Nousu ei jatku loputtomiin

Suomi koki suurlaman 90 -luvun alussa. Tuolloin bruttokansantuotteen lasku oli suurempi kuin koskaan Suomen rauhanajan taloushistoriassa aina 1860-luvulta lähtien. On oletettavaa, että meidän elinaikanamme emme tule kokemaan varsinaista lamakautta uudestaan. Jos niin kävisi, ei asuntojen hintojen laskusta olisi juuri kenellekään iloa, koska olisimme järjettömän mittakaavna kriisissä.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000012&posting=22000000004348389

90 -luvun laman vertaaminen esim. 70 -luvun öljykriisin aikaiseen taloustaantumaan ovat täydellistä asiantuntemattomuutta. 70 -luvulla BKT polki paikallaan ja laski yhtenä vuonna marginaaliset 0,4%, kun 90 -luvulla BKT todella putosi 13%.

Talouteen kuuluu normaalit nousu- ja laskukaudet, joiden sykli on noin 10 vuotta.

Kun tarkastellaan asuntojen viimeaikaista hintakehitystä, pitää pystyä erottamaan 90 -luvun lamasta normaalitilaan toipumisen jakso ja siirtyminen vakaaseen eurotalouteen ja sen mukaiseen talouden syklisyyteen. Ihmisten ostovoimalla mitattuna asuntojen hinnat ovat vieläkin ennätyksellisen alhaalla, alempana kuin 20 vuotta sitten, jolloin asumiseen meni suurempi osa nettotuoista kuin nyt.

Asumisen vaatimusten kasvu ja rakennusmääräysten kiristyminen ovat nostaneet pysyvästi asuntojen hintoja esim. 70 -lukuun verrattuna, jonka aikaisen talon kyllä rakentaisi puolella nykyisen hinnasta.

90 -luvun suurlaman jälkeinen elpyminen asuntojen hinnoissa alkoi 1996-1997. Sitä seuraavat viisi vuotta olivat korjausliikettä tästä, jonka jälkeen olemme siirtyneet normaaliin suhdannevaihtelusyklisyyteen. Suomen Pankki ennakoi asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna 6% ja kahtena seuraavana 4-5% vuodessa. Tuo nousu on osa syklisyyttä, talouskasvun mukana kulkevaa nousua, jota Suomen Pankin ennakoima 1-2% korkojen nousu ei hillitse, koska talouskasvun mukanaan tuoma nettoansioiden kehitys on paljon suurempi.

Asuntojen muita hintoja suurempi nousu ei kuitenkaan jatku loputtomiin, koska rakentaminenkaan ei kallistu loputtomiin. Tällä hetkellä hinnat ovat vielä noususyklissä, koska kysyntä on kova, asuntoluottojen nostaminen ennätysvauhtista. Hintjen nousu jatkuu siis vielä pari vuotta ansiotason nousua nopeammin. Sen jälkeen on odotettavissa laskusykli. Euroalueen vakaa talous pitää osaltaan huolen syklivaihtelun kohtuullisuudesta ja tulemmekin liikkumaan tästä eteenpäin 20% putkessa. Parin vuoden päästä tapahtuva hintojen lasku osunee haarukkaan 5-15% noin kahden vuoden aikana siitä eteenpäin.

Poikkeamia tästä nähdään tietysti vahvasti muuttovoittoisilla ja -tappioisilla alueilla. Pääkaupunkiseutu kärsii vain lievästä muuttotappiosta. Uusimaa kokonaisuutena vahvasta muuttovoittoisuudesta.