Puimurin työteho

Vai 3,3 km/h? On hidasta.
Ei pystyviljassa alle 4,5 km/h tarvitse ajaa.
Ehkä ruis on hitaampaa puitavaa. Ja rypsi.
Nyt kuivina vuosina niin kovaa kuin 2. on päässyt. 7 km/h!!! Lako on sitten ihan eri juttu.
Yleensä puimureilla ajetaan ihan liian hitaasti.
Seulat ym. on tietysti säädettävä olosuhteiden mukaan.

Sampo 460 kirjoitti:

Vai 3,3 km/h? On hidasta.
Ei pystyviljassa alle 4,5 km/h tarvitse ajaa.
Ehkä ruis on hitaampaa puitavaa. Ja rypsi.
Nyt kuivina vuosina niin kovaa kuin 2. on päässyt. 7 km/h!!! Lako on sitten ihan eri juttu.
Yleensä puimureilla ajetaan ihan liian hitaasti.
Seulat ym. on tietysti säädettävä olosuhteiden mukaan.

Lue lisää

Tuolla 7km/h nopeudella laskennallinen teho olisi 12 tn/h ja 3m terälle 10 tn/h.

Useimmiten minimitekijäksi tulee runsas olki, ainakin täällä hikevillä hietamailla. Vilja on sakeaa metrin mittaista, joka on puitava pohjia myöten, koska tähkiä on painunut maan rajaan asti. Kierrokset tippuu voiman puutteeseen ja kohlimet eivät selvitä kaikkia jyviä.

Mutta pystyä ohraa, josta puidaan vaan tähkät, niin tuollaiset tuntitehot ovat mahdollisia. Ei se ole koneelle raskastakaan ja seulat kyllä selviävät kuivasta viljasta.

Sampo 460 kirjoitti:

Vai 3,3 km/h? On hidasta.
Ei pystyviljassa alle 4,5 km/h tarvitse ajaa.
Ehkä ruis on hitaampaa puitavaa. Ja rypsi.
Nyt kuivina vuosina niin kovaa kuin 2. on päässyt. 7 km/h!!! Lako on sitten ihan eri juttu.
Yleensä puimureilla ajetaan ihan liian hitaasti.
Seulat ym. on tietysti säädettävä olosuhteiden mukaan.

Lue lisää

Niin,ajonopeus täysin riippuvainen satotasosta mikäli muuten olosuhteet optimissa ja puintikoneisto nielee. Koneiston raja tulee vastaan tietyllä ajonopeudella eli milloin tonneja tulee tunnissa tietty määrä.

Eli kehut niin ja niin monta hehtaaria tunnissa pitäis olla niin ja niin monta tonnia tunnissa ja lisäksi minkälaista tavaraa.
On tosiaankin eriasia onko vehnää jonka kosteus 13% vai ruista joka 35%:sta.

Ja yleensä satotason kasvaessa jyvämäärän suhde olkeen kasvaa,seulat ensimmäisenä rajoittamassa menoa. Huomannut että todella kovassa kasvustossa mittarit herkästi punaisella,seulojen osalta,kun taas heikommassa ja kuivassakin kasvustossa rajoittavaksi tekijäksi tulee kohlimet. Ja ajonopeudet vaihteelee alle 3-7km/h:ssa. Tuolla hitaimmalla nopeudella kuitenkin paras puintiteho!

mbe kirjoitti:

Niin,ajonopeus täysin riippuvainen satotasosta mikäli muuten olosuhteet optimissa ja puintikoneisto nielee. Koneiston raja tulee vastaan tietyllä ajonopeudella eli milloin tonneja tulee tunnissa tietty määrä.

Eli kehut niin ja niin monta hehtaaria tunnissa pitäis olla niin ja niin monta tonnia tunnissa ja lisäksi minkälaista tavaraa.
On tosiaankin eriasia onko vehnää jonka kosteus 13% vai ruista joka 35%:sta.

Ja yleensä satotason kasvaessa jyvämäärän suhde olkeen kasvaa,seulat ensimmäisenä rajoittamassa menoa. Huomannut että todella kovassa kasvustossa mittarit herkästi punaisella,seulojen osalta,kun taas heikommassa ja kuivassakin kasvustossa rajoittavaksi tekijäksi tulee kohlimet. Ja ajonopeudet vaihteelee alle 3-7km/h:ssa. Tuolla hitaimmalla nopeudella kuitenkin paras puintiteho!

Lue lisää

Joo ohralla tai lyhytkasvuisella kuivalla vehnällä Sampo 360:lla tulee tankki täyteen joka 20. minuutti. Silloin rajoittava tekijä on kelan kierrosten lasku. Olen miettinyt josko Sampo 10:n puintikelan ketjusysteemin asentaisi takaisin. Se muutinhihna on epäonnistunut ratkaisu. Lattahihna kyllä vetää, silloin kun se ei ole vielä reunoiltaan rispaantunut.

Vakolassa tuon puintikoneiston läpäisy taisi olla noin 2500 kg/h (Sampo 10) mutta 360:ssa on hiukan pitemmät kohlimet ja meillä on lisäksi noin 20 cm seulanjatke alkuperäiseen verrattuna. Ilman saa kyllä pitää toisessa lovessa, suurimmasta puhalluksesta, ennen kuin tulee puhdasta.

Mutta viljalaiho ratkaisee. Tänä vuonna Riihi-rukiilla, jossa oli 170 cm korsi, ja ihan sekalaossa, meni hehtaariin 2.5 h. Kylillä on isoa NewHollandia, Sampo 2065 tai isompaa, Jontikkaa, ja tuossa nyt näkkyy olevan parikymmentä hehtaaria lakoista - olisiko tuo Elviä - en tiedä, mutta puimati jäi. Ei sinne viitti 4- 5 m:n pöydällä näköjään tunkea, ja useilla nuorilla isännillä se ainoa tapa puida on kaatokela täysille ja kaavitaan riipimällä tavara pöydälle. Eikä se toimi sekaisin olevan rukiin kanssa.

On joo se ruis houkuttaa näitä muitakin aina silloin tällöin , kun meikäläisellä on aina se sama 5 hehtaaria ruista ja sitten muillakin tulee into että kasvaapa se hyvin. Ei se ruis todellakaan 12 vuoden keskisatona yli 2.5 tonnia anna, vaikka on valtavan pitkää ainakaan Anna tai Riihi. Amilo on meillä tuhoutunut täysin, syysruiskutuksista huolimatta kahtena vuonna kolmesta.

Muistutan vielä että käytän noin 100 kiloa typpeä ja kolme lakoruiskutusta, ja useimpina vuosina on saatu puida sellaista kallellaan olevaa ruista, ei nahkalaossa. Tänä vuonna ei noille ukkoskuuroille voinut mitään, mutta sai sentän kukkia pystyssä..