Parkkifirmojen valvonta/kontrolli asuinalueilla valvontamaksuineen rajoittaa maanomistajien / haltijoiden ja eritoten sen vammaisten ja vanhusten kodin ulkopuolella tapahtuvaa jokapäiväistä yksityisoikeudellista elämää.
Asuinalueilla maanomistajan ja vuokralaisten väliset vuokrasopimukset järjestyssääntöineen ovat ensisijaisia Suomen valtiojärjestykseen (1 luku, 7 §) perustuvia maankäyttösopimuksia / haltijasopimuksia, jotka turvaavat maanomistajien / haltijoiden / vuokralaisten / osakkeenomistajien jokapäiväiset luonnolliset ja inhimilliset tarpeet hallinnoimallaan alueella. Ihmisoikeuksia luonnolliseen asumiseen ei voi myös luvanvaraistaa maksulliseksi valvonnaksi parkkifirmojen hyväksi. Rikoslaki 5 luku, 3 §, 1-4 kohta.
Asuinalueilla maanomistajan ja haltijan välisille sopimuksille ei voi myöskään asettaa erillistä uutta väliintulosopimusta maksullisine valvojineen, vaan maanomistajan ja haltijan väliset ristiriidat käsitellään käräjäoikeudessa niin, kuin se haltijaehdoissa on sanottu. Samoin isännöitsijät ovat maanomistajien ja haltijoiden välisiä työsuhteissa olevia kontaktihenkilöitä, joilla ei ole maankäyttöoikeudellisia sopimisoikeuksia.
Asuinalueilla maanomistajan ja vuokralaisten väliset vuokrasopimukset järjestyssääntöineen ovat ensisijaisia Suomen valtiojärjestykseen (1 luku, 7 §) perustuvia maankäyttösopimuksia / haltijasopimuksia, jotka turvaavat maanomistajien / haltijoiden / vuokralaisten / osakkeenomistajien jokapäiväiset luonnolliset ja inhimilliset tarpeet hallinnoimallaan alueella. Ihmisoikeuksia luonnolliseen asumiseen ei voi myös luvanvaraistaa maksulliseksi valvonnaksi parkkifirmojen hyväksi. Rikoslaki 5 luku, 3 §, 1-4 kohta.
Asuinalueilla maanomistajan ja haltijan välisille sopimuksille ei voi myöskään asettaa erillistä uutta väliintulosopimusta maksullisine valvojineen, vaan maanomistajan ja haltijan väliset ristiriidat käsitellään käräjäoikeudessa niin, kuin se haltijaehdoissa on sanottu. Samoin isännöitsijät ovat maanomistajien ja haltijoiden välisiä työsuhteissa olevia kontaktihenkilöitä, joilla ei ole maankäyttöoikeudellisia sopimisoikeuksia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
oikein ihmisoikeuksista on kysymys pysäköinninvalvonnassa. Kiitos nauruista :D
Eihän tämä uusi idea ole kuin rahastusta.
Helkkarin paljon tilaa tehdä parkkipaikkoja, saa olla jopa hiekkapinnalla mutta ei haluta. Laitetaan kyylät kyyläämään ja rahastamaan koska ei ole vieraspaikkoja joihin vieras voisi parkkeerata tai jotain yhtä tyhmää.
Olisiko paljon vaadittu että jokaisessa asuntoyhtiössä tehtäisiin vaikka kaksi tai kolme vieraspaikkaa vaikka talkoilla? Ei se maksa juuri mitään.
Parkkifirmathan "sakottavat" ainoastaan väärin pysäköityjen autojen haltijoita. Älä pysäköi toisen maksamalle paikalle, niin mitään ongelmaa ei ole. Joskus voi joutua kävelemään jopa sata metriä sieltä lähimmältä lailliselta paikalta tai uhraamaan pari euroa pysäköintimaksuun. Fyysisenä tai taloudellisena uhrauksina nämä voivat olla joillekin vaikeita ja kohtuuttoman tuntuisia. Joensuun kaltaisessa pikkukylässä harvemmin joutuu kuitenkaan tämän suurempia uhrauksia tekemään.
Vai tarkoitatko tosiaan sitä, että ihmisoikeuksiin kuuluu toisen maksaman parkkipaikan hyödyntäminen? Samalla perusteella sinulla ei sitten ole mitään sitä vastaan jos minä ja pari kaveria tullaan sinun takapihalle suorittamaan ihan vain jokapäiväisiä luonnollisia ja inhimillisiä tarpeitä..?
Et ymmärtänyt luettua. Kysymys on maanomistajien / haltijoiden oikeuksista omaan maahansa, joita kukaan tai ketään, ei voi asettaa holhottavaan maksulliseen valvonta-asemaan/kontrolliin.
Viranomaset hoitavat väärinpysäköinnin, jos katsovat sen olevan aiheellisen.
No joo. Kommentti oli vähän laajemmasta perspektiivistä. Tyypillinen parkkivalvonnasta kitisevä henkilöhän on pelkkää laiskuuttaan väärin pysäköinyt ("eihän se nyt ketään haittaa jos minä tähän ajan...") ja siitä sakot saanut ja mielensä pahoittanut henkilö.
Kuvailemasi tilanne kuulostaa kyllä melko omituiselta. On vaikea uskoa, että jossakin olisi toisen omistamalle maalle tullut parkkifirma parkkeerausta valvomaan ilman, että maanomistajan tai haltijan lupaa olisi kysytty. Onhan selvää, että omalla tontilla saa parkkeerata miten lystää.
Kyse taitaakin olla osaketalon tai vuokratalon tai laitoksen yhteisestä parkkialueesta. Nämähän eivät ole suoranaisesti osakkeen omistajan tai vuokralaisen omistuksessa. Heillä on vain oikeus käyttää sääntöjen puitteissa heille mahdollisesti varattua parkkitilaa.
Jos taloyhtiö tai kiinteistön omistaja on päättänyt antaa parkkialueen valvonnan yksityiselle parkkifirmalle, niin en kyllä näe tässä mitään ongelmaa. Puhumattakaan mistään ihmisoikeusrikkomuksista. Maan omistaja saa toimia tässä asiassa oman mielensä mukaan. Eihän vuokralaisella ole tässä mitään osaa kunhan vain vuokraan tai osakkeeseen liittyvä oman parkkipaikan käyttöoikeus säilyy.
Oy ParkCom Ab huijasi KKO:ta maanomistajien / haltijoiden tekemäksi sopimukseksi. Helsingin kaupunkia maanomistajana ohjaa maanvuokralaki Jakomäen Kiinteistö Oy:ssä.
1 LUKU Yleiset säännökset
1 § Sopimukseen, jolla kiinteistö tai alue annetaan määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle määräsuuruista maksua vastaan, on sovellettava, mitä tässä laissa säädetään.
3 § Kirjallisesti tehtävään vuokrasopimukseen on otettava kaikki sopimusehdot. Ehto, jota ei ole sopimukseen otettu, on mitätön. Sopimusehdon muutos tai lisäys ja vuokraoikeuden siirto on myös tehtävä kirjallisesti.
Jakomäen Kiinteistöt Oy:llä isännöitsijöineen ei ole maankäyttöoikedellisia oikeuksia maanomistajan (Helsingin kaupungin) nimissä muuttaa maanomistajan ja -haltijan välisiä sopimusehtoja järjestyssääntöineen. Ks. laki alla.
6 § Vuokra-alueen tai sen osan luovuttaminen toisen hallintaan on kielletty, jollei toisin ole sovittu. Vuokraoikeuden siirrosta eräissä tapauksissa säädetään jäljempänä.
20 d § (17.12.2010/1140)
Vuokralaiselle 19, 20, 20 a tai 20 c §:n mukaan kuuluvia oikeuksia rajoittava sopimusehto on mitätön.
5 LUKU Muu maanvuokra
72 § Milloin kiinteistö tai alue anetaan vuokralle käytettäväksi muuhun kuin 2–4 luvussa mainittuun tarkoitukseen, on sellaiseen maanvuokraan sovellettava tämän sekä 1, 6 ja 7 luvun säännöksiä.
I OSA
YLEISET PERIAATTEET, PERUSTAMINEN JA OSAKKEET
1 LUKU Osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen
7 § Yhdenvertaisuus
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
9 § Tahdonvaltaisuus
Osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on tämän lain tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen.
Myös perustuslain 1 luku, 2 §, jossa todetaan, että "kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Suomen lain ulkopuoliset parkkifirmathan ovat sanan täydessä merkityksessä julkisia toimijoita yleisillä liikennealueilla. Samoin asukkaiden yksityisalueella olevat pihat kuuluvat kotirauhan suojaamiin paikkoihin.
24 LUKU (9.6.2000/531) Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
11 § (9.6.2000/531) Määritelmä
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
Toisaalta parkkifirmojen yksipuolisesti itse asettamia ehtokylttien aitous mahdotonta tunnistaa, sillä maanomistajan logo tms. tunniste yhteystietoineen puuttuu.
Kiinteistöyhtiön ja parkkifirmojen vehkeilystä kannattaa aina tehdä kantelu maanomistajille, jolloin he voivat vaihtaa kiinteistöyhtiön henkilökunnan isännöitsijöineen kiinteistöalan ammattilaisten käsiin.
sun jorinat ja lakitekstien lainaukset oikeesti kiinnostaa? minäpä kerron, EI KETÄÄN!
Tyhmiä ei kiinnosta