kasvimaan perustaminen ent. metsään

Et kerro millaiseen metsään tai maastoon olet kasvimaatasi perustamassa.
Helpoin tapa, joskaan ei halvin, on tehdä kohopenkit maanpäälle, jolloin ei pohjamaata tarvitse kaivella. Kun haaveilemasi ala ei ole tuo isompi, puiset istutuslaarit ovat hyvä ratkaisu. Rakenna 30-40 cm korkeat reunukset laudoista tai käytä valmiita lavakauluksia. Laarilla voi olla leveyttä n. 1,5 metriä, leveämpiä voi olla vaikea hoitaa, pituutta tilan mukaan. Vuoraa laarien pohjat ja seinät sanomalehtikerroksella tai suodatinkankaalla, tai jos lähistöllä on koivuja tai haapoja, niin jämäkämmällä juuriestekankaalla, ja täytä laarit piripintaan kuohkealla mullalla. Ja hop, kasvimaasi on valmis käyttöön! Kastelun tarve tälläisssä maan päällä olevissa laareissa on isompi kuin perinteisessä kasvimaassa, mutta mitä isompi laari, sitä pitempää kosteus säilyy. Reunat kuivuu tietenkin ensimmäisinä. Kasvivalinnat vaikuttavat suuresti kastelun tarpeeseen. Itse olen laareissa kasvatellut kurpitsoja ja erilaisia yrttejä sekä mansikkaa, muut vihannekset ja juurekset ovat perinteisella kasvimaalla. Kastelua harrastan nuukasti, lähinnä vain kylvöjen ja istutusten yhteydessä ja jos poutaa kestää viikkoja. Eli jos alkukesän kelit ovat suotuisat, mökkiviljelmäsi onnistuvat viikonloppukäynneilläkin. Hallan torjunta ei onnistu etänä, joten valitse kasvit sen mukaan ja aloita arempien viljelyt vasta kesäkuulla, jolloin toivottavasti ei enää pakkasöitä ole.

Minulla olisi myös ensi kesänä tarkoitus tehdä metsämaastoon kasvimaa, mutta siitä kyllä tulisi isompi. Puita ei ole vielä edes kaadettu, joten on vasta siinä vaiheessa. Koska joka tapauksessa maata joutuu kääntämään tai paremminkin kaivamaan jätekaivon vuoksi, haluan sen läheisyyteen samalla tuon kasvimaan. Tosin sillä ei ole mikään kiire, samalla vain menisi kuin kuitenkin sitä kohtaa käsittelee.
Eli miten siinä tapauksessa kannattaa tehdä? Järvi on ihan vieressä ja siihen tarvittaessa voi vetää letkun, josta pumppaa vettä kasvimaalle.

Kun kerran tontillesi on ilmeisesti kaivinkone tulossa mylläämään, niin kannattaa samalla kaivattaa se tuleva kasvimaa valmiiksi. Puiden kannot ja juuret pois kaivinkoneella, samalla lähtee pintamaa kerros, jossa kaikenmaan rikkaruohot muhivat. Tämän maan voi käyttää täytemaaksi jossain muussa tontin kohdassa, jossa ei viljellä mitään. Jos pohjamaa on muuta kuin tiukkaa savea tai kiviä ja peruskalliota, niin kalkitse maa reilusti ja päälle 20-30 cm kerros kuohkeaa multaa, miel. kalkittua ja lannoitettua. Multakerros saa jäädä n.10 cm maapintaa ylemmäs, jolloin kohopenkkien teko viljelyyn on helppoa. Vaihtoehtosesti mullan tilalle voi myös tuoda hiekkaa tai soraa, ne sopivat loistavasti kasvualustaksi kateviljelyyn.
Lehtipuumetsän maaperä on kuohkeampaa ja ravinteikkaampaa ja sellaisenaan sopivampaa viljelyyn kuin havumetsien hapan maa.

Pintamaa eli ruokamulta pois ja täytemaaksi, tosiaan puuta heinää! Tuskin metsämaassa kasvaa pahoja rikkaruohoja kuten juolavehnää tai valvattia. Kannot, juuret ja kivet pois kaivinkoneella tietenkin, mutta jätä se pintamaa. Pienen ojan kaivuuta kasvimaan ympärille voi harkita. Pyydä jotakuta viljelijää auralla kääntämään keväällä tuo kasvimaan paikka. Sitten kasvimaa täytyy vielä äestää. Metsämaa vaatii tietenkin runsasta kalkitusta. Jos maa on kovin raskasta ja savista, niin hiekkaa ja turvetta voi lisätä ennen äestystä.

Paljon auttaisi asiaa,jos aloittaja kertoisi millainen metsä ja millainen maa paikalla ennestään.Mäntymetsä voi kasvaa hiekkaisessa moreeni maassa,joka vaatii turvetta ja ehkäpä savea pidättämään vettä.Pinnassa voi kasvaa varpuja,jotka pitäisi kyllä kuoria pois juurineen.Vai onko kyseessä kostea turve tai savipohjainen lehtimetsä,joka taasen vaatii hiekkaa,että kasvit ei tukehdu kosteuteen.Sellaisessa metsässä kyllä viihtyy heinätkin,jotka varmasti valtaa kasvimaan,ellei pintamaata kuori pois.
Varmaa on se,että kalkkia tarvitaan ja pinnan kasvillisuus pitää kuoria pois.Jos ruokamultaa on mahdollista tuoda reilusti,vaikkapa 20-30 cm,riittää,kun pohjan vain tasaa ja kalkitsee.Siinähän ne maakerrokset ajanoloon alkavat sekoittua ja ehkäpä pohjamaan mukaan lisätään joko turvetta tai hiekkaa ja kompostia.

Ahaa, tyhmät taajamatontut täällä neuvovat kuorimaan pintamaan pois. Pinnan kasvillisuus käännetään auralla ylösalaisin, ettekö jo ymmärrä? Ensimmäisenä vuotena kasvimaa ei ehkä ole täydellinen, mutta muutamassa vuodessa varvut ovat lahonneet humukseksi. Enpä ole kuullut, että jonkun kasvimaassa kasvaisi kanervaa ja mustikanvarpuja rikkaruohona. Pellot Suomessa on pääosin raivattu suo, Jussi ja kuokka-menetelmällä. Jussit eivät kärränneet pintamaata pois eivätkä ostaneet pintamaata naapurilta tilalle. Kosteuteen tukahtuminen estetään ojittamalla. Metsän heinät ovat yleensä metsälauhaa, kastikkaa, tesmaa tai muuta pellolla viihtymätöntä lajia. Tuodun mullan mukana tulee kasvimaahan ainakin yksivuotisia rikkaruohoja. Sanon vaan, että olette hyvin tietämättömiä ja hyvin tyhmiä.

Pitääkö ekana vuotena lannoittaa jos tulee uutta multaa, eikös ne ole lannoitettuja ?
Metsässä kasvaa nyt siis koivuja ja muutama kuusi, tosin tässä kohtaa ei kasva enää mitään muuta kuin ehkä liekoa ja sammalta. ajattelin sitä hiekkaa ikään kuin tasaamaan maan, kun se on niin epätasainen. Mutta jos laittaisinkin niitä lavakauluksia (niiden alle suodatinkankaan varuiksi) ja niiden ympärille ikään kuin käytäväksi hiekkaa että on tasaisempi itse kävellä ?

Jos maa on kovin sammaleinen, kannattaa yrittää poistaa sitä, ruokamultakerros on sen alla, joka käännetään, joko lapiolla tai muulla välineellä jankkoon asti ensimmäisellä kerralla, ja kunnon kalkitus. Voit tietenkin lisätä multaa, turvetta tai hiekkaa. Ja lannoitteitakin tarvitset, esim. lehmän- tai kanankakkaa. Kasvit on aika sitkeitä, jos nyt ei tule hirvittävän kuiva alku kesä ne kyllä viikon pärjäävät kun kastelet kunnolla lähtiessäsi.

Ohje, jossa neuvotaan vuoraamaan maapohja suodatinkankaalla, on väärin. Kasvit eivtä pysty hyödyntämään kosteutta, vaan kuivuvat. Sanomalehdellä voi vuorata, koska se on maatuvaa tavaraa, mutta silti kuivana kesänä joutuu kastelemaan paljon.

Itse olen vuorannut maapohjaa sanomalehdilä kukkapenkeille, mutta parina kolmena vuotena on kastelun tarve ollut aika kova.

Maastoon perustetun kasvimaan maapohja pitää parantaa lisäämällä ruokamultaa ja hyvä olisi jos käytössä olis hevosen tai karjan palanutta lantaa. Metsäpohja on usein liian hapanta, joten kalkitus pitää tehdä. Itse olen kokeillut metsänpohjasta kasvimaata ja tehnyt ruutuja, mikä kasvaa parhaiten.

Uskokaa tai älkää, se ruutu, mihin olin laittanut puutuhkaa reilusti ja omasta kompostista kompostia ja sekoittanut edelliskesänä haravavoidut lehdet ja tyhjentänyt horsmia kasavan hiekkalaatikon hiekat, kasvoi parhaiten. Tämän kaiken sekoitin puutarhajyrsimellä. Porkkanoista tuli aika suuria ja komeita.Kuten muistakin juureksista. Perunaa en laitanut ruutuun, kun peruna ei mielestäni pidä tuhkasta.

Aloittajalle sanoisin, että kyll ne kasvit pärjäävät vaikka ei joka päivä niitä käy katselemassakaan. Riittää kun on hyvä multa ja rikkaruohot kitketty. Mysö harventaminen sopivaan vaikaan pitää puistaa tehdä että jureksilla on tilaa kasvaa. Kastella ei tarvi liian paljon (kunhan et laita niitä sanomaletiä ja kankaita), silloin juurekset hakeutuvat syvemmälle ja niistä kasvaa kookkoaita. Kastelua tarvii vain erittäin kuivana kautena ja tietenkin ihan alussa, kun taimet ovat pikkuisia ja hentoja.

Onpas tästä tehty vaikeaa. Meillä on pieni pelto takapihalla, eikä siihen mitään kummallisuuksia tarvittu. Pienestä pellosta kun oli kyse, niin otettiin vaan vähän pinnasta maata pois, ja pelto käännettiin ja sitten istutettiin sitä mitä haluttiin. Maaperä vaikuttaa kyllä asiaan, mutta huomattiin, kun laitettiin erikseen multaa1/3 peltoon niin siitä maa oli aina kuiva eikä oikeen mikään kasvanut, mutta kun oli "alkuperäinen" maa niin siinä kasvoi perunat, salaatit, ruohosipulit, purjot, herneet, jne. Mitä millostikkin laitettiin kasvamaan. Eikä tuon alkuperäisen maan kastelusta tarvinnut huolehtia, vaan se pysyi sopivan kosteana koko kesän.

Kannattaa tuon vertasesta kaivaa sitä maata pois ja tehdä istutuslaatikot. Niitä saa myös kaupasta valmiina. Maksimileveys 120 senttiä . laatikko kannattaa vuorata muovilla ellette saa alustakuoppaa ihan tasaiseksi, ja muovin pohjalle reikiä ettei kaikki vesi pysy siinä tiukasti. sitten kannattaa laitta risuja ja kariketta ensin ja väliin salaojaputki jonka päät tulee kummastakin päästä ylös, se on kasteluputki. Sen päälle kompostimaata ja sitten istutusmultaa riittävästi, ainakin noin 20 senttiä. Koko komeus on noin 50 cm korkea. Tällanen ohje löytyy vanhasta puutarhalehdestä. Tuollaiseen pieneen penkkiin se istutusmulta ainakin kannattaa ostaa isoissa säkeissä, valmiiksi lannnoitettua, näin ensi alkuun. Mutta mietin uudestaan... Jos laitat reikiä muovipohjaan ja kasteluputken sinne, niin vesihän kulkeutuu pois samantien...Eli pitää tietää millainen pohjamaa on, jos on kovin hiekkaista niin ei ainakaan kauheasti niitä reikiä ja jos taas savea, se savikuoppa siltään on hyvä, ilman muoviakin, se pidättää hyvin veden, mutta kuitenkin hengittää. Salaojaputken jujuna on että saat veden sinne altaan alle, josta se sitten imee sitä tarvittaessa, ihan niinkuin parvekkeen altakasteluruukuissa. Päälle voit laittaa sähkösuojaputkesta kaaret ja siihen päälle reiitettyä muovia, ja päistä auki, että jos on helle, kun olette poissa , ei kasvit pala, mutta kuitenkin on suoja kovaa tuulta ja tuiskua vastaan. vettä saa laittaa reilusti karikekerrokseen, ja salaojaputken päät tulpataan savisilla kukkaruukuillajoissa on pikkureikä , tuulettuu, mutta ei mene hiiret sinne..

Tein mökille kasvimaan, keskelle metsää. kannot ja suurimmat maanpäälliset kivet pois. Sitten siihen ajettiin hiekkaa noin puolen metrin kerros, ja sen päälle puolen metrin kerros karjan lantaa. Ne sekoitin keskenään hyvin kahtena vuonna peräkkäin. Tulipa hyvä kasvimaa! Ei ole tarvinnut lannoittaa kymmeneen vuoteen ja edelleen kasvit kasvaa.

Kasvimaat ovat saatanasta!

Miksi poltinkarva kirjoitat niin ilkeästi ja haukut tyhmäksi. Ei kai nyt niin kovin vakavasti tarvitse asioita ottaa. Voitko huonosti, onko paha olla kun tekstisi on kovin asiatonta. Kurjaa tollainen kommentointi mukavan keskustelun lomassa.

Ei kannata! Elleivät toukat syö niitä, joku muu sitten varastaa ne.

"" kesä on kivaa aikaa ""

Hyvä kommentti, todellakin "poltinkarva"..lla on ilmeisesti jotain paineita joita se kohdistaa täysin syyttömiin ihmisiin..??

Niinkuin jo edellä on kerrottu metsämaapohja on hapanta, ph. on korkeampi kuin viljelykelpoisen vanhan peltomaan.

Toki suurin osa suomen pelloista on raivattu aikoinaan synkiin korpiin kaskeamalla, jolloin tuhkasta tuli hyvää lannootetta, joka edesauttoi esimm.. rukiinkasvua..joka oli ensimmäinen kylvö lajike yleensä.

Jos mahdollista tuleva kasvimaa kannattaa perustaa valoisaan paikkaan, mieluimmin lämpimään etelärinteeseen.

Itselläni on kasvimaa sankan sekametsän, (kuusi,koivu, haapa, pihlaja), vieressä, siinä ei ole menestynyt erityisemmin, niin peruna kuin porkkanta,sipulitkaan, jne.. Sipulit jäivät kovin pieniksi ja myös perunakin kasvattaa lähinnä vartta, mutta on ainut laji joka on menestynyt edes jotenkin

Olen kyllä laittanut sinne hyvinkäynyttä lehmänlantaa naapurin sontatunkiosta ja tuonut uutta hienoo hiekkaa..myös muutama turvesäkki.. Ne olen äestänyt Norletilla (jyrsimellä) hyvin sekaisin

Mielestäni se on kuitenkin liian varjoinen, takapäiväinen paikka, ilmeisesti myös viereisen metsän puusto, isot koivut, haavat, jne.. imee voimaa ja kosteutta maasta.

Kasvimaa harrastuksena on sinällään elämyksiä antava harrastus, siinä näkee mitä maa antaa kylväjälleen..

Toki ne pernat ja sipulit saa kaupasta helpommin, ehkä jopa halvemmalla ja valmiiksi pakattuna..

Osaamattomien kannattaa pysyä siellä kehä kolmosen sisäpuolella.

Moikka, koska maapohjaa ei ole nyt tiedossa, perustaisin kohopenkin. Se on helppo pitää puhtaanakin, korkeutensa vuoksi, eli tee kunnolla maasta koholla oleva penkki. . puukehikko tai kivikehikko.. suodatinkangas pohjalle ja kunnon puutarhamulta johon vähän hiekkaa (0-6 mm) sekaan. Tee pari penkkiä (tai enemmänkin) vierekkäin jolloin pääset jokaisen kitkemään helposti, eikä penkkiin tarvitse siis nousta.

Kaunis katsellakin, jos tekee haluamastaan kehikkoaineesta.. itselläni on vanhaa pölkkyä osa, ja osa on luonnonkivestä .. Kastelet lähtiessäsi kunnolla märäksi, ei vain pintaa, vaan annat kunnon annoksen, niin kasvit kestävät kyllä.

Onnea perustamiselle :)

Heippa ! Muokkaa ,muokkaa ja muokkaa sitten lannoitetaan jos on kovin savista laita hiekkaa ja turvatta ja muokkaa ja lannoita. Ei kasvimaa tarvitse suodatinkankaita,eikä maata tarvitse vaihtaa Voit laittaa mustaa multaa 3-4 säkkiä sekaan luonnonmaahan .Kun olet saanut pöyhittyä jla lannoitettua (kaupat neuvoo mitä tarvitset lannoitteeksi/ laitan itse Biolanin kevättä ja kalkkia jos on hapan maa,) sitten kun olet päässyt niin pitkälle ,että laitat niitä penkkejä ja siemeniä kastelet hyvin ja laitat harson päälle ei ne viikossa kuivi harson alla. Niin ja Biolanin kanankakka on hyvä lannoite.Kuohkea ja lannoitettu on hyvä missä kasvaa. Kaikkea hyvää kevääseen ja viljelyyn toivottaa Irma

Tuollaisen kasvimaan perustaminen luulisi olevan aika helppo juttu. Tietysti paikka että missä se sijaitsee, antaa kohteelle omat haasteensa. Minulla ulkosaaristossa on kasvimaan sijainti tarkkaan mietittävä kun sellaista ei voi ihan joka kivenkoloon täällä tehdä. Mannermaalla on taatusti kyllä puita ja pensaita riittämiin ja jos kasvimaata ei jostain syystä kovin usein pääse kastelemaan niin parasta olisi valita tuo paikka jostain varjoisasta kohtaa. Multaa ja kariketta on tietysti hyvä olla ja hieman voi olla hiekkaakin jos maa on liian märkää. Itse käännän tuon maan multineen joka syksy ja sekoitan siihen myös kompostin jätteet jotka ovat jo aiemmin muhineet mullaksi. Niistä saa hyvin ravintoa ja paikassa voi hyvin kasvattaa perunoita, porkkanoita, lanttuja, kurpitsoita sekä erilaisia yrttejä. Loppujen lopuksi tuo on aika halpaa puuhaa jos vain viitsii nähdä hieman vaivaa ja muistaa myös kitkeä maan rikkaruohoista. Ei muuta kuin onnea kasvimaan laittoon!

Raivaa kasvimaasi enskesäksi kesannolle ja polta kosaniliekinheittäjällä (kosanitoholla saavutat tuhannenasteen lämmön),,se polttaa nousevat rikkaruohot, se on myrkytön ja luonnonmukainen..

Lannota sonnalla ja suorita massanvaihto tarpeen mukaan, muokkaa (jauha) tehokkaalla jyrsimellä sekaisin useaan kertaan kesässä..

Pintamaata ei tosiaan tarvitse väheksyä,vaikka sen sammaleineen,varpuineen ja heinineen kuoriikin pois.Siihen vain kasvimaan viereen läjäksi,päälle lantaa,kaupasta tai naapurista,palamatonkin käy.Sitten haravointi,ruohonleikkuu ym.jätteet päälle ja viimeksi multaa.Antaa luonnon kastella hyvin tai itse kantaa vettä,viritellä päälle,kivet painoina,auki leikellyt multa-,lannoite-ym.muovisäkit.Ja seuraavana keväänä onkin hyvä lämpöpenkki,johon voi istuttaa vaikka kesäkurpitsaa,kun leikkaa muoviin vain aukot.Muutamassa vuodessa kasa madaltuu ja siihen voi kylvää pienempiäkin kasveja tai sekoittaa koko kasa kasvimaalle.

Hae siitä kylän hevostallilta kärrykuorma hevosen lantaa ja sotke siihen länttiisi. Jos se olisi turvekuivikkeella, olisi parasta. Hevosen lannassa on kaikki ravinnearvot oikeassa suhteessa toisiinsa kasvimaata ajatellen. Siinä voit kasvattaa mitä vain perunasta mansikoihin ja hyvää tulee.

Vinkkinne ovat lapsellisia, eivät kelpaa minulle.

LOPETTAKAA VASTAAMINEN ELLETTE OLE VAJAAMIELSIÄ

Hevoosensonnas on jo valmiina kauransiemenet, siittä tuloo hyvä kaurapeltoo.

Kiitos hyvistä vinkeistä, otan mieluusti lisää hyviä ja ystävällisiä neuvojanne..KIITOS.!!

-Mielensäpahoittaja voi poistua muualle,,ole hyvä,.. Jos olet hyvä.??

Jospa joku asiasta jotain tietävä kävisi katsomassa sitä paikkaa ensin.

muutama perusasia kuitenkin, eli ilman aurinkoa ei kovin moni asia kasva, siksi se onkin metsää kun valo ei pääse maahan asti.

toinen on maaperä, pelto on pelto ja metsä on metsä, ei niitä voi noin vain vaihtaa kasvualustana keskenään.

puusto ottaa ravinteensa syvältä, puutarhakasveille ravinto itää olla sentin päässä siemenestä ja kosteus sopiva.

muuten jos sieltä jotain nouseekin, niin jänikset ja myyrät syö ne kaikki sitä mukaa kun nousee.
eli viljelijän on oltava samalla tontilla kuin viljeltäväkin ellei taas kyse ole viljoista.

Ärhäkkä kirjoittelija tuo "poltinkarva", osuvasti valittu nimimerkki. :) Kun takertuu yleisluonteisessa ohjeistuksesssa johonkin sanaan (tällä kertaa pintamaa) ja tekee sen perusteella omia päätelmiä syntyy näinkin jännittävä keskustelu. Lopputuloksena on kuitenkin tällä kertaa hyviä neuvoja kasvimaan perustajille, mikä lienee ollut alkuperäisten kysyjien tarkoituksenakin.

Nimim.. "Poltinkarva",, vaikuttaa netinääressä jatkuvasti istuvasta, elämäänsä kyllastyneeltä onnettomalta ihmispoloiseslta..

Hänenkaltaisen kannattais lähtee ulos raittiiseen ilmaan tuulettaan 'aivojaan''

Summarumm.. kuitenkin varsin kattavasti tuli ihan asiallisiakin neuvoja, kasvimaanperustajille, siitä kiitos..

Hyvää satokesää toivottaen, ja nyt *hyvää pääsiäistä*

Variksenpelätin mansikkamaalta*

Hei !

Puutarhurin Pikkujättiläinen kirjastosta. Minulla on sellainen hyllyssäni.

Oli joskus putarhapalsta-.

Maa riippuu minkälaista siellä on, mutta muista yksi asia;
Jos maa on savinen se tarvitsee sekaan joka vuosi sekoittaa turvetta.

Jossakin keskisuomessa on jotakin hietamaata missä ei edes rikkaruohoista ole ongelmaa, saa kätevästi vähätkin nypittyä pois.

Riippuu mitä siellä viljelet, mutta turvetta tai hiekkaa mahdollisesti pitää lantrata mukaan.

Riippuu mitä siellä viljelet kastelukin,

yst. t. Jari Laurila
http://jarinhotelli.blogspot.com

Perustaksi turpeen, hiekan ja mullan seosta ,varsinkin jos savimaa.
itse kasvimaalle kehäkukkaa reunoille houkutuskasveiksi.
yrttimaalle hieman hiekkapitoisempi pohjamaa.
Peruna kasvaa happamassa, kalkitus saa rupisuutta aikaan.
kasveiksi, ruohosipulia, lipstikaa, juureksia ja vaikka mansikkaa.

Jos kukaan ei varasta niitä niin myyrät syö allaalta ja peurat ylläältä.
Kemppi pilaa porkkanat räksät syö mansikat ja kaikki muut marjat
Kirvat reijättää lantut ja nauriit
Muurahaiset ja myyrät kaivaa käytät niin kaikki kuolee kokoajan
Osta kaupasta ... jos tarviit hermoja johonkin.
Mitään ei kannata istuttaa tässä maassa minnekään.
Paitsi persilja, se ei kelpaa kenellekään ei edes varkaille, ei kaksi jalkaisille eikää nelijalkaisille eikä siivekkäille. edes pakotettuna.

" Poltinkarva ".. selittelee satujaan onnettomana elementtikerrostaloluolassaan, jossain kaupungin slummissa..

Niin siinä käy kun roikkuu fb-netissä, eikä muutaelämää sitten olekkaan..

Kateus paistaa poltinkarvan mielipiteissä.

Poltinkarva kadehtii ihmisiä jotka voivat suunnitella kasvimaata, koska hän elää asfalttiviirakosaan katkerana.

Minullakin oli kasvimaa mökkipihassa. Jänikset söivät salaatit ja perunat kelpasi myyrille. Sitten kylvin kauraa, hirvetkin löysivät palstani. Siihen loppui se harrastus.

Vähällä luovutit,, "Entinen palsta",, olsit ampunu sen Hirven ja palotellu sen lihat pakkaseen, siihen viä kasvattanu kesä sian ja se syksyllä kinneriin, olisit saanu vielä joulukinkutkin joukkohon.

Hirvenliha sianläskillä höystettynä on pirun makiaa..

Kiitos kovasti asiallisista vastauksista.
Sain erittäin hyviä vinkkejä ja niiden mukaan sorvailen kasvimaan, ensin lavakauluksista, niitä kun on jo valmiina ;)

Joku jo kirjoitti "nimissäni" potaskaakin, mikä oli tyhmää :(

Oikein hyvää kevättä kaikille ja vinkkejä otetaan edelleen vastaan.

Tässä hyviä vinkkejä ja video aiheesta: https://www.suomela.fi/lavatarhan-perustaminen-lue-vinkit-ja-katso-video/ :)