vapaa kirjoitelma

henkilökohtaisessa päihteidenkäytössä tärkeintä ovat yksilön oma harkinta. jos hän katsoo haitat pienemmiksi kuin hyödyt, hän käyttää sitä.
jos kauniit ja rohkeat valistajamme eivät kerro päihteiden vaikutuksista tarpeeksi, syntyy kuva että valistus on puutteellista. valistuksen ollessa puutteellista, jotkut yksilöt voivat kokea valistuksen virheelliseksi. näin myös rehellinen tieto päihteestä voi menettää merkitystään.

tapaus kannabis

kannabis-valistus on puutteellista. kun emme kerro riittävästi kannabiksen ”hyvistä puolista”, voi yksilö mystifioida ne. näin niistä voi tulla suurempia kuin ne todellisuudessa ovat ja näin käyttö kynnys mataloituu.
jotkut valistajat viittaavat jopa virheellisiin tutkimuksiin, jotka on jo aikoja sitten todistettu tiedepiireissä kelvottomiksi. tämä antaa yksilölle kuvan että valistajat jakavat väärää tietoa. tämä voi johtaa empiirisiin tutkimuksiin. myös muiden kuin kannabiksen kanssa.

tapaus alkoholi

alkoholi-valistus on myös puutteellista. ottaen huomioon että se on Suomen käytetyin päihde, sen käyttöön liittyvä valistus on suhteellisen pieni. jos valistus olisi laadukkaampaa, olisiko meillä vähemmän 13-vuotiaita läträämässä kossu-pullon kanssa tai vähemmän alkoholisteja… onko myöskään järkevää antaa alkoholipamppujen mainostaa ainettaan, tai sponsoroida juniori otteluita. onko tämä tervettä päihdekulttuuria?

ja loppu

emme voi estää päihteiden käyttöä keinotekoisilla haitoilla, kuten sakoilla tai vankilarangaistuksilla. haittojen täytyy olla todellisia, yksilöön ja päihteeseen kuuluvia. vallitseva kieltolaki käytäntö on omiaan vain lisäämään yksilön negatiivista suhtautumista järjestelmään. jos teemme järjestelmän jossa suurin uhka on kiinnijääminen, voimme samoin tein nostaa kädet ilmaan…