoosikassasta varoja on tarkoitus jakaa tasapuolisesti eli ilmoituksen tehneille vahingonkärsijöille kunkin vahinkojen suhteessa niin kauan kuin rahaa on konkurssipesän kassassa.
Ainoa vastuullinen on tällä hetkellä rikokseen syyllistynyt Kailajärvi. Seinäjoella tuomarit ottivat sen linjan, että valtio ei voi pitää rikoshyötyä, jos vahingonkärsijät vaativat sitä itselleen. Vahingokorvausoikeudenkäynnit on keskitetty Vantaalle, mikäli Seinäjoen papereihin on luottamista.
Laki ei sisällä ohjeita yhteisvastuullisuudesta, joten siinä tuomioistuimelle on jätetty suuri harkintavalta. Suurin ongelma lienee nyt siinä, saadaanko tähän samaiseen kolhoosikassaan liitettyä lisää varoja syyttömien mutta Kailajärven rikoksesta hyötyneiden jäsenten takavarikoista. Seinäjoen mukaan valtio ei voi pitää varoja, joten vahingonkärsijät ovat luontainen kohde. Kolhoosikassan koko on jatkossa arvoitus.
Törkeän petoksen vanhentumisaika on kymmenen vuotta, uhrilla on kymmenen vuotta aikaa saada itsestään jutussa asianomistaja ja syyte käräjille. Oikeus tähän joko on olemassa tai sitä ei ole. Lain mukaan on.
Kolhoosikassa on valtion hallussa, se on kuin kassakirja, jolla on tietyn verran varoja muiden varojen joukossa.
___C___
Vertasin jo aikaisemmin näin: "Rahojen takaisinsaanti on yhtä varmaa kuin Suomen MM-mitali tai pistesijat lätkässä." Palkintosumma riippuu sijoituksesta.
Yksi asia on varma: valtio ei maksa omista varoistaan euroakaan sellaisia korvauksia, jotka eivät olisi kiertäneet kolhoosikassan kautta. Valtiolla ei ole rikoksessa osaa eikä arpaa, joten valtio ei ole asiassa maksumiehenä kuin näennäisesti. Takavarikoidut varat on varmuudella korvamerkitty Winkkari-juttuun. Muu on sanahelinää.