Koti isin väsymys

Olen hoitovapaalla oleva isä, nyt takana on tätä "uraa" 4kk. Arvostus lapsen äiti kohtaan on lisääntynyt. Samalla sitä huomaa omien taitojen kodin ylläpidossa olevan rajallisia. Paikat ei vain tahdo pysyä järjestyksessä. Vaimon kutsuessa vieraita kylään on sitten edessä ainakin minua stressaava kodin "tiptop" kuntoon laitto. Vaimo kokee työssä ollessaan suurta häpeää siitä, jos ei koti ole järjestyksessä. No minä taas sitten saamattomuutta. Väsymys nyt on sellainen aika yleinen tunne. Kotona unohtelee asioita ja tallustelee huoneesta toiseen. Mitään ei tahdo saada aikaan ja arjen aikataulut ei aina niin pidä. Itse sitä kuvitteli olevansa parempi kumppani puolisolleen, mutta nyt tulee oltua kovinkin helposti ärtynyt, vihastuva ja muutenkin epäsosiaalinen ihminen. Toivoisin kuitenkin lapselle ja perheelle hyvää ja että tässä väsymyksessä ja epätaydellisyydessä voisi tarjota perheelle turvaa ja onnea.

MIkä on muiden koti-isien kokemus jaksamisesta ja väsymyksestä. Olisi mukava vaihtaa kuulumisia. Oletteko samanlaisia mietteitä kokeneet... Taustatietona vielä, että lapsi on nyt lähes 2v ja ihana pikku persoona
0173
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Isukki36 kirjoitti:

Olen hoitovapaalla oleva isä, nyt takana on tätä "uraa" 4kk. Arvostus lapsen äiti kohtaan on lisääntynyt. Samalla sitä huomaa omien taitojen kodin ylläpidossa olevan rajallisia. Paikat ei vain tahdo pysyä järjestyksessä. Vaimon kutsuessa vieraita kylään on sitten edessä ainakin minua stressaava kodin "tiptop" kuntoon laitto. Vaimo kokee työssä ollessaan suurta häpeää siitä, jos ei koti ole järjestyksessä. No minä taas sitten saamattomuutta. Väsymys nyt on sellainen aika yleinen tunne. Kotona unohtelee asioita ja tallustelee huoneesta toiseen. Mitään ei tahdo saada aikaan ja arjen aikataulut ei aina niin pidä. Itse sitä kuvitteli olevansa parempi kumppani puolisolleen, mutta nyt tulee oltua kovinkin helposti ärtynyt, vihastuva ja muutenkin epäsosiaalinen ihminen. Toivoisin kuitenkin lapselle ja perheelle hyvää ja että tässä väsymyksessä ja epätaydellisyydessä voisi tarjota perheelle turvaa ja onnea.

MIkä on muiden koti-isien kokemus jaksamisesta ja väsymyksestä. Olisi mukava vaihtaa kuulumisia. Oletteko samanlaisia mietteitä kokeneet... Taustatietona vielä, että lapsi on nyt lähes 2v ja ihana pikku persoona

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu