Psyk.hoitajat neuroleptejä kauppaamassa...

Totuus on täysin erilainen kuin mitä hän sanoi. Psykoosienkaan ei ole koskaan todettu aiheuttavan mitään aivovaurioita, kaikki ne havaitut vauriotkin voidaan selittää neuroleptien aiheuttamalla aivojen rappeutumisella. Siis kyllä, neuroleptit itse voivat aiheuttaa aivojen rappeutumista. Ja tietysti ne voivat aiheuttaa sen vammaisen olon, koska ne estävät esimerkiksi dopamiiniratoja. Niiden vaikutus on tavallaan päinvastainen kuin kokaiinin tai amfetaminin.

Yleensäkin nuo säätäjät ovat tosiaan aika pihalla. Yritä pärjätä niiden kanssa. :)

Psykiatria on ihmissielujen murhaa. Kemiallista lobotomiaa! Hankkiudu eroon puoskaritieteestä ja katsele vaikka aitoa iloa youtubesta - ainoastaan RAKKAUS parantaa ihmisen - ainut lääke!

http://www.youtube.com/watch?v=RP4abiHdQpc :D

Ei sitä, että onko sulla nyt tai ollut psykoosia sulta kysytä. Juuri tuollainen kuvailemasti toiminta on psykiatrian juuri, josta se saa voimansa.

Jos psykiatria muuttuisi vapaaehtoiseksi niin eihän kukaan enää käyttäisi sen palveluja.

Itse olen sairastanut pitkäkestoisen psykoosin ja "saanut" (siis pakotettu) syömään siihen neuroleptit tuohon vaivaan.
Itse psykoosi ei ollut mitään verrattuna lääkkeen tuomaan oloon!

Minun olisi pitänyt syödä vuoden kaksi neuroleptejä vaivaani, mutta lopetin jo kolmen kuukauden jälkeen omalla luvalla.

Aikansa psykoosini kesti ja meni ohi, kun sain elämässäni asiat järjestykseen.

Kuulinhan minäkin näitä kliseitä: -vointisi kannalta on ehdottoman tärkeää, että syöt lääkkeesi jne.

Dopamiinivarastojen huventuessa seoquelkuurin aikana vaivuin vain syvemmälle ja kauemmas todellisuudesta.

Ammatiltani olen sh, joten minulla on jotain näkemystä ja tietämystä näistä asioista (luulen ainakin niin)

Kiitos vastauksista. Olen itse kokeillut niin montaa neuroleptiä, ja voin ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä myös sanoa, että ne lääkkeet vain tuhoavat ihmistä tekevät persoonasta toisen, kuin mitä todella on. Voihan joku niistä toki hyötyäkin, en sitä kiellä.

Mutta nyt alkaa todellakin tuntua, että lääkehoito-ajattelussa on lipsahdettu liian pitkälle. Hoitaja toi selkeästi esille inhonsa mua kohtaan, kun kuuli etten lääkkeitä syö. Potilaat muuttuvat vastenmielisiksi, jos eivät kulje psykiatrian talutusnuorassa. Tilannehan alkaa vaikuttaa katastrofilta näin potilaan näkökulmasta. Mutta ei kai auta muu kuin odotella sitä "uutta psykoosia" ja yrittää pyristellä irti yksilöllisyyttä ja ihmisarvoa loukkaavasta psykiatriasta.

Aivankuin olisin ollut pirkanmaalaisessa aluesairaalan osastolla käymässä kun luin alkuperäisen aloitusta. Siellä on ihan samanlainen ajattelutapa.

Hoitajat ovat kyllä aika harvoin syyllisiä. Heidän tehtävänään on toimeenpanna lääkärin määräämät hoidot ja syöttää pakolla lääkärin määräämät lääkkeet. He saavat tietonsa potilaasta pääasiassa lääkärin kommenteista ja merkinnöistä. Pitkään osastolla olleet hoitajat ovat urautuneet omiin käsityksiinsä potilaista. Uudestaan sinne tulevat potilaat ovat jo valmiiksi diagnosoitu ja heistä etsitään diagnoosiin sopivia piirteitä ja oireita. ja sitä käsitystä ei sitten mikään saa muuttumaan.

Kun potilas joutuu uudestaan osastolle lääkkeiden sivuvaikuksien takia, hänelle täytyy saada uusi diagnoosi papereihin, muuten tarkastajat saattavat puuttua siihen, varsinkin jos potilas valittaa jonnekin. Kenen lääkärin olette nähneet kirjoittavan, että potilas tulee osastolle lääkkeiden sivuvaikusten takia, joita hänelle täällä määrättiin?

Hoitajien on toimittava lääkärin diagnoosin mukaan ja kyllä he oikeasti uskovatkin näin. Olen tavannut joitain omilla aivoillaan ajattelevia, jotka jopa rohkeavat sanoa potilaalle, että ei tämän nyt näin pitäisi mennä, nostan hattua heille, mutta he eivät voi muuttaa osaston käytäntöä minkä lääkäri on luonut.

Vuosia asiaa seuranneena ulkopuolisena.

Jos kukaan hoitaja ei syötä väkisin lääkärin määräämää lääkettä, mitä sitten tapahtuu?
Hoitajat potkitaan pois työmaaltaan kun eivät hoida hommiaan. Ei heiltä kysytä haluavatko.

Rikollinen on lääkäri ja osaston byrokratia, joka pakottaa hoitajat tekemään tällaisia hoitotoimenpiteitä. Nyt on siis kysymys vain lääkkeistä.

Arkirutiineissa tehdään lainvastaista paljon silloin kun hoidetaan potilasta, joka on lääkepökkyrässä eikä ole oma itsensä. Mutta silloin hoitajat eivät osaa erottaa eivätkä ymmärtää mikä on lääkkeen aiheuttamaa ja mikä todellista sairautta, kuten ap. toteaa. Eiväthän he ole tekemisissäkään muiden kuin lääketokkuraisten kanssa.

Psykiatrit ovat pelottavia pakkolääkitsijöitä, jotka asettavat tiettyjä diagnooseja jotta pääsevät lääkitsemään ''sairasta'' siten niillä on syy lääkitä eli tietty diagnoosi, jonka voi tehdä jopa kirjoittamalla tiettyyn sävyyn siten saadaan potilas näyttämään sairaalta ja voidaan pakkolääkitä erilaisilla neurolepteillä, ssri-lääkkeillä, antipsykooteilla jne... Ja kun potilas alkaa käyttäytymään vähänkään hoitajaa rasittavasti niin voidaan työntää jopa eristyshuoneeseen ilman järkevää syytä ja sitten hoitaja valehtelee psykiatrille ja sanoo vaikka että käyttäytyi väkivaltaisesti, oli levoton jne... näitä selittelyjä saa kuunnella vuosi toisensa jälkeen ja psykiatrit tietysti uskoo hoitajia. Monet hoitajat ovat myös sellaisia todella omituisia ja rätkättävät päin naamaa , haukkuvat ja arvostelevat potilaita ja käyttäytyvät muutenkin törkeästi ihmisoikeuksia rikkoen. Kannattaa kiertää kaukaa tollaset paikat kun psykiatrinen sairaala, jokska ne on nykysin sen nimittäneet nätimmältä kuulostavaksi, oikeesti sellaset sairaalat on syyttömien kuritustaloja, joissa harjoitetaan ilkivaltaa, ihmisoikeusrikoksia, pakkolääkitsemistä, vangitsemista jne...

Minun kaupunkini psyk.hoitajalla oli pokkaa taannoin kirjoittaa paikallislehteen jutun jossa kovasanaisesti tuomitsi toisen maailmansodan saksalaiset natsilääkärit, eikö se tajua että itse syyllistyy vähintään yhtä hirvittäviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Toivottavasti hänetkin muiden psyk. natsien tavoin tuomitaan joskus vielä Haagissa. Minuakin se akka kidutti monta kuukautta vaikka minulla ei ikinä edes ole ollut mitään mielenterveysongelia, minut tuomittiin *hoitoon* poliittisista ja uskonnollisista syistä, moni luule vieläkin että sellainen on mahdotonta suomessa ja nauravat ja pilkkaavat minua jos kerron siitä, kuitenkin kuka tahansa jolla on vähänkään eriävät mielipiteet voivat joutua suomessa psykiatrian uhriksi, tämä on fakta, mutta kun yritin selittää sen psykiatreille että en ole mielisairas niin väittivät että minun *sairaudentunnottomuus* oli todiste vaikeasta mielisairaudesta.

Olen kokenut vastaavaa ja haluan varoittaa yhdestä asiasta. Psykoosi tosiaankin voi uusiutua ja paljon pahempana jos olet jo käyttänyt neuroleptejä ja sitten lopetat. Aivoissa on jo tapahtunut muutoksia, minkä takia aivot EIVÄT palaa entiselleen käytön lopettamisen jälkeen. Neuvoisin pyytämään lääkevaihdosta, ja kokeilemaan kaikkia eri lääkkeitä, sillä on hyviäkin neuroleptejä olemassa, onneksi. Uudet ovat mun käsittääkseen aina parempia kuin vanhat, mutta sekin voi olla henkilökohtaista.