Hei. Kaipailisin kohtalotovereita vertaistueksi vaivaani. Olen päälle 30 kymppinen nainen ja odotan 4 lastani rv40 3. Ongelmana on jatkuvasti päivittäin lisääntyvät kammioextrat. Niitä tulee eniten levossa mutta myös liikkuessakin ( siis normaaleissa kotiaskareissa) joka toinen tai kolmas lyönti ja väliin muutama peräkkäin. Tutkittu on holterilla ja ultralla n:5 vuotta sitten ja kuulemma vaarattomia lisälyöntejä. Kyselisin onko muilla kokemusta miten sydän käyttäyttynyt synnytyksessä tuollaisen vaivan kanssa. Olen jo aivan paniikissa että sydämeni sekoaa synnytyksen aikana (vaikka sen ei niin kyllä pitäisi tehdä :) Mutta..kohtatovereiden kokemuksia asiasta olisi kiva kuulla. Juuri pari iltaa sitten kävin tuollaisen kohtauksen takia päivystyksessä sydänfilmissä, mutta eipä siinä taas mitään näkynyt. Toivotteli vaan hyvää synnytystä ja kotiin lepäämään.
lisälyönnit
synnytyksessä
3163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moikka!
Vastailempa sulle nyt vaikka taidat olla jo synnyttänyt ja todennäköisesti kaikki menny hyvin.:)
Mulla on ollu ja on edelleen lisälyöntejä aina vaihtelevasti.alkoivat joskus kymmenen vuotta sit.joskus pitkiä aikoja ettei oo mitään ja joskus taas päivittäin riesana eteis-ja kammiolisäreitä.
Eka raskaus meni kokonaan ilman mitää häiriöitä ja alkoivat vasta imetyksen lopettamisen jälkeen.
Toinen synnytys oli loppuvuodesta viime vuonna ja raskauden puolivälistä alko myöskin päivittäiset rytmihäiriöt et paniikki iski monta kertaa...ja mietin myös synnytystä et mahdanko siitä selvitä hengissä.mut eipä sen aikana tullu yhtäkään lisäriä.mutta nyt kun synnytyksestä oli pari kuukautta kulunu niin ne alko uudestaan ja välillä iskee taas paniikki.:(
Miten sulla meni synnytys?onko sulla aiemmissa raskauksissa ollu lisäreitä?
Olis kiva vaihtaa ajatuksia toisen pienten lasten äidin kanssa koska itellä tän vaivan kanssa nousee aina kamala kuolemanpelko ja paniikki.
Oon muuten "normaali" nainen mutta tää vaiva pilaa mun päiviä ihan liikaa..
Itsekin aloin kärsimään lisälyönneistä lasten syntymien jälkeen (lapset nyt 2v ja 4v). Ensimmäisen lapsen jälkeen ei ollut mitään tuntemuksia, mutta nuoremman ollessa 5kk:n ikäinen, lisärit alkoivat. En tiedä johtuiko se siitä tajuttomasta väsymyksestä vai mistä. Mutta ymmärtääkseni ne ovat hyvin yleisiä pienten lasten äideillä.
Välillä mulla on jaksoja, jolloin en tunne lainkaan ekstroja, ja sitten taas yhtäkkiä niitä on satoja päivässä. Huomaan, että niitä tulee varsinkin stressaavien jaksojen jälkeen tai kuukautisten aikaan. Tai silloin kun rintarankani on lukossa.
Noin vuosi sitten mulle tehtiin sydämen ultra ja holter-tutkimus, eikä niissä näkynyt kuin yksittäsiä lisälyöntejä.
Tuo lisäreiden aiheuttama kuolemanpelko ja paniikki on hyvin tuttua. Ja se ei kyllä yhtään ainakaan helpota oireita, vaan lähinnä lietsoo niitä. Ja tiedän, että vaikka niitä olisi vain vähän, ne pilaavat silti päiviä. Itselläni on mieli ihan maassa silloin kun pahiten muljuu. Yritä vaan rentoutua (helpommin sanottu kuin tehty) ja nukkua tarpeeksi.
Moi,
kiva kun kirjoitit.samanlaista vaivaa on siis sullakin.:(
Varmaan pienten lasten äideillä väsymys aiheuttaa sydänoireita ja on toki ihan loogista.mulla ne vaan ei johdu väsymyksestä koska meijän lapset on harvinaislaatuisia nukkumisen suhteen.parin kuukauden ikänen on alusta lähtien nukkunu yöt hyvin eikä oo tullu valvottua.
mulla kun ei tunnu olevan mitään syytä mikä ne aiheuttaa ja miks välillä on tosi huonoja päiviä.en juo kahvia tms,en tupakoi,en juo ja syön terveellisesti.liikun vaihtelevasti ja oon aina ollut tosi hoikka.
Sitä joskus joku lääkäri sanoi et hoikat ihmiset ne tuntee paremmin.lihavat ei niinkään.ootko sä myös hoikka?
Vaikka mulla on ollu näitä rytmihäiriöitä vaihtelevasti viimesen kymmenen vuoden ajan niin en oo kyl viä oppint elään näiden kanssa.vaikka niin vaan pitäis..aina huonoina päivinä mielessä pyörii koko ajan kuolemanpelko ja välillä iskee kauhee paniikki.en kärsis varmaan näin kovasta kuolemanpelosta jos ei olis lapsia tai lapset olis isompia.äitiys tuntuu välillä pehmentäneen pään.:)
Mutta toivon et lapset ei tulis koskaan saamaan tätä vaivaa.:( Haluaisin myös vielä yhden lapsen mutta tää vaiva on alkanu sitä haavetta murentaan...en tiedä uskallanko enään tulla raskaaks jos vaiva pahenee taas entisestään sen aikana.ja miten sitten sen jälkeen jaksan kotona pienten lasten kanssa jos sydän pompottaa miten sattuu ja jos joutuu vielä valvookin niin ei varmasti hyvä yhdistelmä..:(