mui

Olen nyt 34 vuotias ja sain ensimmäisen lapseni lähes 18 vuotta sitten.

Vanhemmiltani en saanut minkäänlaista tukea, ainut kommentti oli että miksi et tehnyt aborttia kun se vielä oli mahdollista, olet pilannut elämäsi ja nuoruutesi, turha tuoda lastasi tänne hoitoon jne.

No, elämäni EI mennyt pilalle ja hoitoon en lapsiani vienyt kertaakaan isovanhemmille jotka eivät sitä halunneet olla.

Voin kuitenkin kertoa että vaikka elämä ei ole ollut aina mitään ruusuilla tanssimista niin kaiken kaikkiaan olemme pärjänneet vallan loistavasti. Lapseni ei ole rikollinen tai häiriintynyt. Tällä hetkellä hän opiskelee lukiossa. :)

Tiedän miten epävarma sitä voi olla nuorena lapsen kanssa kun ympäristö vielä tuomitsee.

Älkää lannistuko, opiskelkaa ja hankkikaa ammatti lapsukaisesta huolimatta ja näyttäkää kaikille!
1193
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Olen saanut kuulla aika lailla samanlaista juttua omasta kaveripiiristä ja puolitutuilta. Pilaan kuulemma oman elämäni ryhtymällä nyt jo äidiksi, kun ei ole ammattia opiskeltu (tästä asiasta huolimatta minulla on vakituinen työpaikka!) ja että miten minä voin elää neljän seinän sisällä. Heidän mielestään siis äiti ei voi lähteä mihinkään, kun on vauva. Totta, että äiti ei noin vain pääse ryyppäämään/baariin, mutta minua se ei haittaa. Olen absolutisti, joten baariin pääsemättömyys ei ole minulle mikään murhe.
Joku myös sanonut, että eikö minua hävetä elää mieheni rahoilla. Ei hävetä. Joskus tulee tilanteita, että eletään toisen osapuolen rahoilla tietyn aikaa. En minä koko elämääni miehen tulojen varaan ole rakentanut, tämä on väliaikaista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mui kirjoitti:

Olen nyt 34 vuotias ja sain ensimmäisen lapseni lähes 18 vuotta sitten.

Vanhemmiltani en saanut minkäänlaista tukea, ainut kommentti oli että miksi et tehnyt aborttia kun se vielä oli mahdollista, olet pilannut elämäsi ja nuoruutesi, turha tuoda lastasi tänne hoitoon jne.

No, elämäni EI mennyt pilalle ja hoitoon en lapsiani vienyt kertaakaan isovanhemmille jotka eivät sitä halunneet olla.

Voin kuitenkin kertoa että vaikka elämä ei ole ollut aina mitään ruusuilla tanssimista niin kaiken kaikkiaan olemme pärjänneet vallan loistavasti. Lapseni ei ole rikollinen tai häiriintynyt. Tällä hetkellä hän opiskelee lukiossa. :)

Tiedän miten epävarma sitä voi olla nuorena lapsen kanssa kun ympäristö vielä tuomitsee.

Älkää lannistuko, opiskelkaa ja hankkikaa ammatti lapsukaisesta huolimatta ja näyttäkää kaikille!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu