LUKEMINEN ANTIIKISSA

Hajupoika

Viieme aikoina olen saanut tutustua antiikkiin uudesta näkökulmasta kun palstalla tuli yllättäen esiin, että joku on kiinnostunut antiikin viisaista. Me puhumme monissa asioissa antiikista, mutta se on ollut tunnettu pääasiassa kirjallisuutensa perusteella.
Antiikissa kuitenkin se oli pääosin suullista jo siitä syystä, ettei kirjoja ollut ja kokoonnuttiin yhteen kuulemaan ja keskustelemaan kun joku luki ääneen läsnäoleville.
"Kirja" oli kolmisenkymmentä senttiä korkea ja usein kymmenen metrin mittainen papyrusliuska.

Homerokseksi kutsuttu runoilija (t) loi Iliaan ja Odysseijan ja se levisi kansan keskuudessa pääasiassa suullisesti.
Aristoteles saattoi olla ensimmäinen kreikkalainen, joka loi itselleen oman kirjaston. Hyvin samaan tapaan kuin Kalevalainen runous meillä huomattavasti myöhemmin.

Vasta viime aikoina olen itse alkanut hieman ymmärtää näitä kuten muitakin vanhoja eepoksia.

7

369

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • cicero

      Marcus Tullius Cicero on kirjailija ja valtiomies, joka on myö typografisen mittayksikön 12 pistettä nimen.
      Itse tarina.
      Trebatius pyysi Ciceroa kertomaan itselleen eräästä mielenkiintoisesta kirjasta. Cicero vastasi vasta vuosia myöhemmin kirjallisesti teoksessaan "Topica" - merkillistä jopa koomista on että hänellä ei ollut tuolla laivamatkallaan mitään lähteitä mukanaan ja kaikki viittaa vahvasti siihen, ettei Cicerolla itsellään ollut mitään käsitystä tuosta Trebatiuksen kysymästä teoksesta - tällaista saattaa muuten sattua vielä näinä meidänkin aikoinamme.

      Hyllyissämme saattaa olla lukemattomia lukemattomia kirjoja.
      Olisikohan aika availla niitä "pölyjä pyyhkiessään ?"

    • minä

      Luulen, että asia meni hieman toisin päin, eli Iliaan ja Odysseija tarinat kiersivät suullisesti ja Homeros keräsi ne talteen ja muokkasi yhtenäiseksi tarinaksi.

      • Hajupoika

        Kun "kirjat" olivat papyrusrullia, joita "kirjailijat" tai heidän hyvä-ääniset lukijansa lukivat ja niistä keskusteltiin
        yhdessä kuten meilläkin vielä lapsuusaikanani ja myöhemminkin. Muistan kotonani olleen "miestenpiirissä" mukana puolensataa miestä koolla - tupaan ja kamariin ei juuri enempää olisi hyvin sopinutkaan joskun kolmisen vuosikymmentä sitten. Muutettuani kaupunkiin tilanne muuttui. Tällainen kyläläisten yhteenkokoontumisperinne on valitettavasti hiipumassa.
        Jeesuksen aikana temppeleissä luettiin ja hänen matkoillaan kerrotaan mestarin menneen veneeseen puhumaan. Se oli hyvä oivallus, sillä ainakin iltaisin vesi kantaa ääntä hyvin.

        Homeroksesta ajattelen hieman samoin kuin Raamatunkin kirjoittajista, että esim. Daavidilla oli oma laaja kirjurikunta ja kirjurikoulu, jossa oli kirjoittajia laajalti maan rajojen ulkopuolelta ja tämä osaltaan selittää "kielten sekoituksenkin" eli Raamattukin on saanut hyvin runsaasti vaikutteita muista paljon vanhemmista kulttuureista. Homeroskaan tuskin oli yksin.
        Antiikin kirajllisuus levisi sotasaaliina Roomaan ja siellä oli sekä kreikkalaisia, että roomalaisia kirjastoja
        Merkittävin kirjastohan oli Alexandiassa - palossa tuhoutui paljon.

        Saan sanoa kuin Senora Lyyli, että kirjoittamisesta ei tule loppua kun pääsee alkuun - minulla ei ole edes kissoja !


      • señora lyyli
        Hajupoika kirjoitti:

        Kun "kirjat" olivat papyrusrullia, joita "kirjailijat" tai heidän hyvä-ääniset lukijansa lukivat ja niistä keskusteltiin
        yhdessä kuten meilläkin vielä lapsuusaikanani ja myöhemminkin. Muistan kotonani olleen "miestenpiirissä" mukana puolensataa miestä koolla - tupaan ja kamariin ei juuri enempää olisi hyvin sopinutkaan joskun kolmisen vuosikymmentä sitten. Muutettuani kaupunkiin tilanne muuttui. Tällainen kyläläisten yhteenkokoontumisperinne on valitettavasti hiipumassa.
        Jeesuksen aikana temppeleissä luettiin ja hänen matkoillaan kerrotaan mestarin menneen veneeseen puhumaan. Se oli hyvä oivallus, sillä ainakin iltaisin vesi kantaa ääntä hyvin.

        Homeroksesta ajattelen hieman samoin kuin Raamatunkin kirjoittajista, että esim. Daavidilla oli oma laaja kirjurikunta ja kirjurikoulu, jossa oli kirjoittajia laajalti maan rajojen ulkopuolelta ja tämä osaltaan selittää "kielten sekoituksenkin" eli Raamattukin on saanut hyvin runsaasti vaikutteita muista paljon vanhemmista kulttuureista. Homeroskaan tuskin oli yksin.
        Antiikin kirajllisuus levisi sotasaaliina Roomaan ja siellä oli sekä kreikkalaisia, että roomalaisia kirjastoja
        Merkittävin kirjastohan oli Alexandiassa - palossa tuhoutui paljon.

        Saan sanoa kuin Senora Lyyli, että kirjoittamisesta ei tule loppua kun pääsee alkuun - minulla ei ole edes kissoja !

        täytyy sannoo että mie en ole tietääksein lukent yhtäkää antiikin kirjaa. olen kyllä kuulut nuo sanomasi kirjottajan nimet.tämä antiikin aika on vissii enne kristusta.
        on se hienoo että siltä ajalla on olt muutamii jotka on keksiny kirjottamisen.niin on jottain tietoo siltäkin ajalta.

        elämä siihe aikaa varmaa oli aika vaatimatonta,ei olt tällasta liike elämää,politiikkaa eikä näin mahtavaa tietoo terveytestä ja lääketieteestä. eikä vissii muutaakaa tietoo maailman kaikkeuesta.

        tähtitiedettä taisivat kyllä tutkailla ja kauan sitten, mutta olikohan se antiikin aikaa.

        mistähän aiheesta hyö sitte kirjotti,nämä cicero ja terabatius.arvelisin sodasta. se mitä olen kuullu puhuttavan näistä antiikin ihmisistä, niin hyö tuntuu aika sotaselta väeltä, jopa naisetkii on olt julmii. eikös siel hyvin helpost pää pantu poikki.

        minunkin lapsuuesssa karjalassa kokoonnuttii jossain taloihin juttelemmaa. suurin osa oli myös miehii naiset seisoskeli sivummalla.
        ne ei olt uskonnollisii seuroja, seurat ol eriksee ja niissä taas ol nais ja laps voittosii.

        sitte oli viel lukuset eli kinkerit. tällä meiän kyllällä on ne viel henkissä . kokoonnuttaa kerra vuotessa jonkuu kyläläisen koton. ja niissä on nykyää enemmän naisii ko miehii, ylleensä vain noin 8-15 henkee.

        pastori tullee ja lukkee jonkuu värssyn raamatusta ja siitä pittää saarnan.
        sen peräst se männee vaa jutteluksi ja enimmäksee kylän asioista ja kahvii tietyst hörpitää.

        tietoin antiikista rajottuu tavaroihin, tai mie pitän vintillä olevii tavaroita antiikin aikusina, ;)niinhä monest vanhast tavarast sanotaa, vaikkei ne sitä oikeeta antiikin aikaa olekkaa.

        jalmarille ko jäi vanhempainsa tavarat, niin siel sitä vanhaa oli ja on. pyysin yks vuos kotiseutumuseosta ammati ihmisen katsomaa jos on tavaraa mitä hyö tahtos museoon.

        ja aika paljo sielt hää veikii, erilaisii viljelykses käytettävvii työkaluja, astioita ja vanhan kivimankelin.

        jalmari ol perinny vanhemmiltaa kaiken säästämisen . arvvaat että sitä vanhaa roinaa oli vintti pullollaa ko kaks ihmistä säästi koko elämänsä kaiken.pastori itse ei olt sellanen,hää ei maalisesta mammonasta välittänt,taivaallisesta vaa.:)))

        enne ko kaik oli irtotavaraa, niin hyö säästi käärepaperit ja joka ikisen narunpätkän millä paketit sidottii.

        jalmarin jälkee ko mie perkasin tilaa vintille niin poltin pellolla laatikoittain näitä papereita ja naruja.

        olen vähä sen luontonen etten tykkää vanhasta tavarasta, sen takkii että se on joltain toiselt vuossadalta.saatan vanhasta tykätä vaan ,jos se mielyttää silmää ja on nättii tai värikäs. entisis ei kyl juur värejä ole.

        olin jalmarille tuloon asti , kulkent toisten vanhois vaateissa,aluspöksyjä myöte. vaatteet oli ylleensä joko liian pienii tai liian suurii, eikä koskaa ilman paikkaa.

        nukuin ain toisen loppumaatussa tai kuolinpetissä josta usein jalat irtoili. kaik elämässäin ol toisen loppuu kaluttuu;))

        jalmarille ko mänin, hää sano ettei miun hänen vaimonaa tarvii koskaa kulkee toisen vanhoissa.

        ja se piti paikkansa, jos jottain vaatetta tarvisin niin se ostettii kaupasta tai teetettii. usein kaupunki reisuilta hää toi minul uuven kerraston.ei minul olt enne yöpaitaakaa, sainkii jalmarilta useimite sen tai kerraston joululahjaksi.

        tykkään uudesta ja nykyajasta melkee kaikes, paitsi en tauluissa siinä tykkään näkösestä maaluksista.

        oma puolein on melkee kokonaa jalmarin jälkee ostamiain huonekaluja,keinutuoli ja yks lipasto on ainoa vanha. tuo isompi puoli on sitte toivo kalustant vanhalla ja kunnostanu vintistäkkii muutamii.

        minust kaik vanha haiseekin pahalle, enne ko ihmisil ei olt hajusteita,ainakaa työläis ihmisillä, niin seslonkissakin on sellanen haju joka ei häviä ikänä.;))

        tykkään kyllä vanhoista asioista ko saap tietoo, etenkii mite ihmiset on eläneet, semmonen vanha kiinnostaa, mutta ei tavara, tämä pitää sannoo selvennykseksi.

        tekniikasta tykkään niin maan.... :)))minul onkii kaik vempaimet mitä koton tarvii.tuli sitä turhuuksiikin ostetuu, ihan vaa sen takia ,ko ei olt käsipelil toimiva ;)).

        jote vaik oon vanha niin mie taian olla nykyaikanen,tain olla nykyaikasempi ko nykyajan ihminen:)))hyö kerrää vanhaa ja mie uutta:))

        rattosaa viikonloppuu toivoo lyyli


      • Hajupoika
        señora lyyli kirjoitti:

        täytyy sannoo että mie en ole tietääksein lukent yhtäkää antiikin kirjaa. olen kyllä kuulut nuo sanomasi kirjottajan nimet.tämä antiikin aika on vissii enne kristusta.
        on se hienoo että siltä ajalla on olt muutamii jotka on keksiny kirjottamisen.niin on jottain tietoo siltäkin ajalta.

        elämä siihe aikaa varmaa oli aika vaatimatonta,ei olt tällasta liike elämää,politiikkaa eikä näin mahtavaa tietoo terveytestä ja lääketieteestä. eikä vissii muutaakaa tietoo maailman kaikkeuesta.

        tähtitiedettä taisivat kyllä tutkailla ja kauan sitten, mutta olikohan se antiikin aikaa.

        mistähän aiheesta hyö sitte kirjotti,nämä cicero ja terabatius.arvelisin sodasta. se mitä olen kuullu puhuttavan näistä antiikin ihmisistä, niin hyö tuntuu aika sotaselta väeltä, jopa naisetkii on olt julmii. eikös siel hyvin helpost pää pantu poikki.

        minunkin lapsuuesssa karjalassa kokoonnuttii jossain taloihin juttelemmaa. suurin osa oli myös miehii naiset seisoskeli sivummalla.
        ne ei olt uskonnollisii seuroja, seurat ol eriksee ja niissä taas ol nais ja laps voittosii.

        sitte oli viel lukuset eli kinkerit. tällä meiän kyllällä on ne viel henkissä . kokoonnuttaa kerra vuotessa jonkuu kyläläisen koton. ja niissä on nykyää enemmän naisii ko miehii, ylleensä vain noin 8-15 henkee.

        pastori tullee ja lukkee jonkuu värssyn raamatusta ja siitä pittää saarnan.
        sen peräst se männee vaa jutteluksi ja enimmäksee kylän asioista ja kahvii tietyst hörpitää.

        tietoin antiikista rajottuu tavaroihin, tai mie pitän vintillä olevii tavaroita antiikin aikusina, ;)niinhä monest vanhast tavarast sanotaa, vaikkei ne sitä oikeeta antiikin aikaa olekkaa.

        jalmarille ko jäi vanhempainsa tavarat, niin siel sitä vanhaa oli ja on. pyysin yks vuos kotiseutumuseosta ammati ihmisen katsomaa jos on tavaraa mitä hyö tahtos museoon.

        ja aika paljo sielt hää veikii, erilaisii viljelykses käytettävvii työkaluja, astioita ja vanhan kivimankelin.

        jalmari ol perinny vanhemmiltaa kaiken säästämisen . arvvaat että sitä vanhaa roinaa oli vintti pullollaa ko kaks ihmistä säästi koko elämänsä kaiken.pastori itse ei olt sellanen,hää ei maalisesta mammonasta välittänt,taivaallisesta vaa.:)))

        enne ko kaik oli irtotavaraa, niin hyö säästi käärepaperit ja joka ikisen narunpätkän millä paketit sidottii.

        jalmarin jälkee ko mie perkasin tilaa vintille niin poltin pellolla laatikoittain näitä papereita ja naruja.

        olen vähä sen luontonen etten tykkää vanhasta tavarasta, sen takkii että se on joltain toiselt vuossadalta.saatan vanhasta tykätä vaan ,jos se mielyttää silmää ja on nättii tai värikäs. entisis ei kyl juur värejä ole.

        olin jalmarille tuloon asti , kulkent toisten vanhois vaateissa,aluspöksyjä myöte. vaatteet oli ylleensä joko liian pienii tai liian suurii, eikä koskaa ilman paikkaa.

        nukuin ain toisen loppumaatussa tai kuolinpetissä josta usein jalat irtoili. kaik elämässäin ol toisen loppuu kaluttuu;))

        jalmarille ko mänin, hää sano ettei miun hänen vaimonaa tarvii koskaa kulkee toisen vanhoissa.

        ja se piti paikkansa, jos jottain vaatetta tarvisin niin se ostettii kaupasta tai teetettii. usein kaupunki reisuilta hää toi minul uuven kerraston.ei minul olt enne yöpaitaakaa, sainkii jalmarilta useimite sen tai kerraston joululahjaksi.

        tykkään uudesta ja nykyajasta melkee kaikes, paitsi en tauluissa siinä tykkään näkösestä maaluksista.

        oma puolein on melkee kokonaa jalmarin jälkee ostamiain huonekaluja,keinutuoli ja yks lipasto on ainoa vanha. tuo isompi puoli on sitte toivo kalustant vanhalla ja kunnostanu vintistäkkii muutamii.

        minust kaik vanha haiseekin pahalle, enne ko ihmisil ei olt hajusteita,ainakaa työläis ihmisillä, niin seslonkissakin on sellanen haju joka ei häviä ikänä.;))

        tykkään kyllä vanhoista asioista ko saap tietoo, etenkii mite ihmiset on eläneet, semmonen vanha kiinnostaa, mutta ei tavara, tämä pitää sannoo selvennykseksi.

        tekniikasta tykkään niin maan.... :)))minul onkii kaik vempaimet mitä koton tarvii.tuli sitä turhuuksiikin ostetuu, ihan vaa sen takia ,ko ei olt käsipelil toimiva ;)).

        jote vaik oon vanha niin mie taian olla nykyaikanen,tain olla nykyaikasempi ko nykyajan ihminen:)))hyö kerrää vanhaa ja mie uutta:))

        rattosaa viikonloppuu toivoo lyyli

        Tämä Cicero on oiva esimerkki siitä, miten mies jo nuorena omilla kyvyillään ansioillaan voi nousta merkittäviin tehtäviin ja asemaan.
        Puhujana hän on tiettävästi erä maailmanhistorian tunnetuimpia. Hän joutui pakomatkalle oltuaan nuorena konsulina.
        Hän pysyi erossa valtiollisesta elämäsä kirjoittaen ja puhuen. Kirjeitä on säilynyt tuhatkunta ja kirjoista mainitsen hänen vieläkin mielenkiintoisen ja luulisin kirjastoissa olevan;"Vanhuus".
        Hän oli vihattu ja rakastettu - murhattiin vasta
        43 vuotiaana.
        Kreikassa olo toi varmaan paljon uutta hänen ajatteluuns.

        Nykyisin meillä on mahdollisuus itse tehdä matkoja antiikin maille - seuraan juri Olympialaisia Ateenassa.
        Kovin siellä juhlittiin jo muinoin - olympaivoittaja oli äveriäs mies voittonsa jälkeen. Vieraanvaraisuudesta kertoo eräs tapaus
        Bysantista; kuningas kysyi vierailevalta kuninkaalta;
        - Haluatko, että annan kultaa (Suomen kultakeräys oli vähäinen siihen verrattuna) vai järjestänkö kilpa-ajot kunniaksesi.
        Vieras sanoi haluavansa kilpa-ajot.
        Ne tulivat isäntäväelle paljon kalliimmiksi kuin tuo kulta.

        Päästäpä tutustumaan tuonne kulttuurin kehtoon. Monet ystävät pitävät matkoja sinne kaikkein parhaimpina elämyksinä.
        Sinä olet jälleen palannut yhden suuren kokemuksekkaan matkan jälkeen rikkaana kotiin - muisteluja varmasti riittää.
        Eksyin alussa - piti sanomani, että Sinä kirjoitat hyvin täsmällisesti ja aidosti ja luulen kirjoituksistasi riittävän tutkiskeltavaa.
        Puhetaito - keskustelu ja kertominen on minusta edelleen mieluisin tapa ihmisten välisessä kanssakäymisessä...

        Pilvipoutainen, ukkoskuuron jälkeen raijkas sää täällä - aurinkoa toivotan Sinulle...


      • Maria
        Hajupoika kirjoitti:

        Tämä Cicero on oiva esimerkki siitä, miten mies jo nuorena omilla kyvyillään ansioillaan voi nousta merkittäviin tehtäviin ja asemaan.
        Puhujana hän on tiettävästi erä maailmanhistorian tunnetuimpia. Hän joutui pakomatkalle oltuaan nuorena konsulina.
        Hän pysyi erossa valtiollisesta elämäsä kirjoittaen ja puhuen. Kirjeitä on säilynyt tuhatkunta ja kirjoista mainitsen hänen vieläkin mielenkiintoisen ja luulisin kirjastoissa olevan;"Vanhuus".
        Hän oli vihattu ja rakastettu - murhattiin vasta
        43 vuotiaana.
        Kreikassa olo toi varmaan paljon uutta hänen ajatteluuns.

        Nykyisin meillä on mahdollisuus itse tehdä matkoja antiikin maille - seuraan juri Olympialaisia Ateenassa.
        Kovin siellä juhlittiin jo muinoin - olympaivoittaja oli äveriäs mies voittonsa jälkeen. Vieraanvaraisuudesta kertoo eräs tapaus
        Bysantista; kuningas kysyi vierailevalta kuninkaalta;
        - Haluatko, että annan kultaa (Suomen kultakeräys oli vähäinen siihen verrattuna) vai järjestänkö kilpa-ajot kunniaksesi.
        Vieras sanoi haluavansa kilpa-ajot.
        Ne tulivat isäntäväelle paljon kalliimmiksi kuin tuo kulta.

        Päästäpä tutustumaan tuonne kulttuurin kehtoon. Monet ystävät pitävät matkoja sinne kaikkein parhaimpina elämyksinä.
        Sinä olet jälleen palannut yhden suuren kokemuksekkaan matkan jälkeen rikkaana kotiin - muisteluja varmasti riittää.
        Eksyin alussa - piti sanomani, että Sinä kirjoitat hyvin täsmällisesti ja aidosti ja luulen kirjoituksistasi riittävän tutkiskeltavaa.
        Puhetaito - keskustelu ja kertominen on minusta edelleen mieluisin tapa ihmisten välisessä kanssakäymisessä...

        Pilvipoutainen, ukkoskuuron jälkeen raijkas sää täällä - aurinkoa toivotan Sinulle...

        Kävin elokuun alkupuolella Kreikassa. Tosin en mantereella, vaan Skiathoksen saarella.
        Tämä saari on paremminkin tunnelmallinen rantalomapaikka kuin kulttuuri- tai historiakohde.

        Parhaita hetkiä oli nähdä kuunnousu ravintolassa, josta oli hiennot näköalat yli kaupungin kattojen ja satamaan. Uiminen meressä oli myös ihanaa.

        Ehkä vielä joskus pääsen myös mantereelle, mutta silloin sais olla kevät. Kesäkuumalla kulttuurikohteisiin on vaikea jaksaa keskittyä.


      • Hajupoika
        Maria kirjoitti:

        Kävin elokuun alkupuolella Kreikassa. Tosin en mantereella, vaan Skiathoksen saarella.
        Tämä saari on paremminkin tunnelmallinen rantalomapaikka kuin kulttuuri- tai historiakohde.

        Parhaita hetkiä oli nähdä kuunnousu ravintolassa, josta oli hiennot näköalat yli kaupungin kattojen ja satamaan. Uiminen meressä oli myös ihanaa.

        Ehkä vielä joskus pääsen myös mantereelle, mutta silloin sais olla kevät. Kesäkuumalla kulttuurikohteisiin on vaikea jaksaa keskittyä.

        Laitoin otsikoksi tämän Kallifatideksen romaanin jotten unohda kun luin viime
        kesänä hänen teoksensa kun jostain tuli vihje minun muistuttavan jotain
        romaanin "Kastanjapuun kylä" henkilöä. Pitihän asia tutkia. Hän muutti
        muistaakseni alle kolmekymppisenä Ruotsiin, opiskeli kielen ja kirjoitti
        sittemmisin ruotsiksi.
        Suosittelen luettavaksesi, tuo otsikon kirja kertoo toisen maailmansodan
        saksalaismiehitysajasta pienessä kreikkalaisessa "Kastanjapuun kylässä"
        tavallisten maalaisihmisten näkövinkkelistä.
        Muistan lukeneeni näitä josku niiden ilmestyttyä, mutta omassa hyllyssäni ei
        ole ainuttakaan.
        "Kerro, mitä luet niin minä sanon sinulle millainen olet" taitaa edelleen päteä.
        Monesti vilkaisen vierailulla kirjahyllyyn, joka kertoo isäntäväestään paljon.
        Monilla vain on komea hylly täynnä nahkaselkäisiä lukemattomia lukemattomia
        kirjoja...

        Höpisen, sillä en ole käynyt koskaan Kreikassa. Monet ystäväni kertovat nimenomaan maaseudulla olevan paljon mielenkiintoista ja aitoa elämää.
        Tämän tästä tulee tervehdyksiä. En ollenkaan pitäisi mahdottomana ajatusta mennä jopa muutamaksi kuukaudeksi tutustumaan ihan oikeasti.
        Kun kerroit omasta matkastasi niin minulle tuli rantaelämästä mieleeni nuorena näkemäni kaunis elokuva "Delfiinipoika."
        Olisinpa minä vaikka tuollainen delfiinipoika - ainakin uida tykkään kamalasti...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9154
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7897
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      160
      5600
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2341
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2085
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1734
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1673
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1419
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1355
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1243
    Aihe