Suomi koki suurlaman 90 -luvun alussa. Tuolloin bruttokansantuotteen lasku oli suurempi kuin koskaan Suomen rauhanajan taloushistoriassa aina 1860-luvulta lähtien. On oletettavaa, että meidän elinaikanamme emme tule kokemaan varsinaista lamakautta uudestaan. Jos niin kävisi, ei asuntojen hintojen laskusta olisi juuri kenellekään iloa, koska olisimme järjettömän mittakaavna kriisissä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000012&posting=22000000004348389
90 -luvun laman vertaaminen esim. 70 -luvun öljykriisin aikaiseen taloustaantumaan ovat täydellistä asiantuntemattomuutta. 70 -luvulla BKT polki paikallaan ja laski yhtenä vuonna marginaaliset 0,4%, kun 90 -luvulla BKT todella putosi 13%.
Talouteen kuuluu normaalit nousu- ja laskukaudet, joiden sykli on noin 10 vuotta.
Kun tarkastellaan asuntojen viimeaikaista hintakehitystä, pitää pystyä erottamaan 90 -luvun lamasta normaalitilaan toipumisen jakso ja siirtyminen vakaaseen eurotalouteen ja sen mukaiseen talouden syklisyyteen. Ihmisten ostovoimalla mitattuna asuntojen hinnat ovat vieläkin ennätyksellisen alhaalla, alempana kuin 20 vuotta sitten, jolloin asumiseen meni suurempi osa nettotuoista kuin nyt.
Asumisen vaatimusten kasvu ja rakennusmääräysten kiristyminen ovat nostaneet pysyvästi asuntojen hintoja esim. 70 -lukuun verrattuna, jonka aikaisen talon kyllä rakentaisi puolella nykyisen hinnasta.
90 -luvun suurlaman jälkeinen elpyminen asuntojen hinnoissa alkoi 1996-1997. Sitä seuraavat viisi vuotta olivat korjausliikettä tästä, jonka jälkeen olemme siirtyneet normaaliin suhdannevaihtelusyklisyyteen. Suomen Pankki ennakoi asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna 6% ja kahtena seuraavana 4-5% vuodessa. Tuo nousu on osa syklisyyttä, talouskasvun mukana kulkevaa nousua, jota Suomen Pankin ennakoima 1-2% korkojen nousu ei hillitse, koska talouskasvun mukanaan tuoma nettoansioiden kehitys on paljon suurempi.
Asuntojen muita hintoja suurempi nousu ei kuitenkaan jatku loputtomiin, koska rakentaminenkaan ei kallistu loputtomiin. Tällä hetkellä hinnat ovat vielä noususyklissä, koska kysyntä on kova, asuntoluottojen nostaminen ennätysvauhtista. Hintjen nousu jatkuu siis vielä pari vuotta ansiotason nousua nopeammin. Sen jälkeen on odotettavissa laskusykli. Euroalueen vakaa talous pitää osaltaan huolen syklivaihtelun kohtuullisuudesta ja tulemmekin liikkumaan tästä eteenpäin 20% putkessa. Parin vuoden päästä tapahtuva hintojen lasku osunee haarukkaan 5-15% noin kahden vuoden aikana siitä eteenpäin.
Poikkeamia tästä nähdään tietysti vahvasti muuttovoittoisilla ja -tappioisilla alueilla. Pääkaupunkiseutu kärsii vain lievästä muuttotappiosta. Uusimaa kokonaisuutena vahvasta muuttovoittoisuudesta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000012&posting=22000000004348389
90 -luvun laman vertaaminen esim. 70 -luvun öljykriisin aikaiseen taloustaantumaan ovat täydellistä asiantuntemattomuutta. 70 -luvulla BKT polki paikallaan ja laski yhtenä vuonna marginaaliset 0,4%, kun 90 -luvulla BKT todella putosi 13%.
Talouteen kuuluu normaalit nousu- ja laskukaudet, joiden sykli on noin 10 vuotta.
Kun tarkastellaan asuntojen viimeaikaista hintakehitystä, pitää pystyä erottamaan 90 -luvun lamasta normaalitilaan toipumisen jakso ja siirtyminen vakaaseen eurotalouteen ja sen mukaiseen talouden syklisyyteen. Ihmisten ostovoimalla mitattuna asuntojen hinnat ovat vieläkin ennätyksellisen alhaalla, alempana kuin 20 vuotta sitten, jolloin asumiseen meni suurempi osa nettotuoista kuin nyt.
Asumisen vaatimusten kasvu ja rakennusmääräysten kiristyminen ovat nostaneet pysyvästi asuntojen hintoja esim. 70 -lukuun verrattuna, jonka aikaisen talon kyllä rakentaisi puolella nykyisen hinnasta.
90 -luvun suurlaman jälkeinen elpyminen asuntojen hinnoissa alkoi 1996-1997. Sitä seuraavat viisi vuotta olivat korjausliikettä tästä, jonka jälkeen olemme siirtyneet normaaliin suhdannevaihtelusyklisyyteen. Suomen Pankki ennakoi asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna 6% ja kahtena seuraavana 4-5% vuodessa. Tuo nousu on osa syklisyyttä, talouskasvun mukana kulkevaa nousua, jota Suomen Pankin ennakoima 1-2% korkojen nousu ei hillitse, koska talouskasvun mukanaan tuoma nettoansioiden kehitys on paljon suurempi.
Asuntojen muita hintoja suurempi nousu ei kuitenkaan jatku loputtomiin, koska rakentaminenkaan ei kallistu loputtomiin. Tällä hetkellä hinnat ovat vielä noususyklissä, koska kysyntä on kova, asuntoluottojen nostaminen ennätysvauhtista. Hintjen nousu jatkuu siis vielä pari vuotta ansiotason nousua nopeammin. Sen jälkeen on odotettavissa laskusykli. Euroalueen vakaa talous pitää osaltaan huolen syklivaihtelun kohtuullisuudesta ja tulemmekin liikkumaan tästä eteenpäin 20% putkessa. Parin vuoden päästä tapahtuva hintojen lasku osunee haarukkaan 5-15% noin kahden vuoden aikana siitä eteenpäin.
Poikkeamia tästä nähdään tietysti vahvasti muuttovoittoisilla ja -tappioisilla alueilla. Pääkaupunkiseutu kärsii vain lievästä muuttotappiosta. Uusimaa kokonaisuutena vahvasta muuttovoittoisuudesta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Uudenmaan muutovoitto 2004 5 ensimmäisen kk aikana 1002 henkeä.
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_vaesto.html
Juuri Uudellamaalla on sekä prosentuaalinen, että lukumääräinen lisäys väestön määrässä suurin koko maassa.
Uusimaa & Itä-Uusimaa väestölisäys Tammi-toukokuu 3829 henkeä, muuttovoitto 1002 henkeä.
http://tilastokeskus.fi/tk/he/vaesto_ennakkotiedot_2004_maakunnittain.xls
Mikä vetää Uuttamaata enemmän porukkaa?
Pirkanmaa (Tampere ympäristöineen) ja Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) ovat selkeästi muuttajien suosiossa.
Ihmettelen vaan, kenelle nuo uudet, yli 20000 asukkaan asuinalueet Helsingissäkin suunnitellaan?
Muuttotappiota puolessa vuodess lähes 1000 henkeä.
vähemmänhän nuo mainitsemasi maakunnat näyttivät vetävän väkeä lukumääräisesti, mitä Uusimaa.
Ja mitä tulee Helsingin asuinpolitiikkaan, niin en usko, että suuret linjat vedetään viimeisen 1/2 vuoden tilastoja tuijottamalla. Sitäpaitsi, eikö tälläkin paltalla olla monesti peräänkuulutettu järkeä hinnoitteluun Helsingin asunnoissa. Tuotantoa lisäämällä tämä onnistuu.
Pirkanmaan muuttovoitto oli keväällä suurempi kuin Uusimaan.
Etelään muutto hiipuu: linkissä 2001 ja 2002 kevään luvut: http://www.stat.fi/tup/tiedotteet/v2002/164vrm.html
näytti olevan 673. Miten se on lukumääräisesti enemmän kuin Uudenmaan tuhat?
Keskusteluissa ei saa:
Massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja