Elämäntilanne ahdistaa

Ihan näin aluksi kertoisin, että minulla on todettu vaikea-asteinen masennus ja määrittämätön ahdistuneisuushäiriö.

Elämäni on tällä hetkellä aivan sekaisin.

Ensinnäkin. Minulla meni polvi melkein kolme viikkoa sitten kun kävin lenkillä. Olen käynyt useaan otteeseen lääkärissä ja soitellut ties minne. Nyt tilanne on se, että minulla on kepit, syön joka päivä särkylääkettä polveni takia ja minulla on vasta kolmen viikon päästä tähystys polveeni. Sen ajan joudun olemaan koulusta sairaslomalla, koska en pysty koulussa käymään polveni säryn takia ja koska joudun päivän mittaan useaan otteeseen lepuuttamaan sitä, koska se ottaa välillä nokkiinsa jo pelkästä istumisesta. Olen siis ollut kolme viikkoa sairaslomalla ja vielä seuraavat n. kolme viikkoa lisää.

Sen lisäksi henkinen tilanteeni on ollut huono muutenkin jo pitkän aikaa ja poissaoloja on tullut paljon. Koulusta soitellaan jatkuvasti ja minulla onkin ensi maanantaina koululla kuraattorilla käynti ja selvitellään koulujuttujani. Jos nyt niin käy, että koulunkäynnin joutuu keskeyttämään, minulta lähtee tuet ja joudun luultavasti muuttamaan takaisin vanhempien luo.

Käyn nyt nuorisopsykiatrian poliklinikalla kaksi kertaa viikossa ja koska se on toisella paikkakunnalla, kulkeminen on hyvin hankalaa tämän jalan takia. Minua ahdistaa myös kotini sotkuisuus, koska en pysty täällä itse siivoamaan polveni takia. Minua hävettää, kun joudun pyytämään kavereita apuun joka asiassa ja kun he joutuvat kokoajan kuskaamaan minua joka paikkaan. Jopa kauppaan, vaikka se on tuossa 100 metrin päässä, koska en pysty itse ostoksia kantamaan keppien kanssa.

Lisäksi minä seurustelen erään miehen kanssa. Tai en tiedä edes seurustelemmeko me. En tiedä mikä juttu tämä on. Olemme yhdessä paljon ja yötä ja muuta, mutta silti emme seurustele, kai. Tämä on todella epävarma ja outo tilanne ja kun olen yrittänyt saada vastauksia kysymyksiin, niin niitä ei tule tai sitten ne ovat niin ympäripyöreitä, ettei niistä ota pirukaan selvää.

Olen aivan sekaisin elämäni kanssa. Vaikka olen sairaslomalla, niin tuntuu, etten pysty hetkeäkään lepäämään. Tuntuu, että minun pitää kokoajan mennä johonkin, tehdä jotain, soitella johonkin ja kaikkea. Jos ei ole menoa minnekään, niin sitten mielessä pyöriin tuhat ja sata asiaa ja ne ei jätä minua rauhaan. Olen aivan todella väsynyt kokoajan ja haluaisin vain nukkua kaikki päivät.

Ja huomenna taas lääkäriin. Huoh...