Olen hankkimassa kolmilapaista taittolapaa. Harkinnassa on joko Volvo tai Flex o Fold. Flexi on hieman arvokkaampi. Kumman sinä hankkisit ja miksi?
Kumpi
vaiheilla kahden
30711
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mitkä ovat kriteerisi? Oletko varma, että lapoja pitää olla kolme? Itse vaihdoin VP:n kolmilapaisen Gorin 2-lapaiseen ja olen tyytyväinen. Ainoa haitta vaihdosta oli se, että peruutettaessa joutuu käyttämään enemmän kierroksia. Hyötyinä taas oli sivuttaisvedon huomattava pienentyminen, matkakierrosten pieni lasku ja ennen kaikkea vastus purjehditteassa on merkittävästi pienempi.
VP:n käyrät lavat saattavat vähentää melua ja tärinää, jos potkuri on turhan lähellä runkoa. Muuten niistä on vain haittaa, erityisesti potkuri ei mene kunnolla suppuun ja vastus on moninkertainen kaikkiin muihin taittolapaisiin verrattuna.
Voisin ehkä myydä tuon VP:n, jos sellaista hingut. 16x11 vuodelta 2005, virheettömässä kunnossa, ei ole käytetty elokuun 2011 jälkeen.
... mitenköhän toi sun potkuri istuisi 40.7:aan? Koneen koko on 39 hv?
Ei varmaankaan ole tarpeeksi iso. Tuon on MD2020 SD:llä eli 19 hv koneesta.
kiitos hyvästä viestistä.
Veneeni painaa rapiat 8000 kg, joten uskon että tuo kaksilapainen ei tule kyseeseen, vaikka olisi kyllä paljon edullisempi.
Harmi, että tuo tarjoamasi Volvo on hieman liian pieni, minulle mitattu koko on 17x12.
Meillä on 40-heppaisessa Volvossa 16,5-tuumainen Gori, että ei tuo nyt välttämättä ihan hirveästi liian pieni ole. Vene painaa10 tonnia, ja kulkee koneella ihan kivasti 6,5--7 solmua.
En ole potkurien asiantuntija, mutta olen keskustellut monen sellaisen kanssa.
Maxprop tuntuu olevan parhaana pidetty taittolapa (tai ehkä oikeammin kiertolapa) potkuri.
Oletko siihen tutustunut?
Itselläni on kolmilapainen Gori. Ei siinäkään mitään vikaa tunnu olevan. Etenkin pakki puree hyvin, ja lavat menevät kunnolla suppuun.
Tehokas pakki on ainakin painavassa veneessä (meillä yli 10 tonnia) aika tärkeä rantauduttaessa, että saa veneen luotettavasti ja varmasti pysähtymään.
Gorin haittapuolia ovat kallis hinta ja kalliit sinkit, joita myös kuluu. Kärkisinkin saa vaihtaa vähintään kerran vuodessa, kaulussinkit melkein myös.
Sitten on vielä radikaali vaihtoehto: kiinteä kolmilapainen. Ei se oikeasti niin paljon hidasta, että sillä olisi merkitystä muuten kuin kisattaessa. Ja maksaa pienen murto-osan vastaavankokoisen taittolavan hinnasta.
Määrittele paras!
Yleisesti kääntölapaiset tuottavat enemmän voimaa pakilla, mutta myös sivuttaisvoima on todella suuri. Matka-ajossa ja huippunopeudella ne eivät ole yhtä hyviä kuin taittolapaiset. Luetellut kolme huonoa ominaisuutta johtuvat siitä, että kääntyäkseen virtauksen suuntaiseksi lapojen on oltava suoria eikä käyriä, kuten kiinteät ja taittolapaiset aina ovat.
Tässä yksi potkuritesti. Huomatkaa, että 3-lapaiset eivät ole mitenkään parempia kuin 2-lapaiset. Ei niistä kannata yleisesti maksaa tuplahintaa. Huomatkaa myös, että eri testeissä menestyvät eri potkurit. Se johtuu potkurin koon valinnasta, mikä vaihtelee paljon testistä toiseen ja testin sisällä merkistä toiseen. http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf
Minulla on kokemusta kääntyvälapaisesta Maxpropista ja voin vahvistaa Joakiminin tuomion sen osalta. Pysäytti kohtuu hyvin ja peruutti myös mutta eteenpäin mennessä aivan toivoton. Tosin se potkuri joka minulla silloin oli oli varsin huonossa kunnossa elinkaarensa ehtoopuolella. Tästä syystä en osaa sanoa josko parempikuntoisen ominaisuudet olisivat ollet jotenkin paremmat. Kamala lehmänkello joka tapauksessa se kappale joka silloisen veneeni akselin päässä kalkatti yhden kauden.
Toinen asia joka kääntyvälapaisten osalta on hyvä ottaa huomioon on se, että kolmelapaisissa on aina melkolailla vastusta purjehdittaessa. Niissä kun aina jotjut lavoista muussa kuin pystyasennossa. Kaksilapaisissa purjehdusvastus voidaan saada hyvinkin pieneksi, mutta se edellyttää sitä että (1) sulla on akseliveto ja (2) aina mootorin sammutettuasi käyt tarkistamassa akselin asennon ja useimmiten kääntämässä sitä (johon olet laittanut tätä toimenpidettä varten merkin) siten että se varmasti on vertikaalisessa asennossa. Aikamoinen vaiva.
Muut viimeaikaiset potkurini ovat sitten olleet kaksilapaiset (taitto) Flex-o-fold ja pari Goria. Noista Flex-o-fold oli varsin miellyttävä käyttää. Se aukesi "pehmeästi" ilman kolinoita ja peruutti sekä pysäytti varsin tehokkaasti. Maxproppiin verrattuna matkakierrokset putos 500rpm ja vauhti lisääntyi pari solmua ellei enemmänkin. Gorit eivät ole olleet juurikaan huonompia ja sellainen mulla nytkin on enkä lähtisi vaihtamaan.
Vaihdoin Gorin 2-lapaisen Flex-o-foldin kolmelapaiseen muutama vuosi sitten. Matkanopeus pysyi suurin piirtein samana tyynellä kelillä, mutta vastatuuleen ja aallokkoon nopeus nousi huomattavasti. Myös jarrutus ja peruutusominaisuudet ovat selkeästi paremmat. Peruutettaessa sivuttaissiirtymä kasvoi, mutta en silti vaihtaisi takaisin kaksilapaiseen. Kovalla takatuulella rantautuminen on huomattavasti turvallisempaa. Purjeilla ajaessa en ole huomannut mitään eroa, ts. vastus ei huomattavasti ole kasvanut kaksilapaisesta kolmilapaiseen.
Saakin olla melkoinen guru, jos aikoo havaita vastuseron kaikesta muusta kohinasta. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei vastuseroja olisi. Jos vastuseroista ei välitä, voi hankkia myös kiinteälapaisen.
Nuosiko nopeus vastatuuleen huomattavasti samoilla kierroksilla vai puhutko huippunopeudesta? Sama kysymys peruutusominaisuuksista. Omassa vaihdossa, jonka tein kesken kauden, erona oli mielestäni lähinnä kierrosten tarve. Edelleen siis peruuttaa varsin tehokkaasti, mutta kierroksia saa käyttää selvästi reilummin. Vastatuulessa en ole havainnut eroa, mutta harvemmin sitä tulee koneella ajettuakaan vastatuuleen. Aina on kulkenut ~7 kn, jos kaasun laittaa pohjaan.
kyllä se kolmilapaisen ero tulee esiin nimenomaan silloin kun tarvitaan voimaa puskea vaikka kovaan vasta-aallokkoon. Kolmilapainen "puree" paremmin.
Tasaisessa vedessä moottoroidessa eroa kaksi- ja kolmelapaisen välillä ei juuri ole.
Purjehdittaessa kaksilapaisen vastus on yleisesti pienempi.
Kyllä muutos oli huomattava, samoilla kierroksilla ero useita solmuja, eikä pahalla kelillä päässyt kuin 2,5 solmua vaikka olisi kuinka luukuttanut. Nyt menee helposti yli 5 kelillä kuin kelillä.
Minkä kokoisia potkurit ovat? Tuohon vaikuttaa huomattavasti myös halkaisija ja nousu.
Tuossa linkittämässäni testissähän 2- ja 3-lapaisilla taittolavoilla oli kutakuinkin identtinen paaluveto eteen ja myös huippunopeudet olivat kutakuinkin samassa järjestyksessä (Gorin 3-lapainen oli huonoin molemmissa). Ei tuossa välissä tapahdu mitään ihmeellistä.
Olisikohan vanha potkuri ollut alikokoinen?
3-lapaisessa on enemmän pinta-alaa veteen nähden jolloin erityisesti vasta-aallokkoon puskemisessa saa nopeammin puskua eteenpäin.
Vasta-aallokkoon puskemisen voimaa kuvaakin hyvin paaluveto. Siitä saa mittaustuloksen toisin kuin allokossa ajelusta, ellei ole kahta samanlaista venettä rinnakkain eri potkureilla.
Kannattaa myös muistaa että taittuva/kääntyvä lapaiset voivat myös jumittua.
Tiedän parikin tapausta joissa joissa ei ole lavata auenneet. Ikävää varsinkin kun laittaa pakin päälle ja mitään ei tapahdukkaan. Ainakin Flex o Fold 2 lapaisena on kaverilla temppuillut, eikä lavat ole kunnolla auenneet.
Mulla on ollut Flex-o-Fold ainakin 10 v. Sinä aikana lavat ovat jääneet kerran aukeamatta, kun vesillelaskiessa myrkkyväri oli kuvunut ja liimannut lavat kiinni-asentoon. Olin toki tarkistanut lapojen liikkuvuuden edellisenä iltana, mutta liian aikaisin ja maali oli ahtassa raossa kuvunut vasta yöllä.
Lapojen aukeamisen kanssa ei ole ollut ongelmia kahden edellisenkään taittolapapotkurin kanssa. Joskus taittolapojen alkutaipaleella noita ongelmia oli, mutta nykyisten kohdalla en liikoja pelottelisi. Ruuvien lukituksesta kyllä pitää pitää huolta, muuten voi lapa irrota.
Vaihdoin veneisiini V-P 3-lapaiset klaffipotkurit. Toisessa oli kiinteä 2-lapainen ja toisessa kiinteä 3-lapainen akselivedolla. Suorituskyvyssä eteen/ taakse en havaitse eroa kiinteään verrattuna. Sivuttain vaeltamiseen olen niin tottunut, etten eroa huomaa patsi ehkä akselivetoisessa saattoi lisääntyä. Ilmeisesti mitoitus meni ns. putkeen.
V-P 3-lapainen on ilmeisesti hieman kallis eikä erityisen virtaviivaisen näköinen esim. Goriin verrattuna. Mutta on Goria tehokkaampi. Vetolaitteen alaosa on karkeasti saman kokoinen kuin potkuri, joten vastustappio ei voi olla matkaveneessä merkittävä.
Kaksilapaisilla klaffipotkureilla muodostui vanhemmiten klappia ja värinöitä. Kolmilapainen käy 2000 tunnin/23000mailin jälkeen yhtä tasaisesti kuin uutena. Ehkä siinä suhteessa on parempi.
Välimerellä 3 kk seisonta-ajan jälkeen klaffipotkuri ei toimi näkkien takia hyvin vaan on puukolla putsattava sukeltaen. 6kk kuluttua ei pääse laiturista ilman sukeltajan apua. Potkuri on muodoton näkkimöykky vaikka lavat olisivat jämähtäneet auki- asentoon.
Minun näkemyksen mukaan taitto- ja kääntyvälapaisten lapojen lukumäärällä ja potkurin merkillä ei merkityksettävää käytännön vaikutusta koneajossa.
Purjeillakaan erot ovat merkittäviä vain kilpapurjehtijoille.
Potkurin mitoituksella taas on merkitystä, jos arvostaa maksimi työntövoimaa kannattaa valita pienempi nousuinen potkuri, jos taas matalia kierroksia ja huippunopeutta, suurempi nousuinen.
Erot "purevuudessa" ja "tehossa" ovat kuvittelua tai yrityksiä järjellä perustella kallista hankintaa.
Annan vinkin, jolla välttyy mainitsemastasi näkkiongelmasta ja lapojen jumittumisesta: sukella ja sido musta jätesäkki potkurin suojaksi! Näkit vaativat valoa lisääntyäkseen. Pitää vaan muistaa sukeltaa uudelleen, kun veneen taas ottaa käyttöön seisokin jälkeen. Trooppisilla vesillä näkkiongelma tuli jo parin viikon seisokista ja näkkien kaapiminen snorklaamalla ei ollut kivaa. Muovipussi toimi hienosti ja piti potkurin puhtaana.
Tämä on tosiaan kokeilemisen arvoinen idea. Kaikkien satamien vesi ei houkuttele uimaan mutta kokeilen veneen jäädessä Azoreille kuukaudeksi.
Kannattaa tutustua myös Varprofilen kääntyvälapaiseen potkuriin. Lavat voi säätää eri kulmille eteenpäinmenoa ja peruutusta varten. Pienemmällä lapakulmalla taaksepäin saavutetaan se etu, että peruutuksessa potkuri ei käännä perää niin voimakkaasti.
Lisäksi lapakulmat voi säätää veneelle mahdollisimman optimaalisiksi. Periaatteessa lapakulmia voi säätää veneen ollessa vedessä.
Kokemusta on First 3GM kone Volvo kolmilapanen ja sitten HR:ssä MD22 kone ja Flex o Fold. Molemmat mitoittanut alan ammattilaiset ja asennus myös. Flex o Fold on paljon pitävämpi, erityisesti pakilla. Tämä käytännössä todettu, mutta saattoihan olla että Volvo kolmi lapa oli kuitenkin liian pieni?
Itselläni on ollut useita veneitä ja erilaisia potkureita niissä. Ueimmat oli taittolapaisia. Ns. perstuntumalla tulee tietysti omia mielipiteitä, mutta objektiivinen näyttö puuttuu. Oma havaintoni on, että saman veneen kohdalla 2-lap taittolavan vaihto 3-lapaiseen paransi kulkua vuorovesialueen vastavirrassa- ja aallokossa. Pläkän koneajossa ei ollut muuta eroa kuin värinäitten väheneminen. Volvon 3-lapaisessa folding-potkurissa tuntui kuitenkin olevan enemmän sivuttaisvetoa kuin muissa potkureissani tai saman veneen ed. potkurissa.
Omasta mielestäni kääntölapapotkurissa on se erinomainen piirre, että lapojen nousukulman voi säätää. Nykyisessä 3 -lapaisessa J-Prop:issani sen voi tehdä sukeltamalla. Säätörengasta siirretään, merkkiasteikko. Renkaan voi lukita sitten kun optimalinen nousukulma on löytynyt ja vene on telakoitu.
Myös uusissa Maxprop-potkureissa on helppo nousukulman säätö, jonka voi tehdä sukeltamalla (Maxprop Ecowind, Maxprop Generation 2). Ilmeisesti myös niiden lapoja on muutettu verrattuna vanhoihin malleihin. En ole nähnyt uusia Maxipropeja testeissä.
Samoin Variprop-kääntölapapotkurissa pitäisi olla helppo muuttaa nousua.
Useita kääntölapapotkureita saa myös 4-lapaisina.
Kaikkien kääntölapapotkureiden hinta on harmillisen korkea. Nousukulman säätömahdollisuus on selvä etu. Veneeseen ja moottoriin sopiva optiminousukulma on helppo toteuttaa. Moottorin vaihto ei johda uuden potkurin ostamiseen.
Sen perstuntuman uskottavuutta heikentää väite kulun paranemisesta vastavirtaan. Jos niin olisi, olisi kulku parantuntut myös pläkässä.
Vene liikkuu vesimassassa samalla lailla myötä- ja vastavirtaan. Potkuri ei tiedä miten vesi pohjan suhteen liikkuu.
Pläkässä matkavauhdin saavuttamiseksi pläkässä ei tietenkään tarvita koko konetehoa (itse ajan yleensä 1600-1700 rpm, koneen maksimi 3000 rpm). Niillä kierroksilla matkavauhti oli jokseenkin sama sekä 2- että 3-lapaisella. Mutta kun ajoin 3-4 kn vastavirrassa ja -aallokossa Southamptoniin, piti panna kaasu pohjaan. Silti 2-lapaisella ei tahtonut päästä eteenpäin. Vauhti pysähtyi aalloissa, kone pauhasi ja potkuri tuntui kavitoivan. 3-lapaisella ei ole kertaakaan tullut samoja ongelmia, vaikka on ollut vastaavia olosuhteita. Perustuntuman mukaan ero oli selkeä, uskokoon ken tahtoo.
Skotlandin pohjoiskärjessä tai kanaalisaarilla vene kulkisi taaksepäin pohjan suhteen vaikka kuinka olisi kaasu pohjassa- lapojen lukumäärästä riippumatta. Mutta veden suhteen matkaisit eteenpäin samalla nopeudella kuin tyvenessä tai myötävirrassa. Olettaen, että vesi virtaa ilman aallonmuodostusta. Se ei tietankään yleensä ole käytännon tilanne kovassa virtauksessa.
Jumittuuko kääntölavat jos vene seisoo marinassa muutaman kuukauden suolaisilla vesillä?
Olen käyttänyt aikaisemmin kertomaani muovipussimetodia pitkissä seisokeissa, kun seilasin tropiikissa. Silloin oli taittolapainen Volvon potkuri, joka oli arka näkeille. Jos seisokki on kuukausia, potkuri on kyllä tehoton näkkien takia, vaikka lavat vielä avautuisikin.
Kääntölapapotkurillani en ole seilannut kuin Engl.kanaali -Shetlanti-Lofootit -alueella eikä paatti ole ehtinyt pysähdellä pitkiä aikoja missään. En usko, että näkkien kasvukaan on pohjoisilla vesillä yhtä vauhdikasta kuin lämpimillä latitudeilla.
Kääntölapaisessa lapojen hammastukset ovat piilossa toisin kuin taittolapaisessa, jossa jumittuminen mielestäni johtui näkkien kasvusta lapojen hammastuksiin. En tiedä onko näkkien aiheuttaminen jumittuminen yhtä iso riski kääntölapaisessa. Ehkä ei?