Narsistin mielikuvitus

mites tämä liittyy narsismiin?

ei mitenkää kirjoitti:

mites tämä liittyy narsismiin?

Avaa aloituksen linkki ja pohdiskele rauhassa.. Pitää rientää.

ei mitenkää kirjoitti:

mites tämä liittyy narsismiin?

Veit sanat suustani. Aloitukseni EI yhdistä autismia, nph:ta ja skitsofeniaa samaksi sairaudeksi vaan listaus kertoo eroavaisuuksista ja mielestäni aika selkeällä tavalla. Monesti puhutaan, miten vaikeaa tai helppoa on näitä erottaa toisistaan...

ent.ilkkis kirjoitti:

Veit sanat suustani. Aloitukseni EI yhdistä autismia, nph:ta ja skitsofeniaa samaksi sairaudeksi vaan listaus kertoo eroavaisuuksista ja mielestäni aika selkeällä tavalla. Monesti puhutaan, miten vaikeaa tai helppoa on näitä erottaa toisistaan...

Lue lisää

" Aloitukseni EI yhdistä autismia, nph:ta ja skitsofeniaa samaksi sairaudeksi vaan listaus kertoo eroavaisuuksista ja mielestäni aika selkeällä tavalla"

Niin ihan mielenkiintoinen tuo sinun linkkisi...liittyen asseihin...itselläni on henk. koht. kokemuksta asseista, sen verran, että tunnen yhden ikäiseni miehen...jonka intohimona ovat luvut...

hän saattoi kertoa jostain lapsuutensa tapahtumasta tähän tapaan, että "vuonna 1968 kun tulin koulusta kellon ollessa 14, 28 tiellä tuli vastaan kaksi tuntemaani tyttöä jotka nauroivat ja pilkkasivat minua..."

Muuten häneen oli/on tosi vaikea saada katsekontaktia, vaikka vastaakin kysyettäessä...hän lukee paljon, omistaa kaikki mitä, missä milloin kirjat...osaa almanakan ulkoa jne...

toinen josta tiedän on ystäväni lapsenlapsi...joka ei juurikaan ilmaise itseään sanallisesti...vaan hänen kanssaan kommunikoidaan ns. kuvakorttien avulla...on paljon itsekseen...uppotuu tuntikausiksi esim. vesihanan saloihin...mutta toisinaan on ns. motorisesti levoton...

mitä tulee skitsofreniaan...olen ollut läheisissä tekemisissä/tukihenkilönä henkilön kanssa jolla on diagnosoitu paranoininen skitsofrenia...hän vaikutti aika ilmeettömältä, puhe enimmäkseen monotonista, paljon fyysisiä ongelmia/vääristynyt kuva kehon toiminnoista joiden vuoksi kävi lääkärissä yhtenään...liitti itseensä esim. uutisissa kuulemiaan asioita...

mitä sitten tulee tuohon linkkisi persoonallisuushäiriö osioon...niin ehkä me kaikki joskus luulemme tietävämme mitä toinen ajattelee...tai yritämme lukea rivien välistä...

Itseäni ajattelen...ehkä minäni ny tällä hetkellä on korostunut...kun olen sen vasta aikuisiällä löytänyt...että eiköhän sekin asetu ajan kanssa oikeaan kokoonsa...

vaikken sentäs maailman napa ole koskaan kuvitellut olevani...ennemminkin niin...että se toinen oli minun napani...jonka ympärillä maailmani pyöri...

että lopputulemana voisin ajatella...ettei ihan täydellisen "tervettä"/häiriötöntä persoonaa ole olemassakaan...

Mitä taas tulee tuohon mielikuvitukseen...niin aikas vaikea sitä on sivullisen lähteä väittämään...mikä kenenkäkin elämässä on mielikuvitusta...muuttamaan toisen todellisuutta...jos ei itse ole ollut osallisena hänen elämänsä tapahtumissa...

12+12=24 kirjoitti:

" Aloitukseni EI yhdistä autismia, nph:ta ja skitsofeniaa samaksi sairaudeksi vaan listaus kertoo eroavaisuuksista ja mielestäni aika selkeällä tavalla"

Niin ihan mielenkiintoinen tuo sinun linkkisi...liittyen asseihin...itselläni on henk. koht. kokemuksta asseista, sen verran, että tunnen yhden ikäiseni miehen...jonka intohimona ovat luvut...

hän saattoi kertoa jostain lapsuutensa tapahtumasta tähän tapaan, että "vuonna 1968 kun tulin koulusta kellon ollessa 14, 28 tiellä tuli vastaan kaksi tuntemaani tyttöä jotka nauroivat ja pilkkasivat minua..."

Muuten häneen oli/on tosi vaikea saada katsekontaktia, vaikka vastaakin kysyettäessä...hän lukee paljon, omistaa kaikki mitä, missä milloin kirjat...osaa almanakan ulkoa jne...

toinen josta tiedän on ystäväni lapsenlapsi...joka ei juurikaan ilmaise itseään sanallisesti...vaan hänen kanssaan kommunikoidaan ns. kuvakorttien avulla...on paljon itsekseen...uppotuu tuntikausiksi esim. vesihanan saloihin...mutta toisinaan on ns. motorisesti levoton...

mitä tulee skitsofreniaan...olen ollut läheisissä tekemisissä/tukihenkilönä henkilön kanssa jolla on diagnosoitu paranoininen skitsofrenia...hän vaikutti aika ilmeettömältä, puhe enimmäkseen monotonista, paljon fyysisiä ongelmia/vääristynyt kuva kehon toiminnoista joiden vuoksi kävi lääkärissä yhtenään...liitti itseensä esim. uutisissa kuulemiaan asioita...

mitä sitten tulee tuohon linkkisi persoonallisuushäiriö osioon...niin ehkä me kaikki joskus luulemme tietävämme mitä toinen ajattelee...tai yritämme lukea rivien välistä...

Itseäni ajattelen...ehkä minäni ny tällä hetkellä on korostunut...kun olen sen vasta aikuisiällä löytänyt...että eiköhän sekin asetu ajan kanssa oikeaan kokoonsa...

vaikken sentäs maailman napa ole koskaan kuvitellut olevani...ennemminkin niin...että se toinen oli minun napani...jonka ympärillä maailmani pyöri...

että lopputulemana voisin ajatella...ettei ihan täydellisen "tervettä"/häiriötöntä persoonaa ole olemassakaan...

Mitä taas tulee tuohon mielikuvitukseen...niin aikas vaikea sitä on sivullisen lähteä väittämään...mikä kenenkäkin elämässä on mielikuvitusta...muuttamaan toisen todellisuutta...jos ei itse ole ollut osallisena hänen elämänsä tapahtumissa...

Lue lisää

Narsistin mielikuvitus kohdistuu muihin....keksitään muille sellaisia asioita ja piirteitä, joiden mukana he näyttävät siltä, miltä narsisti haluaa heidän näyttävän.

Tätä tarkoitan.

ent.ilkkis kirjoitti:

Narsistin mielikuvitus kohdistuu muihin....keksitään muille sellaisia asioita ja piirteitä, joiden mukana he näyttävät siltä, miltä narsisti haluaa heidän näyttävän.

Tätä tarkoitan.

Lue lisää

"Narsistin mielikuvitus kohdistuu muihin....keksitään muille sellaisia asioita ja piirteitä, joiden mukana he näyttävät siltä, miltä narsisti haluaa heidän näyttävän."

niin äkkiseltään tulee mieleen viime päivien esimerkkinä...tuo joka ilmoittaa täällä NUT:n hallituksen jäsenen ominaisuudessa tietävänsä satavarmasti ettei Ännäksi nimeämäni henkilö ole narsisti vaan bordileni...

ja kokee henk. koht. minun olevan syynä siihen että muut kirjoittajat ovat lähteneet pois täältä...koska hänen mielestään kirjoitan liikaa/vääriä asioita...

melkoinen epäilyksen varjo heitetty narsistien tuki ry:tä kohtaan...

Sydämestäni toivon, että tuo on vaan ko. kirjoittajan mielikuvituksen tuote..

itseeni ja omaan Ännä suhteeseeni liittyen...koin, että juurikin ne ilkeät vihjailut, että olen "sellainen" nainen...voisivat olla juurkin tuota sinun tarkoittamaasi..."keksitään muille sellaisia asioita ja piirteitä, joiden mukana he näyttävät siltä, miltä narsisti haluaa heidän näyttävän."

ent.ilkkis kirjoitti:

Veit sanat suustani. Aloitukseni EI yhdistä autismia, nph:ta ja skitsofeniaa samaksi sairaudeksi vaan listaus kertoo eroavaisuuksista ja mielestäni aika selkeällä tavalla. Monesti puhutaan, miten vaikeaa tai helppoa on näitä erottaa toisistaan...

Lue lisää

Juuri niin.

Monestihan tosiaan puhutaan, että miten vaikeaa niitä on erottaa toisistaan ja laittamani linkin takaa löytyy tieteellistä pohdintaa siitä, minkälainen yhdistävä pienen pieni prosessi saakin aikaiseksi niin totaalisen vastakkaista lopputulosta yksilöissä. (laittamasi linkin takanahan on tuo autismi-skitsofrenia vertailu, josta käy ilmi tapojensa erilaisuus)

Narsismiin liittyen, kaikkia narsisteja yhdistävistä tekijöistä huolimatta, mielestäni on myös mielenkiintoista pohtia sitä, että miten samassa lantakasassa kasvaneista osasta kehittyy voikukkalapsia ja aikuisia ja osasta orkidealapsia ja aikuisia.

Toisaalta en omista lähtökohdistani käsin ymmärrä aloitukseesi lainaamaa Vakninia? Minkälainen on kypsä ja kurinalainen fantasia? Ja itselläni ainakin mielikuvituksen lento on poikkeuksetta liioittelevaa. En näe mitään mieltä mielikuvitella tyyliin:"Kesällä aurinko paistaa ja ruoho on vihreää." Se on ikäänkuin mielikuvittelun jalon taidon haaskaamista, sellainen mielikuvittelu. Joten Vaknin ei noilta osin ihan avaudu minulle.

Toisaalta, vastaanottajahan sen tahollaan kokee, sen toisen harrastaman käytöksen ja ruotii sitä myllerrystä, minkä toisen käytös saa aikaan. Eli jos kaikkien kolmen erilaisen "härön" lopputulos on vastaanottajassa sama, ja se on usein juuri se jota käytetään ikäänkuin mittaristona sen toisen diagnosoimisessa, niin onko ihme jos sitä kautta on hankala erottaa niitä toisistaan..

Mutta taulukkomuodossa hyvinkin selkeä ja helppo erotus.

Keskustelu mihin arvelen sinun viittavaan, oli kirjoittanut ainakin kuusi kommentoijaa, minun silmin siis. Ja tarvitseeko meidän jokaisen nyt alkaa miettimään tarkkaan, kannattaako mitään ikinä minnekään kirjoittaakaan, kun se prkl jo analysoidaan joka tapauksessa ketjussa viis, kuus ja satakaksyks?

Voisiko tuon asian vatkaus jättää pois nyt ainakin tästä ketjusta? Hyvä aihe torpataan taas tuomalla uhrikirjoittaja pöytään. En kiellä ketään kirjoittamasta, mutta alkaa jo useampi ketju olla täynnä plussa-sitä-ja-plussa-tätä. Ymmärrän että häntä itseään vaivaa asia, mutta jätetään me muut jo hänet rauhaan, eikö?

elisakettu kirjoitti:

Keskustelu mihin arvelen sinun viittavaan, oli kirjoittanut ainakin kuusi kommentoijaa, minun silmin siis. Ja tarvitseeko meidän jokaisen nyt alkaa miettimään tarkkaan, kannattaako mitään ikinä minnekään kirjoittaakaan, kun se prkl jo analysoidaan joka tapauksessa ketjussa viis, kuus ja satakaksyks?

Voisiko tuon asian vatkaus jättää pois nyt ainakin tästä ketjusta? Hyvä aihe torpataan taas tuomalla uhrikirjoittaja pöytään. En kiellä ketään kirjoittamasta, mutta alkaa jo useampi ketju olla täynnä plussa-sitä-ja-plussa-tätä. Ymmärrän että häntä itseään vaivaa asia, mutta jätetään me muut jo hänet rauhaan, eikö?

Lue lisää

Olet oikeassa.

Se oli tyhmää ja olisi pitänyt vain vaieta ja en nyt ainakaan tässä yhteydessä jatka tätä. Oli ihan hyvä kun sanoit tuon äskeisen, kiitos siitä.

Kun vanha elämä on ollut mustavalkoista, niin itselläkin on vaikeaa päästää irti jostain asiasta, jonka kokee tietyllä tavalla tai oman oikeustajun vastaiseksi.

jatketaan harjoittelua ;)

föuyuiriyyyf kirjoitti:

Olet oikeassa.

Se oli tyhmää ja olisi pitänyt vain vaieta ja en nyt ainakaan tässä yhteydessä jatka tätä. Oli ihan hyvä kun sanoit tuon äskeisen, kiitos siitä.

Kun vanha elämä on ollut mustavalkoista, niin itselläkin on vaikeaa päästää irti jostain asiasta, jonka kokee tietyllä tavalla tai oman oikeustajun vastaiseksi.

jatketaan harjoittelua ;)

Lue lisää

Elämä on. Reeniä, reeniä, hyvä!! :)

Niin, aivan. Minä vaan en osaa ajatuksiasi lukea, mutta erikoista, jos noin tapahtui...Flunssaa täällä nyt poden ja ajankuluksi päätin pistäytyä.

Kun tuota assien listaa persoonallisuushäiriöisen kohdalta lukee, löytyy ensimmäiseltä riviltä: "viestintä ennakkoluuloista". Joku saattaa muistaa, että olen totuuteen "rakastunut" ihminen - joten ymmärrän helposti sen mitä seuraa, kun lähes kaikki perustuisikin elämässä enemmän tai vähemmän valheille - ennakkoluuloja, epäluuloa ja muuta vääristyneisyyttä - tietenkin! On varmaan "luonnollista" olla epäilevä, kun elää elää omassa mielikuvitusmaailmassaan, jonka tietää itse luoneensa.

Täällä menee taas ilmeisesti joku ihan outo riita - mikä sinänsä ei ole uutta, mutta siihen mulla ei ollut tarkoitus osallistua, joka tässä nyt tulkoon julki.

ent. ilkkis kirjoitti:

Niin, aivan. Minä vaan en osaa ajatuksiasi lukea, mutta erikoista, jos noin tapahtui...Flunssaa täällä nyt poden ja ajankuluksi päätin pistäytyä.

Kun tuota assien listaa persoonallisuushäiriöisen kohdalta lukee, löytyy ensimmäiseltä riviltä: "viestintä ennakkoluuloista". Joku saattaa muistaa, että olen totuuteen "rakastunut" ihminen - joten ymmärrän helposti sen mitä seuraa, kun lähes kaikki perustuisikin elämässä enemmän tai vähemmän valheille - ennakkoluuloja, epäluuloa ja muuta vääristyneisyyttä - tietenkin! On varmaan "luonnollista" olla epäilevä, kun elää elää omassa mielikuvitusmaailmassaan, jonka tietää itse luoneensa.

Täällä menee taas ilmeisesti joku ihan outo riita - mikä sinänsä ei ole uutta, mutta siihen mulla ei ollut tarkoitus osallistua, joka tässä nyt tulkoon julki.

Lue lisää

Haluan kysyä sulta jotain, mutta älä ota sitä negatiivisena asiana. Tämä juttu nyt koskettaa minua vain enempi kuin kukaan tietääkään ja siksi kysyn.

Oletko itse joutunut elämään koskaan valheessa tai mielikuvitusmaailmassa? Oletko joutunut näyttelemään jotain muuta kuin - todellisuudessa olet? Tiedätkö millaista on elää epäluulojen ja ennakkoluulojen kohteena?

elisakettu kirjoitti:

Haluan kysyä sulta jotain, mutta älä ota sitä negatiivisena asiana. Tämä juttu nyt koskettaa minua vain enempi kuin kukaan tietääkään ja siksi kysyn.

Oletko itse joutunut elämään koskaan valheessa tai mielikuvitusmaailmassa? Oletko joutunut näyttelemään jotain muuta kuin - todellisuudessa olet? Tiedätkö millaista on elää epäluulojen ja ennakkoluulojen kohteena?

Lue lisää

Tuollaisessa mielikuvitusmaailmassa, josta aloituksessani kerron, niin en ikinä.

Kahteen ensimmäiseen kysymykseesi vastaan, että en. Kolmanteen kyllä.

ent. ilkkis kirjoitti:

Niin, aivan. Minä vaan en osaa ajatuksiasi lukea, mutta erikoista, jos noin tapahtui...Flunssaa täällä nyt poden ja ajankuluksi päätin pistäytyä.

Kun tuota assien listaa persoonallisuushäiriöisen kohdalta lukee, löytyy ensimmäiseltä riviltä: "viestintä ennakkoluuloista". Joku saattaa muistaa, että olen totuuteen "rakastunut" ihminen - joten ymmärrän helposti sen mitä seuraa, kun lähes kaikki perustuisikin elämässä enemmän tai vähemmän valheille - ennakkoluuloja, epäluuloa ja muuta vääristyneisyyttä - tietenkin! On varmaan "luonnollista" olla epäilevä, kun elää elää omassa mielikuvitusmaailmassaan, jonka tietää itse luoneensa.

Täällä menee taas ilmeisesti joku ihan outo riita - mikä sinänsä ei ole uutta, mutta siihen mulla ei ollut tarkoitus osallistua, joka tässä nyt tulkoon julki.

Lue lisää

On myös luonnollista olla epäilevä muissakin tilanteissa aina kokemusmaailman mukaan.

Ihmisten pahantahtoisuus ei aina ole kokijansa mielikuvitusta ja sitä kautta syntynyt epäluuloisuus ja ennakkoluuloisuus, eritoten -edellisen elämänsä samankaltaisuuksien kohdalla- on myös "luonnollista". Valitettavasti kokemukset opettavat kokijalleen aina jotakin.

Jos on "kotoisin" hyvästä ja puhtaasta pumpulimaailmasta, saattaa olla hankala "nähdä" muiden asioiden loksahdellessa siihen samaan "luonnollisuuden" lokerikkoon mikäli se poikkeaa täysin omasta kokemusmaailmasta.

Tarkoitan tällä sitä, että sinun kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että on olemassa ihmisiä, jotka elävät omassa mielikuvitusmaailmassaan, jonka tietävät itse luoneensa ja mitä ilmeisimmin tarkoitat sellaisilla juuri narsisteja? Tämä mielestäni tarkoittaisi kuitenkin sitä, että tällainen yksilö olisi täysin irrallaan muista ihmisistä ja heidän mahdollisista valheistaan ja ennakkoluuloistaan. Kuitenkin nekin ovat asioita, joita ihan tavallisetkin ihmiset joutuvat arjessaan käsittelemään - kuinka kohdataan itseen kohdistuneet ennakkoluulot ja miten reagoida toisen ilmiselvään valheeseen.

Sosiaalisten taitojen ollessa normaalin rajoissa ja ihmisten välisten suhteiden ymmärtämisen ollessa enemmän plussan kuin miinuksen puolella, ennakkoluulot ja valheet eivät mitä luultavimmin pääse vaikuttamaan yksilön elämässä niin paljoa, että ulkopuolelta käsin tämän voisi todeta elävän itse luomassaan mielikuvitusmaailmassa. Ihminen, joka järkkyy sellaisesta, syystä tai toisesta, voi aika nopeastikin kehittää itselleen itseään todistavan kokemusmaailman, jonka seurauksena viestintäkin muuttuu ennakkoluuloiseksi.

"Näistä totuuksista katsominen pois ja kuvitelmilla korvaaminen saa aikaiseksi rankasti mielikuvitusmaailmassaan elävän ihmisen. Mutta syy, miksi hän on ajautunut siihen, ei suinkaan ole haluttu olotila - hän ehkä on vain ajautunut siihen olosuhteiden pakosta. Eli tuo on minän puolustuskeino"

niin...näin jälkeenpäin sitä on helppo nähdä itsensä...minäkin tavallaan kieltädyin näkemästä totuutta niin itsestäsi kuin puolisostani...

hyvin pitkään...minun mielikuvitusmaailmani oli sitä, että pulla tuoksui, leipä oli itse leivottua, koti siisti ja lapset hoidettu...tyyliin "hyvä" äiti ja vaimo...joka ei pahaa sanaa sano...ja yrittää kaikin keinoin pitää kulissit pystyssä...

mutta joo...voisko sanoa lasten suusta kuulee totuuden...vielä hiljattainkin, sydämeni käpertyi kasaan...kun tyttäreni jossain yhteydessä sanoi minulle, että nauti ny äiti elämästä, kun olet päässyt siitä helvetistä...

että joo...minun "täydellisen" vaimon/äidin roolini näytti/tuntui ilmeisesti lapsistani hyvin toisenlaiselta...tuntui pahalta, kun kuuli tyttären nimittävän sitä helvetiksi...

Mitä taas tulee Ännä suhteeseeni...tuskin elin sillä tavoin mielikuvitusmaailmassa...minä vaan hetkeksi sokaistuin siitä kaikesta kehumisesta ja imartelusta...jollaista en ollut koskaan aiemmin kohdannut elämässäni...

järki alkoi tulla sitten pikkuhiljaa...kun sitä mitätöintiä ja ilkeää vihjailua alkoi enenevissa määrin tulla...oli pakko alkaa miettimään...miksi tuo ihminen ylipäätänsä on kanssani ja mitä kaikkea olen/en ole valmis itse sietämään...

noh...varsinaisesti "kaikki" on selvinnyt itselleni vasta suhteen päättymisen jälkeen...kun oli pakko miettiä...mitä se kaikki mahdollisesti oli...kuin myös sitäkin...miksi minä...

- - kirjoitti:

On myös luonnollista olla epäilevä muissakin tilanteissa aina kokemusmaailman mukaan.

Ihmisten pahantahtoisuus ei aina ole kokijansa mielikuvitusta ja sitä kautta syntynyt epäluuloisuus ja ennakkoluuloisuus, eritoten -edellisen elämänsä samankaltaisuuksien kohdalla- on myös "luonnollista". Valitettavasti kokemukset opettavat kokijalleen aina jotakin.

Jos on "kotoisin" hyvästä ja puhtaasta pumpulimaailmasta, saattaa olla hankala "nähdä" muiden asioiden loksahdellessa siihen samaan "luonnollisuuden" lokerikkoon mikäli se poikkeaa täysin omasta kokemusmaailmasta.

Tarkoitan tällä sitä, että sinun kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että on olemassa ihmisiä, jotka elävät omassa mielikuvitusmaailmassaan, jonka tietävät itse luoneensa ja mitä ilmeisimmin tarkoitat sellaisilla juuri narsisteja? Tämä mielestäni tarkoittaisi kuitenkin sitä, että tällainen yksilö olisi täysin irrallaan muista ihmisistä ja heidän mahdollisista valheistaan ja ennakkoluuloistaan. Kuitenkin nekin ovat asioita, joita ihan tavallisetkin ihmiset joutuvat arjessaan käsittelemään - kuinka kohdataan itseen kohdistuneet ennakkoluulot ja miten reagoida toisen ilmiselvään valheeseen.

Sosiaalisten taitojen ollessa normaalin rajoissa ja ihmisten välisten suhteiden ymmärtämisen ollessa enemmän plussan kuin miinuksen puolella, ennakkoluulot ja valheet eivät mitä luultavimmin pääse vaikuttamaan yksilön elämässä niin paljoa, että ulkopuolelta käsin tämän voisi todeta elävän itse luomassaan mielikuvitusmaailmassa. Ihminen, joka järkkyy sellaisesta, syystä tai toisesta, voi aika nopeastikin kehittää itselleen itseään todistavan kokemusmaailman, jonka seurauksena viestintäkin muuttuu ennakkoluuloiseksi.

Lue lisää

Olet Mää kommentoinut Ilkkikselle mutta hyvä kun toit tuon esille. Itse olen sillä linjoilla ettei kaikki opittu tai omaksuttu "minätuntuma" asioista ole silkkaa mielikuvitusta tai itsekehitettyä defenssiä. Kun on nähnyt ja kokenut asioita siellä ei-pumpulimaailmassa, niin toden totta oppii ennakoimaan tilanteita ja aika piakkoin, mitä alkaa tietyn lauseen, eleen tai teon jälkeen tapahtua. Sanoisin että juuri niissä perheissä, joissa sisäisiä ongelmia on ollut, erityisesti tarkkailevat lapset ovat oppineet havaitsemaan paljonkin mitä tulee sanan tuo.. jälkeen tai mitä merkitsee mairea hymy kun käsi on piilotettu selän taakse.

Ensin se lapsuus. Sitten samoihin asioihin on törmätty muuallakin. Eri ihmiset, mutta samat toimintatavat toistuvat. Se ei ole mitään mielikuvitusta. Se on totisinta totta eikä siinä itselleen valehtelu (ei tuo ole totta, ei se tapahdu jos en ajattele sen tapahtuvan) auta hevon v*ttuakaan. Se tapahtuu kuitenkin. Juuri niin kuin tietää ajattelevansa. Ainoa on reagoida ennakkoon, että kykenee estämään tapahtuvan tai ainakin minimoimaan vahingot.

ent.ilkkis kirjoitti:

Tuollaisessa mielikuvitusmaailmassa, josta aloituksessani kerron, niin en ikinä.

Kahteen ensimmäiseen kysymykseesi vastaan, että en. Kolmanteen kyllä.

Et siis ole joutunut tukeutumaan valehteluun vaan olet pystynyt elämään totuudessa aina? Sinulla on ilmeisesti ollut suurenmoisen hyvä ja suvaitseva lähtökohta.

Miten voi valmistaa ihmistä kohtaamaan ennakkoluulot ja epäilyt? Miten voi esim nuorta valmentaa elämään tälläisen paineen keskellä? Joka ei luota kehenkään?

elisakettu kirjoitti:

Et siis ole joutunut tukeutumaan valehteluun vaan olet pystynyt elämään totuudessa aina? Sinulla on ilmeisesti ollut suurenmoisen hyvä ja suvaitseva lähtökohta.

Miten voi valmistaa ihmistä kohtaamaan ennakkoluulot ja epäilyt? Miten voi esim nuorta valmentaa elämään tälläisen paineen keskellä? Joka ei luota kehenkään?

Lue lisää

Kirjoitin tuonne ketjun hännille tähänkin vastauksen.

- - kirjoitti:

On myös luonnollista olla epäilevä muissakin tilanteissa aina kokemusmaailman mukaan.

Ihmisten pahantahtoisuus ei aina ole kokijansa mielikuvitusta ja sitä kautta syntynyt epäluuloisuus ja ennakkoluuloisuus, eritoten -edellisen elämänsä samankaltaisuuksien kohdalla- on myös "luonnollista". Valitettavasti kokemukset opettavat kokijalleen aina jotakin.

Jos on "kotoisin" hyvästä ja puhtaasta pumpulimaailmasta, saattaa olla hankala "nähdä" muiden asioiden loksahdellessa siihen samaan "luonnollisuuden" lokerikkoon mikäli se poikkeaa täysin omasta kokemusmaailmasta.

Tarkoitan tällä sitä, että sinun kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että on olemassa ihmisiä, jotka elävät omassa mielikuvitusmaailmassaan, jonka tietävät itse luoneensa ja mitä ilmeisimmin tarkoitat sellaisilla juuri narsisteja? Tämä mielestäni tarkoittaisi kuitenkin sitä, että tällainen yksilö olisi täysin irrallaan muista ihmisistä ja heidän mahdollisista valheistaan ja ennakkoluuloistaan. Kuitenkin nekin ovat asioita, joita ihan tavallisetkin ihmiset joutuvat arjessaan käsittelemään - kuinka kohdataan itseen kohdistuneet ennakkoluulot ja miten reagoida toisen ilmiselvään valheeseen.

Sosiaalisten taitojen ollessa normaalin rajoissa ja ihmisten välisten suhteiden ymmärtämisen ollessa enemmän plussan kuin miinuksen puolella, ennakkoluulot ja valheet eivät mitä luultavimmin pääse vaikuttamaan yksilön elämässä niin paljoa, että ulkopuolelta käsin tämän voisi todeta elävän itse luomassaan mielikuvitusmaailmassa. Ihminen, joka järkkyy sellaisesta, syystä tai toisesta, voi aika nopeastikin kehittää itselleen itseään todistavan kokemusmaailman, jonka seurauksena viestintäkin muuttuu ennakkoluuloiseksi.

Lue lisää

"Tarkoitan tällä sitä, että sinun kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että on olemassa ihmisiä, jotka elävät omassa mielikuvitusmaailmassaan, jonka tietävät itse luoneensa ja mitä ilmeisimmin tarkoitat sellaisilla juuri narsisteja?"

Niin...olen tainnu jossain kohtaa jo mainitakkin...että nimenomaan puhe aikuisen ihmisen mielikuvitusmaailmassa elämisestä...tuli Ännältäni...

joskus kun kysyin...eikö hänen kumppaninsa epäile sinun pettävän häntä...hän totesi naisen olevan tietoinen nettirakkauksistaan ja mielikuvituselämästään...

toisen kerran asia tuli esille...kun alkoi enevissä määrin kertoilla siitä uudestaan...joka tosiaan oli ensin naimisissa, sitten asuikin vain miehensä kanssa olosuhteiden pakosta...hetken päästä olikin eronnut ja juuri muuttamassa Ännän luokse...

että kun otin esille hänen sekavat puheensa ja pyysin tarkennusta, että miten nuo asiat mahtavat oikeasti olla..niin hän ikäänkuin teki tyhjäksi/mitätöi puheensa...sanomalla, että olen tyhmä kun uskon hänen mielikuvitusjuttuihinsa....

ihan oikeasti en tiedä...mikä mahtoi olla totta ja mikä ei...mutta hyvin kummallista se kaikki oli...siten että alkoi jo hieman epäillä omaakin järkeään...

ja tosiaan kummalliset jutut on jatkunut vielä viime kesänäkin...spostissani on hyvin kummallinen viestiketju....joka Ännäni mukaan on jonkun toisen hänelle lähettämä...

mutta en tiedä mitä siitä itse ajattelisin...pohdin kyllä sitäkin mahdollisuutta , että hän olisi itse keksinyt koko jutun...

elisakettu kirjoitti:

Olet Mää kommentoinut Ilkkikselle mutta hyvä kun toit tuon esille. Itse olen sillä linjoilla ettei kaikki opittu tai omaksuttu "minätuntuma" asioista ole silkkaa mielikuvitusta tai itsekehitettyä defenssiä. Kun on nähnyt ja kokenut asioita siellä ei-pumpulimaailmassa, niin toden totta oppii ennakoimaan tilanteita ja aika piakkoin, mitä alkaa tietyn lauseen, eleen tai teon jälkeen tapahtua. Sanoisin että juuri niissä perheissä, joissa sisäisiä ongelmia on ollut, erityisesti tarkkailevat lapset ovat oppineet havaitsemaan paljonkin mitä tulee sanan tuo.. jälkeen tai mitä merkitsee mairea hymy kun käsi on piilotettu selän taakse.

Ensin se lapsuus. Sitten samoihin asioihin on törmätty muuallakin. Eri ihmiset, mutta samat toimintatavat toistuvat. Se ei ole mitään mielikuvitusta. Se on totisinta totta eikä siinä itselleen valehtelu (ei tuo ole totta, ei se tapahdu jos en ajattele sen tapahtuvan) auta hevon v*ttuakaan. Se tapahtuu kuitenkin. Juuri niin kuin tietää ajattelevansa. Ainoa on reagoida ennakkoon, että kykenee estämään tapahtuvan tai ainakin minimoimaan vahingot.

Lue lisää

Lapsuus, kyllä. Mutta myös aikuisena saattaa joutua sellaiseen pyöritykseen, minkä ei ikimaailmassa uskonut olevan mahdollistakaan ja myös sellainen jättää jälkensä. Jossakin määrin uskon siihen, että (mikä asia siihen ikinä vaikuttaakaan tai mitkä asiat) ihmisen psyyken rakenteella on vaikutusta niiden arpien syntyihin ja syvyyksiin, sekä tulevaisuuden paranemisiin niistä saaduista haavoista ja arvista.

Mikä vaikutus on sillä, että ihminen ensinnäkin uskaltaa olla avoin ja rehellinen kaikesta huolimatta aina siihen, että miten muut ihmiset suhtautuvat ihmisen avoimuuteen ja rehellisyyteen. Missä määrin ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi juurikin omana itsenään ja miten hänen oma tarinansa vastaanotetaan.

Oman kokemukseni myötä voin omalta kohdaltani sanoa, että ne suurimmat haavat syntyvät siitä kun ihminen, joka on ollut toisena osapuolena tilanteessa, joka on satuttanut paljon (ehkä siihenastisen elämän eniten jopa), pääsee tavalla tai toisella mitätöimään toisen tuntemuksia siitä tapahtuneesta jota on kuitenkin omalla toiminnallaan ollut luomassa ja omalla toiminnallaan mahdollistamassa. Erityisen pahan haavan saa aikaiseksi ihminen, joka on merkityksellisellä tavalla tärkeä.

Omalla kohdalla omat äitisuhteen haavaumat eivät ole lähimainkaan niin pahoja kuin myöhemmän elämäni ihmisten aikaansaamat. Olen miettinyt sen siltä kantilta, että kun olen pienestä pitäen tuntenut äitini ja omalla tavallani hyväksynyt hänet sellaisena kuin hän on, niin myöhempien aikojen yhdeksän hyvän ja kymmenen kauniin muuttuminen kahdeksaksi kuraksi ja kahdeksi kakaksi ja sen toistuminen, että toiseen, ihan oikeaan aikuiseen ihmiseen, ei välttämättä voikaan luottaa muussa kuin siinä ylikävelemisessä tavalla tai toisella. Kun toisinaan on ylikävelty ihan väkisin ja laitettu kuuntelemaan litaniaa siitä, mitä ajattelen, tunnen ja koen ja vastaväittedeni kohdalla on laitettu ne sormet sinne korviin ja huutokilpailuna haukuttu hulluksi ja toivoteltu hoitoon menoa "kaikella rakkaudella" .

Itselläni on romahtanut usko aikuiseen ihmiseen. Suurimman järkytyksen on aiheuttanut sen oivaltaminen, että ei ole mitään aikuisten maailmaa, jonne voi kasvaa olemaan onnellinen. Vaikka aina onkin ollut helppo tavallaan hyväksyä lapsuuden tapahtumat lapsuuteen kuuluvina bestiksineen ja bestiksen bestiksineen, niin se, että aikuisten väliset ihmissuhteet ovat vain halpaa kopiota tuosta ihmisen "kulta-ajasta" on vienyt minut useamman kerran sinne rotkon reunalle pohtimaan, että pitäisikö vaan hypätä vai jäädä vielä "uskomaan siihen ihmisessä olevaan hyvään".

Olen huomannut viihtyväni niin paljon ulkoisesti keskenään erilaisten ihmisten parissa, että epäilen koskaan olevani kykeneväinen järjestämään teekutsuja, jonne kaikki tulisivat yhtäaikaa nautiskelemaan toistensa seurasta, hyvästä teestä ja sen seitsemän sortin paakkelseista :)

http://www.youtube.com/watch?v=rZb8CnUzUOc

9+12=21 kirjoitti:

"Tarkoitan tällä sitä, että sinun kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että on olemassa ihmisiä, jotka elävät omassa mielikuvitusmaailmassaan, jonka tietävät itse luoneensa ja mitä ilmeisimmin tarkoitat sellaisilla juuri narsisteja?"

Niin...olen tainnu jossain kohtaa jo mainitakkin...että nimenomaan puhe aikuisen ihmisen mielikuvitusmaailmassa elämisestä...tuli Ännältäni...

joskus kun kysyin...eikö hänen kumppaninsa epäile sinun pettävän häntä...hän totesi naisen olevan tietoinen nettirakkauksistaan ja mielikuvituselämästään...

toisen kerran asia tuli esille...kun alkoi enevissä määrin kertoilla siitä uudestaan...joka tosiaan oli ensin naimisissa, sitten asuikin vain miehensä kanssa olosuhteiden pakosta...hetken päästä olikin eronnut ja juuri muuttamassa Ännän luokse...

että kun otin esille hänen sekavat puheensa ja pyysin tarkennusta, että miten nuo asiat mahtavat oikeasti olla..niin hän ikäänkuin teki tyhjäksi/mitätöi puheensa...sanomalla, että olen tyhmä kun uskon hänen mielikuvitusjuttuihinsa....

ihan oikeasti en tiedä...mikä mahtoi olla totta ja mikä ei...mutta hyvin kummallista se kaikki oli...siten että alkoi jo hieman epäillä omaakin järkeään...

ja tosiaan kummalliset jutut on jatkunut vielä viime kesänäkin...spostissani on hyvin kummallinen viestiketju....joka Ännäni mukaan on jonkun toisen hänelle lähettämä...

mutta en tiedä mitä siitä itse ajattelisin...pohdin kyllä sitäkin mahdollisuutta , että hän olisi itse keksinyt koko jutun...

Lue lisää

Juuri tästä kirjoituksestasi tulee mieleeni, että miten eri tavalla eri ihmiset voivatkaan reagoida.. Itse laskisin tuollaisen vain ehdottomaksi rehellisyydeksi, eli toinen olisi avoin minua kohtaan omassa suhteessaan minuun, joka ei olisi siis yksiavioinen ja hän pitäisi itseään vapaana kulkemaan, eli minulla olisi siis valta päättää hyväksynkö hänen menemisensä vai otanko hatkat :)

Tämä siis vain tähän yhteen kirjoittamaasi viestiin liittyen ja vain tähän, ottamatta mitään muuta kirjoittamastasi huomioon minkäänlaisena kokonaisuutena.

2+18=20 kirjoitti:

"Näistä totuuksista katsominen pois ja kuvitelmilla korvaaminen saa aikaiseksi rankasti mielikuvitusmaailmassaan elävän ihmisen. Mutta syy, miksi hän on ajautunut siihen, ei suinkaan ole haluttu olotila - hän ehkä on vain ajautunut siihen olosuhteiden pakosta. Eli tuo on minän puolustuskeino"

niin...näin jälkeenpäin sitä on helppo nähdä itsensä...minäkin tavallaan kieltädyin näkemästä totuutta niin itsestäsi kuin puolisostani...

hyvin pitkään...minun mielikuvitusmaailmani oli sitä, että pulla tuoksui, leipä oli itse leivottua, koti siisti ja lapset hoidettu...tyyliin "hyvä" äiti ja vaimo...joka ei pahaa sanaa sano...ja yrittää kaikin keinoin pitää kulissit pystyssä...

mutta joo...voisko sanoa lasten suusta kuulee totuuden...vielä hiljattainkin, sydämeni käpertyi kasaan...kun tyttäreni jossain yhteydessä sanoi minulle, että nauti ny äiti elämästä, kun olet päässyt siitä helvetistä...

että joo...minun "täydellisen" vaimon/äidin roolini näytti/tuntui ilmeisesti lapsistani hyvin toisenlaiselta...tuntui pahalta, kun kuuli tyttären nimittävän sitä helvetiksi...

Mitä taas tulee Ännä suhteeseeni...tuskin elin sillä tavoin mielikuvitusmaailmassa...minä vaan hetkeksi sokaistuin siitä kaikesta kehumisesta ja imartelusta...jollaista en ollut koskaan aiemmin kohdannut elämässäni...

järki alkoi tulla sitten pikkuhiljaa...kun sitä mitätöintiä ja ilkeää vihjailua alkoi enenevissa määrin tulla...oli pakko alkaa miettimään...miksi tuo ihminen ylipäätänsä on kanssani ja mitä kaikkea olen/en ole valmis itse sietämään...

noh...varsinaisesti "kaikki" on selvinnyt itselleni vasta suhteen päättymisen jälkeen...kun oli pakko miettiä...mitä se kaikki mahdollisesti oli...kuin myös sitäkin...miksi minä...

Lue lisää

Esimerkissäsi juuri näen paljonkin tätä normiksi muuttunutta käyttäytymistä. Valheellisuus voi toisinaan korvata sen lähinnä turvallisuutta muistuttavan olotilan. Väittäisin että se koskee ihan kaikkia tunneongelmaisia, ketkä sen ovat suojakseen omaksuneet.

- - kirjoitti:

Lapsuus, kyllä. Mutta myös aikuisena saattaa joutua sellaiseen pyöritykseen, minkä ei ikimaailmassa uskonut olevan mahdollistakaan ja myös sellainen jättää jälkensä. Jossakin määrin uskon siihen, että (mikä asia siihen ikinä vaikuttaakaan tai mitkä asiat) ihmisen psyyken rakenteella on vaikutusta niiden arpien syntyihin ja syvyyksiin, sekä tulevaisuuden paranemisiin niistä saaduista haavoista ja arvista.

Mikä vaikutus on sillä, että ihminen ensinnäkin uskaltaa olla avoin ja rehellinen kaikesta huolimatta aina siihen, että miten muut ihmiset suhtautuvat ihmisen avoimuuteen ja rehellisyyteen. Missä määrin ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi juurikin omana itsenään ja miten hänen oma tarinansa vastaanotetaan.

Oman kokemukseni myötä voin omalta kohdaltani sanoa, että ne suurimmat haavat syntyvät siitä kun ihminen, joka on ollut toisena osapuolena tilanteessa, joka on satuttanut paljon (ehkä siihenastisen elämän eniten jopa), pääsee tavalla tai toisella mitätöimään toisen tuntemuksia siitä tapahtuneesta jota on kuitenkin omalla toiminnallaan ollut luomassa ja omalla toiminnallaan mahdollistamassa. Erityisen pahan haavan saa aikaiseksi ihminen, joka on merkityksellisellä tavalla tärkeä.

Omalla kohdalla omat äitisuhteen haavaumat eivät ole lähimainkaan niin pahoja kuin myöhemmän elämäni ihmisten aikaansaamat. Olen miettinyt sen siltä kantilta, että kun olen pienestä pitäen tuntenut äitini ja omalla tavallani hyväksynyt hänet sellaisena kuin hän on, niin myöhempien aikojen yhdeksän hyvän ja kymmenen kauniin muuttuminen kahdeksaksi kuraksi ja kahdeksi kakaksi ja sen toistuminen, että toiseen, ihan oikeaan aikuiseen ihmiseen, ei välttämättä voikaan luottaa muussa kuin siinä ylikävelemisessä tavalla tai toisella. Kun toisinaan on ylikävelty ihan väkisin ja laitettu kuuntelemaan litaniaa siitä, mitä ajattelen, tunnen ja koen ja vastaväittedeni kohdalla on laitettu ne sormet sinne korviin ja huutokilpailuna haukuttu hulluksi ja toivoteltu hoitoon menoa "kaikella rakkaudella" .

Itselläni on romahtanut usko aikuiseen ihmiseen. Suurimman järkytyksen on aiheuttanut sen oivaltaminen, että ei ole mitään aikuisten maailmaa, jonne voi kasvaa olemaan onnellinen. Vaikka aina onkin ollut helppo tavallaan hyväksyä lapsuuden tapahtumat lapsuuteen kuuluvina bestiksineen ja bestiksen bestiksineen, niin se, että aikuisten väliset ihmissuhteet ovat vain halpaa kopiota tuosta ihmisen "kulta-ajasta" on vienyt minut useamman kerran sinne rotkon reunalle pohtimaan, että pitäisikö vaan hypätä vai jäädä vielä "uskomaan siihen ihmisessä olevaan hyvään".

Olen huomannut viihtyväni niin paljon ulkoisesti keskenään erilaisten ihmisten parissa, että epäilen koskaan olevani kykeneväinen järjestämään teekutsuja, jonne kaikki tulisivat yhtäaikaa nautiskelemaan toistensa seurasta, hyvästä teestä ja sen seitsemän sortin paakkelseista :)

http://www.youtube.com/watch?v=rZb8CnUzUOc

Lue lisää

Niin. Pahimmin satuttaa se tärkeä ihminen, joka ei näe tai halua nähdä sinua kokonaisena tai kokonaisuutena.

Sinä olet silti kokonainen, eivätkä kaikki ole tahtoneet lakata näkemästä. Ja osaat arvostaa toisia nähden heidän kokonaisuutensa ja koskemattomuutensa.

- - kirjoitti:

Lapsuus, kyllä. Mutta myös aikuisena saattaa joutua sellaiseen pyöritykseen, minkä ei ikimaailmassa uskonut olevan mahdollistakaan ja myös sellainen jättää jälkensä. Jossakin määrin uskon siihen, että (mikä asia siihen ikinä vaikuttaakaan tai mitkä asiat) ihmisen psyyken rakenteella on vaikutusta niiden arpien syntyihin ja syvyyksiin, sekä tulevaisuuden paranemisiin niistä saaduista haavoista ja arvista.

Mikä vaikutus on sillä, että ihminen ensinnäkin uskaltaa olla avoin ja rehellinen kaikesta huolimatta aina siihen, että miten muut ihmiset suhtautuvat ihmisen avoimuuteen ja rehellisyyteen. Missä määrin ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi juurikin omana itsenään ja miten hänen oma tarinansa vastaanotetaan.

Oman kokemukseni myötä voin omalta kohdaltani sanoa, että ne suurimmat haavat syntyvät siitä kun ihminen, joka on ollut toisena osapuolena tilanteessa, joka on satuttanut paljon (ehkä siihenastisen elämän eniten jopa), pääsee tavalla tai toisella mitätöimään toisen tuntemuksia siitä tapahtuneesta jota on kuitenkin omalla toiminnallaan ollut luomassa ja omalla toiminnallaan mahdollistamassa. Erityisen pahan haavan saa aikaiseksi ihminen, joka on merkityksellisellä tavalla tärkeä.

Omalla kohdalla omat äitisuhteen haavaumat eivät ole lähimainkaan niin pahoja kuin myöhemmän elämäni ihmisten aikaansaamat. Olen miettinyt sen siltä kantilta, että kun olen pienestä pitäen tuntenut äitini ja omalla tavallani hyväksynyt hänet sellaisena kuin hän on, niin myöhempien aikojen yhdeksän hyvän ja kymmenen kauniin muuttuminen kahdeksaksi kuraksi ja kahdeksi kakaksi ja sen toistuminen, että toiseen, ihan oikeaan aikuiseen ihmiseen, ei välttämättä voikaan luottaa muussa kuin siinä ylikävelemisessä tavalla tai toisella. Kun toisinaan on ylikävelty ihan väkisin ja laitettu kuuntelemaan litaniaa siitä, mitä ajattelen, tunnen ja koen ja vastaväittedeni kohdalla on laitettu ne sormet sinne korviin ja huutokilpailuna haukuttu hulluksi ja toivoteltu hoitoon menoa "kaikella rakkaudella" .

Itselläni on romahtanut usko aikuiseen ihmiseen. Suurimman järkytyksen on aiheuttanut sen oivaltaminen, että ei ole mitään aikuisten maailmaa, jonne voi kasvaa olemaan onnellinen. Vaikka aina onkin ollut helppo tavallaan hyväksyä lapsuuden tapahtumat lapsuuteen kuuluvina bestiksineen ja bestiksen bestiksineen, niin se, että aikuisten väliset ihmissuhteet ovat vain halpaa kopiota tuosta ihmisen "kulta-ajasta" on vienyt minut useamman kerran sinne rotkon reunalle pohtimaan, että pitäisikö vaan hypätä vai jäädä vielä "uskomaan siihen ihmisessä olevaan hyvään".

Olen huomannut viihtyväni niin paljon ulkoisesti keskenään erilaisten ihmisten parissa, että epäilen koskaan olevani kykeneväinen järjestämään teekutsuja, jonne kaikki tulisivat yhtäaikaa nautiskelemaan toistensa seurasta, hyvästä teestä ja sen seitsemän sortin paakkelseista :)

http://www.youtube.com/watch?v=rZb8CnUzUOc

Lue lisää

"Lapsuus, kyllä"

niin minun lapsuuteni kyllä oli rehellisen raadollista sitä mitä se oli..."kaikki" tiesivät, että äiti oli "hullu", me lapset mukaan lukien...ettei niin näkyvää tosiasiaa käynyt kieltäminen...ja kuten olen kertonut...myös lastensuojelu osallistui tiiviisti meidän lasten elämään...

Varsinaisesti en ole kokenut tulleeni lapsena kiusatuksi...perheolojeni takia...syystä, ettei niissä ympyröissä kenenkään lapsuus tuntunut olevan niin autereista...

Mitä taas tulee aikuisuuten kasvamiseeni...niin se perustui jo hyvin nuorena tehtyihin päätöksiin...että olen erilainen äiti...kuin minun äitini...lapseni eivät koskaan näe minua humalassa...minä keitän, leivon ja pidän kodin kunnossa...ja olen onnellinen...Varsin pitkään pidin tuota harhaani yllä...kieltäytyen näkemästä todellisuutta...ja yrittäen omalla käytökselläni muuttaa sitä kauniimmaksi...

mitä taas tuohon tulee...

"Kun toisinaan on ylikävelty ihan väkisin ja laitettu kuuntelemaan litaniaa siitä, mitä ajattelen, tunnen ja koen ja vastaväittedeni kohdalla on laitettu ne sormet sinne korviin ja huutokilpailuna haukuttu hulluksi ja toivoteltu hoitoon menoa "kaikella rakkaudella"

niin jotain tuollaista koin suhteessa Ännääni...koin että hän koki tietävänsä minusta ja elämästäni kaiken paremmin kuin minä itse...ihan samoin kuin monet täällä netissä...

"Itselläni on romahtanut usko aikuiseen ihmiseen"

mitä taas tuohon tulee...johtuen kaiketi suhteen laadusta ja sen "lyhyehköstä" kestosta...niin tuota uskoani hän ei onnistunut minulta viemään...ei uskoa siihen, että maailmassa on paljon hyviä ja kauniita asioita ja ns. rehellisyyttä...aitoa ystävyyttä ja rakkauttakin...

"että pitäisikö vaan hypätä vai jäädä vielä "uskomaan siihen ihmisessä olevaan hyvään"

jos minun mielipidettäni kysyt...niin suosittelen tuota jälkimmästä...

ihan varmasti on ihmisiä, joissa enimmäkseen on sitä hyvää...vaikka täydellisen hyvää ihmistä ei ole olemassakaan...ihan voisit aloittaa sen hyvään uskomisen itsestäsi...

ihan en osaa ajatella...voiko onnellisuuteen kasvaa...itse ajattelen...että onni koostuu monista hetkistä...kun tuntuu siltä...ei ole mikään pysyvä olotila...eikä riippuvainen toisen ihmisen läsnäolosta...

Se vaan on jotain sellaista elämisen riemua...
kun tuntuu siltä, että hetken tie on kevyt kulkea...

elisakettu kirjoitti:

Niin. Pahimmin satuttaa se tärkeä ihminen, joka ei näe tai halua nähdä sinua kokonaisena tai kokonaisuutena.

Sinä olet silti kokonainen, eivätkä kaikki ole tahtoneet lakata näkemästä. Ja osaat arvostaa toisia nähden heidän kokonaisuutensa ja koskemattomuutensa.

Lue lisää

Narsismi palstalla oltaessa voisi kokonaiseen liittyen vielä tähän lisätä, (viiden pennin lentävän ajatelman) että astia on kokonainen nimenomaan sisältäessään sen tyhjän tilan, jonka voi täyttää. Ja jota voi tietenkin rönsyillen jatkaa vaikka äärettömiin, että rikkinäinenkin asti on merkityksellinen jollekin: siivilöinnissä reiät ovat oleellisia ja mosaiikkitöissä palset löytävät paikkansa.. :)

Arvostaminenkin on jännä juttu:aina ei jaksa arvostaa. Ja toisinaan se oman itsensä arvostaminen lopahtaa siihen samaan jaksamattomuuteen. Ja jaksamattomuuskin on osa kokonaisuutta. Ja näin kokonaisuus on muodostunut pienistä palasista, jotka kaikessa irrallisuudessaankin ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

*Kiitos, sait aivoni liukenemaan universaaliseen kaikensyleilevyyteen ;)*

Toisinaan pelkään, että menetän tämän taipumukseni maailman kovuuksissa, että harjoitukseni kohti suurempaa kovuuden sietokykyä vie minusta kaiken "mielenköyhyyden" :D

Kettu, kannat repussasi myös viisauden kiveä ja sinulla on taito löytää toisia lohduttavat sanat.

- - kirjoitti:

Narsismi palstalla oltaessa voisi kokonaiseen liittyen vielä tähän lisätä, (viiden pennin lentävän ajatelman) että astia on kokonainen nimenomaan sisältäessään sen tyhjän tilan, jonka voi täyttää. Ja jota voi tietenkin rönsyillen jatkaa vaikka äärettömiin, että rikkinäinenkin asti on merkityksellinen jollekin: siivilöinnissä reiät ovat oleellisia ja mosaiikkitöissä palset löytävät paikkansa.. :)

Arvostaminenkin on jännä juttu:aina ei jaksa arvostaa. Ja toisinaan se oman itsensä arvostaminen lopahtaa siihen samaan jaksamattomuuteen. Ja jaksamattomuuskin on osa kokonaisuutta. Ja näin kokonaisuus on muodostunut pienistä palasista, jotka kaikessa irrallisuudessaankin ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

*Kiitos, sait aivoni liukenemaan universaaliseen kaikensyleilevyyteen ;)*

Toisinaan pelkään, että menetän tämän taipumukseni maailman kovuuksissa, että harjoitukseni kohti suurempaa kovuuden sietokykyä vie minusta kaiken "mielenköyhyyden" :D

Kettu, kannat repussasi myös viisauden kiveä ja sinulla on taito löytää toisia lohduttavat sanat.

Lue lisää

Öh...

Jaksamattomuus on normia ja ei pidä kokea syyllisyyttä siitä.

Minä taistelen inhimillisyyden menettämistä vastaan menemällä toistuvasti niiden äärelle. Havaitakseni sen, etten ole se maailmankaikkeuden ainoa ihminen. Kovuusharjoituksissa on aina se vaara.

Kokonaisuuden koossapitämisessä tarvitsemme erilaisia asioita ja arvoja, myös niitä vastakkaisia.

4+5=9 kirjoitti:

"Lapsuus, kyllä"

niin minun lapsuuteni kyllä oli rehellisen raadollista sitä mitä se oli..."kaikki" tiesivät, että äiti oli "hullu", me lapset mukaan lukien...ettei niin näkyvää tosiasiaa käynyt kieltäminen...ja kuten olen kertonut...myös lastensuojelu osallistui tiiviisti meidän lasten elämään...

Varsinaisesti en ole kokenut tulleeni lapsena kiusatuksi...perheolojeni takia...syystä, ettei niissä ympyröissä kenenkään lapsuus tuntunut olevan niin autereista...

Mitä taas tulee aikuisuuten kasvamiseeni...niin se perustui jo hyvin nuorena tehtyihin päätöksiin...että olen erilainen äiti...kuin minun äitini...lapseni eivät koskaan näe minua humalassa...minä keitän, leivon ja pidän kodin kunnossa...ja olen onnellinen...Varsin pitkään pidin tuota harhaani yllä...kieltäytyen näkemästä todellisuutta...ja yrittäen omalla käytökselläni muuttaa sitä kauniimmaksi...

mitä taas tuohon tulee...

"Kun toisinaan on ylikävelty ihan väkisin ja laitettu kuuntelemaan litaniaa siitä, mitä ajattelen, tunnen ja koen ja vastaväittedeni kohdalla on laitettu ne sormet sinne korviin ja huutokilpailuna haukuttu hulluksi ja toivoteltu hoitoon menoa "kaikella rakkaudella"

niin jotain tuollaista koin suhteessa Ännääni...koin että hän koki tietävänsä minusta ja elämästäni kaiken paremmin kuin minä itse...ihan samoin kuin monet täällä netissä...

"Itselläni on romahtanut usko aikuiseen ihmiseen"

mitä taas tuohon tulee...johtuen kaiketi suhteen laadusta ja sen "lyhyehköstä" kestosta...niin tuota uskoani hän ei onnistunut minulta viemään...ei uskoa siihen, että maailmassa on paljon hyviä ja kauniita asioita ja ns. rehellisyyttä...aitoa ystävyyttä ja rakkauttakin...

"että pitäisikö vaan hypätä vai jäädä vielä "uskomaan siihen ihmisessä olevaan hyvään"

jos minun mielipidettäni kysyt...niin suosittelen tuota jälkimmästä...

ihan varmasti on ihmisiä, joissa enimmäkseen on sitä hyvää...vaikka täydellisen hyvää ihmistä ei ole olemassakaan...ihan voisit aloittaa sen hyvään uskomisen itsestäsi...

ihan en osaa ajatella...voiko onnellisuuteen kasvaa...itse ajattelen...että onni koostuu monista hetkistä...kun tuntuu siltä...ei ole mikään pysyvä olotila...eikä riippuvainen toisen ihmisen läsnäolosta...

Se vaan on jotain sellaista elämisen riemua...
kun tuntuu siltä, että hetken tie on kevyt kulkea...

Lue lisää

:) Olet kyllä herttainen, älä minusta huoli.

Tarkoitan tuolla uskoni menettämisellä jotakin kokonaisvaltaisempaa.. Illuusion paljastumista illuusioksi.. että ihminen on ihminen iästä riippumatta.. että ei ole mitään "aikuisuutta" oikeasti, se on vain myytti (calvinistinen myytti, jonka avulla ihmisten mieliin tehtiin tilaa tulevalle uskolle markkina talouteen) jonka avulla kokonainen valtiollinen ihmisiä saadaan toimimaan yhdessä tuumin olemattoman "yhteisen hyvän käsitteen" eteen ilman suurempia pullikointeja ja jonka turvin toisinajattelijoita ja toimijoita voidaan syyttää ja syyllistää huonon ihmisyyden nimissä.

Ihmiset, joiden kanssa olen mieluusti tekemisissä, eivät edusta tällaista tietyntyyppistä aikuista, vaan edustavat enemmänkin - ihmisiä. Ihminen, joka rakastaa, tuntee ja uskovat hyvään - en käytä heistä nimitystä aikuinen.. Mikä varmaan kuulostaa hirveältä!! (yritän lukea itseni ulkopuolisin silmin kirjoittamaani :D )

Elinkin nuoruuteni harhassa, että aikuiset ovat ihmisiä, joiden tunne-elämä on yhtä onnea, vailla suruja ja kaikkeen ikään kuin lankeaa automaattisesti taito suhtautua oikein tämän mystisen aikuisuuden myötä.. Naivia? Kyllä. Ehdottomasti ja mitä suurimmissa määrin.

Elämisen riemu - tuttua. Se mahtuu tuuleen, sateeseen, päiväuniin ja linja-automatkaan täpötäydessä bussissa, syyskävelyihin, kahviloihin, kirjojen tuoksuun, kerrostalojen käsittämättömään rumuuteen jopa.. Siihenkin, kun askelen ollessa painava ja väsymyksestä raskas, oivaltaa, että sekin on ohimenevää..

- - kirjoitti:

Juuri tästä kirjoituksestasi tulee mieleeni, että miten eri tavalla eri ihmiset voivatkaan reagoida.. Itse laskisin tuollaisen vain ehdottomaksi rehellisyydeksi, eli toinen olisi avoin minua kohtaan omassa suhteessaan minuun, joka ei olisi siis yksiavioinen ja hän pitäisi itseään vapaana kulkemaan, eli minulla olisi siis valta päättää hyväksynkö hänen menemisensä vai otanko hatkat :)

Tämä siis vain tähän yhteen kirjoittamaasi viestiin liittyen ja vain tähän, ottamatta mitään muuta kirjoittamastasi huomioon minkäänlaisena kokonaisuutena.

Lue lisää

"Itse laskisin tuollaisen vain ehdottomaksi rehellisyydeksi, eli toinen olisi avoin minua kohtaan omassa suhteessaan minuun, joka ei olisi siis yksiavioinen ja hän pitäisi itseään vapaana kulkemaan, eli minulla olisi siis valta päättää hyväksynkö hänen menemisensä vai otanko hatkat :)"

Kyllä asia oli juurkin noin...
mutta sitten hän itse ikäänkuin mitätöi kaiken tuohon tyyliin...

"että kun otin esille hänen sekavat puheensa ja pyysin tarkennusta, että miten nuo asiat mahtavat oikeasti olla..niin hän ikäänkuin teki tyhjäksi/mitätöi puheensa...sanomalla, että olen tyhmä kun uskon hänen mielikuvitusjuttuihinsa."

että yhtäältä oli naisia...mutta sitten ei ollutkaan...ensin hänen pitkäaikainen seurustelukumppaninsa oli muuttamassa hänen luokseen...sitten siitä tullutkaan mitään...asiat kuulemma muuttuivat...seurustelu toki jatkui...

seuraavaksi hänen luokseen oli muuttamassa olikin se uusi nainen...joka oli/ei ollut naimissa...sittemmin eronnut narsisti eksästään...

sitten Ännä olikin yhtäkisti sinkku...eronnut pitkäaikaisesta kumppanistaan...jossain vaiheessa taas seurustelikin sen uuden naisen kanssa...jonka narsisti eksä oli yrittänyt myrkyttää naisen...sitten ei seurustellutkaan ja joku vanha vuosien takainen hoito olikin eronnut ja hänkin suunitteli muuttoa Ännäni luokse...samalla kun Ännä ja eksä suunittelivat, että josko sitten seurusteltaisiin...

että esimerkkini liittyi tuohon...hänen itsensä tyhjäksi tekemiseen/mitätöimällä omat juttunsa...sillä tavalla että minä olin tyhmä että uskoin hänen mielikuvitusjuttujaan...

että minun kanssani ei ollut kuin seksisuhde...mutta en vaan käsitä noita hänen juttujaan...enkä loppupeleissä heitettyä arviota siitä, että en ole henkisesti terve...syystä, että kritisoin noita hänen juttujaan joissa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää...

jos minä olisin ollut hän...olisin heivannut joutavaisen panon jo ajat sitten...kun olisi luullut että noilta kaikilta häneen rakastuneilta naisilta olisi saanut seksiä riittämiin...kun hän itse jopa kertoi hänellä olevan yhdyntöjä viidesti viikossa...mutta heti perään ihmetteli...mistä hän tuollaisen luvun sai...

että ensin kerrottiin...heti perään sama asia mitätöitiin...ei se niin ollut...minä vaan olen tyhmä kun uskon hänen mielikuvitusjuttuihinsa...

enkä ny tosiaankaan tiedä tänä päivänäkään mikä oli totta ...mikä ei...tuossa lähes vuosi suhteemme päättymisen jälkeen tulleessa spostissa...seikkailee jälleen joku uusi nainen...sen lisäksi...se suhteemme aikana tullut "uusi nainen"/nyt jo vanha ja hänen narsisti miehensä...

Tiedän...kuullostaa hölynpölyltä...mutta tuollaista minulle syötettiin...ja heti perään mitätöitiin...hän naureskeli jopa sukunsa uskovan hänen juttujaan...että hänellä on paljon naisia...

toisaalta taas usein toi esille...ettei hänen rahkeillaan...lyhyt ja ylipainoa niin vain saa naisia...

elisakettu kirjoitti:

Öh...

Jaksamattomuus on normia ja ei pidä kokea syyllisyyttä siitä.

Minä taistelen inhimillisyyden menettämistä vastaan menemällä toistuvasti niiden äärelle. Havaitakseni sen, etten ole se maailmankaikkeuden ainoa ihminen. Kovuusharjoituksissa on aina se vaara.

Kokonaisuuden koossapitämisessä tarvitsemme erilaisia asioita ja arvoja, myös niitä vastakkaisia.

Lue lisää

Parhaimmillaan vastakkaisia näkemyksiä ja arvoja edustavat asiat laajentavat yksilön kokonaisuudesta muodostamaa kuvaa, joten kyllä, tarvitsemme niitä.

Luin jostakin ohimennen, että nykyajalle ominaista on ymmärtämättömyys sitä kohtaan, että ihmisillä saattaa olla toisistaan eriävät mielipiteet samoissakin asioissa.

5+1=6 kirjoitti:

"Itse laskisin tuollaisen vain ehdottomaksi rehellisyydeksi, eli toinen olisi avoin minua kohtaan omassa suhteessaan minuun, joka ei olisi siis yksiavioinen ja hän pitäisi itseään vapaana kulkemaan, eli minulla olisi siis valta päättää hyväksynkö hänen menemisensä vai otanko hatkat :)"

Kyllä asia oli juurkin noin...
mutta sitten hän itse ikäänkuin mitätöi kaiken tuohon tyyliin...

"että kun otin esille hänen sekavat puheensa ja pyysin tarkennusta, että miten nuo asiat mahtavat oikeasti olla..niin hän ikäänkuin teki tyhjäksi/mitätöi puheensa...sanomalla, että olen tyhmä kun uskon hänen mielikuvitusjuttuihinsa."

että yhtäältä oli naisia...mutta sitten ei ollutkaan...ensin hänen pitkäaikainen seurustelukumppaninsa oli muuttamassa hänen luokseen...sitten siitä tullutkaan mitään...asiat kuulemma muuttuivat...seurustelu toki jatkui...

seuraavaksi hänen luokseen oli muuttamassa olikin se uusi nainen...joka oli/ei ollut naimissa...sittemmin eronnut narsisti eksästään...

sitten Ännä olikin yhtäkisti sinkku...eronnut pitkäaikaisesta kumppanistaan...jossain vaiheessa taas seurustelikin sen uuden naisen kanssa...jonka narsisti eksä oli yrittänyt myrkyttää naisen...sitten ei seurustellutkaan ja joku vanha vuosien takainen hoito olikin eronnut ja hänkin suunitteli muuttoa Ännäni luokse...samalla kun Ännä ja eksä suunittelivat, että josko sitten seurusteltaisiin...

että esimerkkini liittyi tuohon...hänen itsensä tyhjäksi tekemiseen/mitätöimällä omat juttunsa...sillä tavalla että minä olin tyhmä että uskoin hänen mielikuvitusjuttujaan...

että minun kanssani ei ollut kuin seksisuhde...mutta en vaan käsitä noita hänen juttujaan...enkä loppupeleissä heitettyä arviota siitä, että en ole henkisesti terve...syystä, että kritisoin noita hänen juttujaan joissa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää...

jos minä olisin ollut hän...olisin heivannut joutavaisen panon jo ajat sitten...kun olisi luullut että noilta kaikilta häneen rakastuneilta naisilta olisi saanut seksiä riittämiin...kun hän itse jopa kertoi hänellä olevan yhdyntöjä viidesti viikossa...mutta heti perään ihmetteli...mistä hän tuollaisen luvun sai...

että ensin kerrottiin...heti perään sama asia mitätöitiin...ei se niin ollut...minä vaan olen tyhmä kun uskon hänen mielikuvitusjuttuihinsa...

enkä ny tosiaankaan tiedä tänä päivänäkään mikä oli totta ...mikä ei...tuossa lähes vuosi suhteemme päättymisen jälkeen tulleessa spostissa...seikkailee jälleen joku uusi nainen...sen lisäksi...se suhteemme aikana tullut "uusi nainen"/nyt jo vanha ja hänen narsisti miehensä...

Tiedän...kuullostaa hölynpölyltä...mutta tuollaista minulle syötettiin...ja heti perään mitätöitiin...hän naureskeli jopa sukunsa uskovan hänen juttujaan...että hänellä on paljon naisia...

toisaalta taas usein toi esille...ettei hänen rahkeillaan...lyhyt ja ylipainoa niin vain saa naisia...

Lue lisää

Lisään vielä...

että Ännäni kertoi epäileeensä, että nimenoman minä olisin ollut tuon spostin takana...luonut sposti osoitteen toisen naisen nimellä...järjestänyt hänelle ansan...ja sen jälkeen tiedottanut hänen silloiselle uudelle naiselleen...

tuo sposti oli päivätty helmikuussa...minulle se lähetetiin kesäkuussa...monta kuukautta varsinaisen tapahtuman jälkeen...

Mikä minua erityisesti mättää...tuossa spostissa...on virallinen jonkun naisen sposti osoite...ja hän kertoi jopa uuden naisensa miehen/sen narsistin nimen...

ja kaiken lisäksi...samoihin aikoihin samantyyppistä asiaa sivuttiin täällä...vastauksena minun viestiini...

jossa pohdin juurikin sitä, että Ännäni antoi ymmärtää tietävänsä paremmin...mitä tein kulloinkin kuin minä itse...

mutta lopputulemaksi hän ilmoitti samantien tietävänsä...
että se naisen eksä oli ollut kaiken takana...ja yhteyttä on otettu lakimiehiin tuon asian tiimoilta...ettei asia häntä vaivaa...

että tapahtuma...ansa oli järjestetty helmikuussa...etten millään käsitä...miksi minulle piti tuollaista lähettää...epäilyksellä, että minä olin spostin takana...kun en tunne ketään noista henkilöistä ja asia oli jo vanha ja kertomansa mukaan selvitettykin...

että tuntui hyvin samalta...ensin kerrottiin...saman tien mitätöitiin...tässä tapauksessa asia oli jo minulle tiedoksi annettaessa selvitetty että naisen mies oli sen takana...kuukausia sitten...mutta silti minua epäiltiin...

tiedän kuullostaa hullulta...mutta noin se vaan meni...jos ei olisi kyse yksityisestä spostista...niin voisin mieluusti antaa sen jollein ulkopuoliselle analysoitavaksi...

17+8=25 kirjoitti:

Lisään vielä...

että Ännäni kertoi epäileeensä, että nimenoman minä olisin ollut tuon spostin takana...luonut sposti osoitteen toisen naisen nimellä...järjestänyt hänelle ansan...ja sen jälkeen tiedottanut hänen silloiselle uudelle naiselleen...

tuo sposti oli päivätty helmikuussa...minulle se lähetetiin kesäkuussa...monta kuukautta varsinaisen tapahtuman jälkeen...

Mikä minua erityisesti mättää...tuossa spostissa...on virallinen jonkun naisen sposti osoite...ja hän kertoi jopa uuden naisensa miehen/sen narsistin nimen...

ja kaiken lisäksi...samoihin aikoihin samantyyppistä asiaa sivuttiin täällä...vastauksena minun viestiini...

jossa pohdin juurikin sitä, että Ännäni antoi ymmärtää tietävänsä paremmin...mitä tein kulloinkin kuin minä itse...

mutta lopputulemaksi hän ilmoitti samantien tietävänsä...
että se naisen eksä oli ollut kaiken takana...ja yhteyttä on otettu lakimiehiin tuon asian tiimoilta...ettei asia häntä vaivaa...

että tapahtuma...ansa oli järjestetty helmikuussa...etten millään käsitä...miksi minulle piti tuollaista lähettää...epäilyksellä, että minä olin spostin takana...kun en tunne ketään noista henkilöistä ja asia oli jo vanha ja kertomansa mukaan selvitettykin...

että tuntui hyvin samalta...ensin kerrottiin...saman tien mitätöitiin...tässä tapauksessa asia oli jo minulle tiedoksi annettaessa selvitetty että naisen mies oli sen takana...kuukausia sitten...mutta silti minua epäiltiin...

tiedän kuullostaa hullulta...mutta noin se vaan meni...jos ei olisi kyse yksityisestä spostista...niin voisin mieluusti antaa sen jollein ulkopuoliselle analysoitavaksi...

Lue lisää

Tulee mieleen, että tuollaisesta sotkuilusta kannattaa pysytellä kaukana.

Vaikka mieli tekeekin tepposet jäädessään "askartelemaan" asian tiimoilla, erityisesti silloin, kun osin uskoo kaiken toisen kertoman ja osin ei tiedä yhtään, että mihin uskoa.

- - kirjoitti:

Tulee mieleen, että tuollaisesta sotkuilusta kannattaa pysytellä kaukana.

Vaikka mieli tekeekin tepposet jäädessään "askartelemaan" asian tiimoilla, erityisesti silloin, kun osin uskoo kaiken toisen kertoman ja osin ei tiedä yhtään, että mihin uskoa.

Lue lisää

"Vaikka mieli tekeekin tepposet jäädessään "askartelemaan" asian tiimoilla, erityisesti silloin, kun osin uskoo kaiken toisen kertoman ja osin ei tiedä yhtään, että mihin uskoa"

juurikin noin...
myönnän että asia askaruttaa minua...

vaikka periatteessa en halua olla missään tekemisissä tuollaisten asioiden/juonitteluiden kanssa...

en olisi halunnut edes tietää koko asiasta...

enkä ymmärrä miksi minun piti saada tuokin asia...

joka oli tapahtunut helmikuussa...tietooni kesäkuussa...kun suhteemme oli päättynyt jo edellisen vuoden syyskuussa...

heitettynä epäilyksellä...että minä olin sen takana...jos kerran asia oli jo selvitetty...

että itseäni ajatelleen olen kallistunut vaihtoehtoon, että koko tuo sposti oli Ännäni keksimä juttu...

siksi sen otinkin sen esimerkiksi tähän aiheeseen...kun puhutaan mielikuvituksesta...jolla ei tunnu olevan mitään rajaa...

että joutuu itsekin tavallaan puistelemaan päätään...että minäkö se hullu olenkin...kun en käsitä mikä on totta...mikä ei...

mutta joo...ny viisain mennä nukkumaan...
ihan mielenkiintoinen keskustelu tämäkin...

10+19=29 kirjoitti:

"Vaikka mieli tekeekin tepposet jäädessään "askartelemaan" asian tiimoilla, erityisesti silloin, kun osin uskoo kaiken toisen kertoman ja osin ei tiedä yhtään, että mihin uskoa"

juurikin noin...
myönnän että asia askaruttaa minua...

vaikka periatteessa en halua olla missään tekemisissä tuollaisten asioiden/juonitteluiden kanssa...

en olisi halunnut edes tietää koko asiasta...

enkä ymmärrä miksi minun piti saada tuokin asia...

joka oli tapahtunut helmikuussa...tietooni kesäkuussa...kun suhteemme oli päättynyt jo edellisen vuoden syyskuussa...

heitettynä epäilyksellä...että minä olin sen takana...jos kerran asia oli jo selvitetty...

että itseäni ajatelleen olen kallistunut vaihtoehtoon, että koko tuo sposti oli Ännäni keksimä juttu...

siksi sen otinkin sen esimerkiksi tähän aiheeseen...kun puhutaan mielikuvituksesta...jolla ei tunnu olevan mitään rajaa...

että joutuu itsekin tavallaan puistelemaan päätään...että minäkö se hullu olenkin...kun en käsitä mikä on totta...mikä ei...

mutta joo...ny viisain mennä nukkumaan...
ihan mielenkiintoinen keskustelu tämäkin...

Lue lisää

"mutta joo...ny viisain mennä nukkumaan...
ihan mielenkiintoinen keskustelu tämäkin."

sen verran tekee mieli vielä lisätä...että toisalta ikäänkuin haluaisi tietää kaiken...mutta toisaalta pelkää...mitä sieltä paljastuisikin...

että millaisen ihmisen kanssa sitä oikein olikaan tekemisissä...haluaisiko sitä sitten perin pohjin tietääkkään...vai onko parempi ettei tiedä...

ja kuittaa kaiken vain mielikuvituksella...

20+8=28 kirjoitti:

"mutta joo...ny viisain mennä nukkumaan...
ihan mielenkiintoinen keskustelu tämäkin."

sen verran tekee mieli vielä lisätä...että toisalta ikäänkuin haluaisi tietää kaiken...mutta toisaalta pelkää...mitä sieltä paljastuisikin...

että millaisen ihmisen kanssa sitä oikein olikaan tekemisissä...haluaisiko sitä sitten perin pohjin tietääkkään...vai onko parempi ettei tiedä...

ja kuittaa kaiken vain mielikuvituksella...

Lue lisää

Hyviä öitä :)

Oli ihan poikkeuksellisen viihtyisä palstailupäivä/ilta, ainakin minulla.

Toivottavasti muillakin!! Pitänee lähteä virittämään mielikuvitustaajuudet mukavien uniseikkailuiden kanssa samalle kanavalle..

elisakettu kirjoitti:

Haluan kysyä sulta jotain, mutta älä ota sitä negatiivisena asiana. Tämä juttu nyt koskettaa minua vain enempi kuin kukaan tietääkään ja siksi kysyn.

Oletko itse joutunut elämään koskaan valheessa tai mielikuvitusmaailmassa? Oletko joutunut näyttelemään jotain muuta kuin - todellisuudessa olet? Tiedätkö millaista on elää epäluulojen ja ennakkoluulojen kohteena?

Lue lisää

"Oletko itse joutunut elämään koskaan valheessa tai mielikuvitusmaailmassa? Oletko joutunut näyttelemään jotain muuta kuin - todellisuudessa olet?"

Huomenta vaan...

Jäin miettimään noita kysymyksiä...itseäni ajatellen...

Että joo...sitähän se minun LR on tavallaan ollut...olen elänyt lähes nelikymppiseksi...omassa itseni luomassa ns. kiltin lapsen roolissa,

Näin jälkeenpäin tiedän, ettei se ihan ominta kuitenkaan ollut...voisko sanoa, että olen kasvanut aikuiseksi...

ja pidän itsestäni nykyään enemmän vähemmän kilttinä...ihmisenä joka osaa puolustaa itseään, omia rajojaan...sallii itsensä olevan vähemmän "kiltti"...huomioidessaan omia tunteitaan...

vaikka se jokin perus "kiltteys" toki taustalla edelleen vaikuttaa...ettei se persoona kaikkineen ole miksikään muuttunut...

elisakettu kirjoitti:

Olet Mää kommentoinut Ilkkikselle mutta hyvä kun toit tuon esille. Itse olen sillä linjoilla ettei kaikki opittu tai omaksuttu "minätuntuma" asioista ole silkkaa mielikuvitusta tai itsekehitettyä defenssiä. Kun on nähnyt ja kokenut asioita siellä ei-pumpulimaailmassa, niin toden totta oppii ennakoimaan tilanteita ja aika piakkoin, mitä alkaa tietyn lauseen, eleen tai teon jälkeen tapahtua. Sanoisin että juuri niissä perheissä, joissa sisäisiä ongelmia on ollut, erityisesti tarkkailevat lapset ovat oppineet havaitsemaan paljonkin mitä tulee sanan tuo.. jälkeen tai mitä merkitsee mairea hymy kun käsi on piilotettu selän taakse.

Ensin se lapsuus. Sitten samoihin asioihin on törmätty muuallakin. Eri ihmiset, mutta samat toimintatavat toistuvat. Se ei ole mitään mielikuvitusta. Se on totisinta totta eikä siinä itselleen valehtelu (ei tuo ole totta, ei se tapahdu jos en ajattele sen tapahtuvan) auta hevon v*ttuakaan. Se tapahtuu kuitenkin. Juuri niin kuin tietää ajattelevansa. Ainoa on reagoida ennakkoon, että kykenee estämään tapahtuvan tai ainakin minimoimaan vahingot.

Lue lisää

"Ensin se lapsuus. Sitten samoihin asioihin on törmätty muuallakin. Eri ihmiset, mutta samat toimintatavat toistuvat. Se ei ole mitään mielikuvitusta. Se on totisinta totta eikä siinä itselleen valehtelu (ei tuo ole totta, ei se tapahdu jos en ajattele sen tapahtuvan) auta hevon v*ttuakaan. Se tapahtuu kuitenkin. Juuri niin kuin tietää ajattelevansa. Ainoa on reagoida ennakkoon, että kykenee estämään tapahtuvan tai ainakin minimoimaan vahingot."

Niin...näin jälkeenpäin ajateltuna...avioliittoni viimeiset vuodet olivat ikäänkuin toisinto lapsuudestani...

Sillä erotuksella...etten ollut enää lapsi...mutta samaa "mallia" sovelsin hyvin pitkään...

mutta noh...ehkä lapseni herättivät minut vihdoin huomamaan etten ollut enää lapsi...minulla oli aikuisen velvollisuudet heitäkin kohtaan...ikäänkuin todellisuus oli sama...mutta minä en enää saanut olla sama ...minun oli pakko muuttua...

vieläkin jos muistelen menneitä...korvissani kaikuu silloin 13 vee tyttäreni lohduton itku....miksi meillä on aina tällaista...

Olisitko ollut valmis tekemään mitä tahansa pelastaaksesi/säilyttääksesi valheellisen kuvasi?

Miten tälläisessä tilanteessa (kuten kuvasit yllä) lähelle pääsee? Sen todellisen - ei kuvitteellisen henkilön? Ettei vahingoita tai pelota häntä pois?

Minun ymmärryksen mukaan se on vaikeaa. Riippuu tietysti myös ikätasosta, panssarin vahvuudesta yms. Onko mielestäsi "sopivalla hetkellä" jopa julkinen romahdus toimivampi kuin hidas hivuttaminen? Onko läheisellä vai etäisellä ihmisellä parempi mahdollisuus lähestyä sitä todellista minää?

elisakettu kirjoitti:

Miten tälläisessä tilanteessa (kuten kuvasit yllä) lähelle pääsee? Sen todellisen - ei kuvitteellisen henkilön? Ettei vahingoita tai pelota häntä pois?

Minun ymmärryksen mukaan se on vaikeaa. Riippuu tietysti myös ikätasosta, panssarin vahvuudesta yms. Onko mielestäsi "sopivalla hetkellä" jopa julkinen romahdus toimivampi kuin hidas hivuttaminen? Onko läheisellä vai etäisellä ihmisellä parempi mahdollisuus lähestyä sitä todellista minää?

Lue lisää

Itsellä oli romahdus, johon liittyi oikeiden ihmisten apu oikeaan aikaan.

Ilman pohjaa ihminen varmaan pitää ne kulissit ja itse näen, että jotain ratkaisevaa pitää käydä, ennen kuin ihmisen on pakko raottaa suojaansa.

Kun on pohjalla, niin sitä ottaa apua keneltä vain, joka on sitä valmis antamaan.
Olennaista on hoitoon ja vertaistukeen ohjaus.
LR -persoonille on oma vertaistuki, joka perustuu 12 -askeleeseen, mutta sitä ennen kannattaa hankkia hoitokontakti.

Kyse on ilmeisesti LR -persoonasta, vai?

ddghkjlöätfyg kirjoitti:

Itsellä oli romahdus, johon liittyi oikeiden ihmisten apu oikeaan aikaan.

Ilman pohjaa ihminen varmaan pitää ne kulissit ja itse näen, että jotain ratkaisevaa pitää käydä, ennen kuin ihmisen on pakko raottaa suojaansa.

Kun on pohjalla, niin sitä ottaa apua keneltä vain, joka on sitä valmis antamaan.
Olennaista on hoitoon ja vertaistukeen ohjaus.
LR -persoonille on oma vertaistuki, joka perustuu 12 -askeleeseen, mutta sitä ennen kannattaa hankkia hoitokontakti.

Kyse on ilmeisesti LR -persoonasta, vai?

Lue lisää

En oleta mitään tässä vaiheessa mutta lr-herkkyystaipumus voisi olla. Hoito on alkanut eri dg:lla. Enkä voi selventää juttua, mutta esille tulivat juuri nuo kysymykset, jotka kommentoin Ilkkikselle 20:10. Kysymys on henkilölle vaikeasta asiasta.

elisakettu kirjoitti:

En oleta mitään tässä vaiheessa mutta lr-herkkyystaipumus voisi olla. Hoito on alkanut eri dg:lla. Enkä voi selventää juttua, mutta esille tulivat juuri nuo kysymykset, jotka kommentoin Ilkkikselle 20:10. Kysymys on henkilölle vaikeasta asiasta.

Lue lisää

Tiedän LR - persoonien saaneen ainakin seuraavia diagnooseja, vaikka kyse ei ole ollut siitä, mutta jotain pitää saada diagnoosia varten, muuten hoitoa ei saada käyntiin.
- dipolaaronen
- vakava depressio

Osalla on ollut narsistisia taipumuksia jne. Osa on ollut rajatila persoonia.

Mutta aina on toivoa (ja itse asiassa aika paljon), jos henkilö itse pystyy näkemään itsessään vikaa ja haluaa parantua.

Niin, no koskapa olisi saanut. Ei ikinä.
Aloituksista, joita on ollut hankala muuksi heti todistaa ne muunnellaan sopiviksi käsitellä - enkä nyt tarkoita normaalia rönsyilyä.

Epäilen, että tämäkin todistellaan normaaliksi minän defenssiksi, eikä siinä sen kummempaa. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole.

Se, mitä aloituksella hain oli narsistisen henkilön mielikuvituksen rajat - onko niitä edes?
Jospa nyt väittäisin sinusta ihan mitä tahansa, miten voisit sen muuksi todistaa - tässä ja nyt? Et niin millään. Olisinko silloin muka oikeassa? Jos noin tekisin, mitä se minulle antaisi? Minä tietäisin, ettei puheessani ole muuta totta kuin se, että olen sen itse keksinyt. Se olisi siis totuus minun mielikuvituksestani ja epärehellisyydestäni. Näin ei eletä valheessa. Valheessa eletään silloin, kun tuon tietäminen ei vaikuta!

Narsistilla on liioitteleva mielikuvitus, jota hän ei hallitse. Narsistin jutuissa on niin paljon ristiriitaisuuksia, ettei hän edes pyri siitä saamaan johdonmukaista.

ent.ilkkis kirjoitti:

Niin, no koskapa olisi saanut. Ei ikinä.
Aloituksista, joita on ollut hankala muuksi heti todistaa ne muunnellaan sopiviksi käsitellä - enkä nyt tarkoita normaalia rönsyilyä.

Epäilen, että tämäkin todistellaan normaaliksi minän defenssiksi, eikä siinä sen kummempaa. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole.

Se, mitä aloituksella hain oli narsistisen henkilön mielikuvituksen rajat - onko niitä edes?
Jospa nyt väittäisin sinusta ihan mitä tahansa, miten voisit sen muuksi todistaa - tässä ja nyt? Et niin millään. Olisinko silloin muka oikeassa? Jos noin tekisin, mitä se minulle antaisi? Minä tietäisin, ettei puheessani ole muuta totta kuin se, että olen sen itse keksinyt. Se olisi siis totuus minun mielikuvituksestani ja epärehellisyydestäni. Näin ei eletä valheessa. Valheessa eletään silloin, kun tuon tietäminen ei vaikuta!

Narsistilla on liioitteleva mielikuvitus, jota hän ei hallitse. Narsistin jutuissa on niin paljon ristiriitaisuuksia, ettei hän edes pyri siitä saamaan johdonmukaista.

Lue lisää

Itse olen kallistumassa siihen, ettei ne rajat ainakaan ihan heti tule vastaan.
- narsisti voi olla oikeasti häkeltynyt kun juoksemaan päästetty kani ei tulekkaan takaisin vaikka hän oli ajatellut asian niin.
- Narsisti kokee olevansa oikeutettu kaikkeen ja kun tulee rajoja vastaan, niin se on toisten syy.
- Narsisti pitää itseään täydellisenä

ent.ilkkis kirjoitti:

Niin, no koskapa olisi saanut. Ei ikinä.
Aloituksista, joita on ollut hankala muuksi heti todistaa ne muunnellaan sopiviksi käsitellä - enkä nyt tarkoita normaalia rönsyilyä.

Epäilen, että tämäkin todistellaan normaaliksi minän defenssiksi, eikä siinä sen kummempaa. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole.

Se, mitä aloituksella hain oli narsistisen henkilön mielikuvituksen rajat - onko niitä edes?
Jospa nyt väittäisin sinusta ihan mitä tahansa, miten voisit sen muuksi todistaa - tässä ja nyt? Et niin millään. Olisinko silloin muka oikeassa? Jos noin tekisin, mitä se minulle antaisi? Minä tietäisin, ettei puheessani ole muuta totta kuin se, että olen sen itse keksinyt. Se olisi siis totuus minun mielikuvituksestani ja epärehellisyydestäni. Näin ei eletä valheessa. Valheessa eletään silloin, kun tuon tietäminen ei vaikuta!

Narsistilla on liioitteleva mielikuvitus, jota hän ei hallitse. Narsistin jutuissa on niin paljon ristiriitaisuuksia, ettei hän edes pyri siitä saamaan johdonmukaista.

Lue lisää

Minun mielestäni taas pahinta valehtelua on sellainen, jossa nähdään ne oman kertomuksen sisältämät ristiriitaisuudet ja ne jätetään sitten tietoisesti pois, jotta kertomus olisi looginen ja kokonaisuutena johdonmukainen. Ja jos sen tekee tietäen, että ne poisjätetyt kohdat ovat merkityksellisiä..

Aloitukseen liittyen, voisi kai miettiä sitäkin, että millä tavalla linkin takaa löytyvien kuvailtujen "tyypitysten" kertomukset itsestään ja elämästään eroaisivat toisistaan? Kenen olisi johdonmukaisin ja sisältäisi vähiten ristiriitaisuuksia tietoisesta poisjättämisestä johtuen vai onko niin, että tietoinen poisjättäminen tekee kertomuksesta erityisen ristiriitaisen?

Mutta tarkoitat varmaan tuolla narsistin juttujen ristiriitaisuuksilla niitä juttuja, jotka menevät ristiin, konkreettisia asioita.. vaikkapa että ensin sanoo juovansa teensä ilman sokeria vaan jotta seuraavana päivänä raivoaa tarjoilijalle siitä, että miksi hänen teessään ei ole sokeria, kun hän on (omasta mielestään) asiasta maininnut, että hän sitä teessään käyttää??

..Mietin vain, että elämä on aika ristiriitaista toisinaan kaikkinensa.

Itse olen kuvitellut, että ristiriitaisuudet ovat säröjä, joita tietynlaiset persoonallisuudet pyrkivät hiomaan pois ennen kuin tieto epätäydellisyydestä vuotaa julkisuuteen.

- - kirjoitti:

Minun mielestäni taas pahinta valehtelua on sellainen, jossa nähdään ne oman kertomuksen sisältämät ristiriitaisuudet ja ne jätetään sitten tietoisesti pois, jotta kertomus olisi looginen ja kokonaisuutena johdonmukainen. Ja jos sen tekee tietäen, että ne poisjätetyt kohdat ovat merkityksellisiä..

Aloitukseen liittyen, voisi kai miettiä sitäkin, että millä tavalla linkin takaa löytyvien kuvailtujen "tyypitysten" kertomukset itsestään ja elämästään eroaisivat toisistaan? Kenen olisi johdonmukaisin ja sisältäisi vähiten ristiriitaisuuksia tietoisesta poisjättämisestä johtuen vai onko niin, että tietoinen poisjättäminen tekee kertomuksesta erityisen ristiriitaisen?

Mutta tarkoitat varmaan tuolla narsistin juttujen ristiriitaisuuksilla niitä juttuja, jotka menevät ristiin, konkreettisia asioita.. vaikkapa että ensin sanoo juovansa teensä ilman sokeria vaan jotta seuraavana päivänä raivoaa tarjoilijalle siitä, että miksi hänen teessään ei ole sokeria, kun hän on (omasta mielestään) asiasta maininnut, että hän sitä teessään käyttää??

..Mietin vain, että elämä on aika ristiriitaista toisinaan kaikkinensa.

Itse olen kuvitellut, että ristiriitaisuudet ovat säröjä, joita tietynlaiset persoonallisuudet pyrkivät hiomaan pois ennen kuin tieto epätäydellisyydestä vuotaa julkisuuteen.

Lue lisää

Tuosta edellä kirjoittamastani jäi pois sana motiivi - vaikka siihen tekstissä viittaankin. Kun motiivina on loukata ja sen vuoksi valehtelee, että saisi loukata on se yksittäisenäkin tapauksena tuomittavampaa ja myös haitallisempaa kuin esim. toista lohdutettaessa.

Tosin itse en ymmärrä - enkä puolusta valehtelun tarvetta, enkä varsinkaan sen merkityksen vähättelyä.

Parhaiten minää puolustaa totuus.

ent.ilkkis kirjoitti:

Tuosta edellä kirjoittamastani jäi pois sana motiivi - vaikka siihen tekstissä viittaankin. Kun motiivina on loukata ja sen vuoksi valehtelee, että saisi loukata on se yksittäisenäkin tapauksena tuomittavampaa ja myös haitallisempaa kuin esim. toista lohdutettaessa.

Tosin itse en ymmärrä - enkä puolusta valehtelun tarvetta, enkä varsinkaan sen merkityksen vähättelyä.

Parhaiten minää puolustaa totuus.

Lue lisää

Voiko sellaisessa tilanteessa, jossa voi todeta, että parhaiten minää puolustaa totuus, niin kysyä, että onko sillä väliä, että kenen totuus? Tai minkälainen totuus?

Jos kohtaat ihmisen, joka on elämässään kuilun partaalla kaikin tavoin, niin miten sen totuuden kertominen auttaa sitä kuilun partaalla olijaa? Onko mahdollista, että ihmisen elämässä on tilanteita, joissa totuuden kertominen aiheuttaa ns. kamelin selän katkeamisen?

Itse olen sillä kannalla, että ei se todellinen totuuskaan aina ole se koko totuus.

- - kirjoitti:

Voiko sellaisessa tilanteessa, jossa voi todeta, että parhaiten minää puolustaa totuus, niin kysyä, että onko sillä väliä, että kenen totuus? Tai minkälainen totuus?

Jos kohtaat ihmisen, joka on elämässään kuilun partaalla kaikin tavoin, niin miten sen totuuden kertominen auttaa sitä kuilun partaalla olijaa? Onko mahdollista, että ihmisen elämässä on tilanteita, joissa totuuden kertominen aiheuttaa ns. kamelin selän katkeamisen?

Itse olen sillä kannalla, että ei se todellinen totuuskaan aina ole se koko totuus.

Lue lisää

Voisin tuoda asian paremmin esille: Tiedätkö koska valehtelet?

Ei sen kummempaa.

ent.ilkkis kirjoitti:

Niin, no koskapa olisi saanut. Ei ikinä.
Aloituksista, joita on ollut hankala muuksi heti todistaa ne muunnellaan sopiviksi käsitellä - enkä nyt tarkoita normaalia rönsyilyä.

Epäilen, että tämäkin todistellaan normaaliksi minän defenssiksi, eikä siinä sen kummempaa. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole.

Se, mitä aloituksella hain oli narsistisen henkilön mielikuvituksen rajat - onko niitä edes?
Jospa nyt väittäisin sinusta ihan mitä tahansa, miten voisit sen muuksi todistaa - tässä ja nyt? Et niin millään. Olisinko silloin muka oikeassa? Jos noin tekisin, mitä se minulle antaisi? Minä tietäisin, ettei puheessani ole muuta totta kuin se, että olen sen itse keksinyt. Se olisi siis totuus minun mielikuvituksestani ja epärehellisyydestäni. Näin ei eletä valheessa. Valheessa eletään silloin, kun tuon tietäminen ei vaikuta!

Narsistilla on liioitteleva mielikuvitus, jota hän ei hallitse. Narsistin jutuissa on niin paljon ristiriitaisuuksia, ettei hän edes pyri siitä saamaan johdonmukaista.

Lue lisää

Ehkä tarkoitit ketjun tarkastelemaan vain narsistisen henkilön mielikuvituksien rajoja, mutta sivunnee nyt muuta näkökulmaa. Toivottavasti mielestäsi hommaa ei kustu jo alkuunsa, mutta minusta aihe on tärkeä muiltakin näkökanteilta. Painotan sanaa vahingollisuus, joka seuraa itsetuhoavan - valheellisessa kuvitteellisessa maailmassa elämistä. Se mitä se tekee itselle ja mitä se tekee toisille.

Oli kyseessä narsisti tai kuka mikä tahansa tunnevammautunut henkilö.

Vai olisiko vaihtoehto bee että käytämme oletusarvoisesti narsistin olevan kyseessä aina henkilöstä joka liukenee tähän mielikuvitusmaailmaan?

Jos puhutaan tunnevammautuneista yleensä, niin rajaa lienee mahdoton arvioida. Silloin se on pääteltävissä vain henkilökohtaisella tasolla. Luulisin, että asia on niin nph:llakin. Jokainen on silti yksilö ja muuttuvassa elämäntilanteessa. Ja rajapinta voi vaihdella eri aikakausina. Tutkittavan mielikuvitusmaailmaan pääseminen voi vaatia tavattoman pitkää ja tiivistä kontaktia.Ainoa mittaroitavissa oleva asia minkä löydän niin on rajapintojen todennäköinen laajeneminen kaikilla, ellei tilanteeseen puututa.

ent.ilkkis kirjoitti:

Voisin tuoda asian paremmin esille: Tiedätkö koska valehtelet?

Ei sen kummempaa.

Mahdollisesti unissani ja toisinaan itselleni (hyvä kikka huonon päivän pelastukseksi tuo itselleen valehtelu). Muuten en ole itseltäni salaa valehdellut.

Tuo ei minun mielestäni kuitenkaan vastannut kysymykseeni muilta osin kuin siltä, että sen totuudenkin voi kertoa toiselle niin kauniisti, että ei koe ihan valehtelevansa.

Olen myös törmännyt ilmiöön, jossa kysymykseen kyllä vastattiin, mutta koska esitetty kysymys ei ollut vastaajan mielestä sanatarkka, niin vastauksesta tuli eräänlainen valhe ollessaan se osatotuus. Kokototuuden kauniimpi puoli siis. Henkilö ei omasta mielestään valehdellut ja minun mielipiteelläni ei ollut siinä elämässä merkitystä, vaikka olen edelleenkin sitä mieltä, että vastasi tyylillään tietäen valehtelevansa (jollakin tasolla sisimmässään uskon että tiesi jo silloin syynsä menettelylleen, en halua uskoa henkilön olevan niin "imbesilli" kuin mitä toisenlainen uskomus asiasta antaisi vastaukseksi)

Mutta, ihmiset käsittävät joitakin asioita vaan niin eri tavoin.

- - kirjoitti:

Mahdollisesti unissani ja toisinaan itselleni (hyvä kikka huonon päivän pelastukseksi tuo itselleen valehtelu). Muuten en ole itseltäni salaa valehdellut.

Tuo ei minun mielestäni kuitenkaan vastannut kysymykseeni muilta osin kuin siltä, että sen totuudenkin voi kertoa toiselle niin kauniisti, että ei koe ihan valehtelevansa.

Olen myös törmännyt ilmiöön, jossa kysymykseen kyllä vastattiin, mutta koska esitetty kysymys ei ollut vastaajan mielestä sanatarkka, niin vastauksesta tuli eräänlainen valhe ollessaan se osatotuus. Kokototuuden kauniimpi puoli siis. Henkilö ei omasta mielestään valehdellut ja minun mielipiteelläni ei ollut siinä elämässä merkitystä, vaikka olen edelleenkin sitä mieltä, että vastasi tyylillään tietäen valehtelevansa (jollakin tasolla sisimmässään uskon että tiesi jo silloin syynsä menettelylleen, en halua uskoa henkilön olevan niin "imbesilli" kuin mitä toisenlainen uskomus asiasta antaisi vastaukseksi)

Mutta, ihmiset käsittävät joitakin asioita vaan niin eri tavoin.

Lue lisää

Ei muuta sanomaani.

elisakettu kirjoitti:

Ehkä tarkoitit ketjun tarkastelemaan vain narsistisen henkilön mielikuvituksien rajoja, mutta sivunnee nyt muuta näkökulmaa. Toivottavasti mielestäsi hommaa ei kustu jo alkuunsa, mutta minusta aihe on tärkeä muiltakin näkökanteilta. Painotan sanaa vahingollisuus, joka seuraa itsetuhoavan - valheellisessa kuvitteellisessa maailmassa elämistä. Se mitä se tekee itselle ja mitä se tekee toisille.

Oli kyseessä narsisti tai kuka mikä tahansa tunnevammautunut henkilö.

Vai olisiko vaihtoehto bee että käytämme oletusarvoisesti narsistin olevan kyseessä aina henkilöstä joka liukenee tähän mielikuvitusmaailmaan?

Jos puhutaan tunnevammautuneista yleensä, niin rajaa lienee mahdoton arvioida. Silloin se on pääteltävissä vain henkilökohtaisella tasolla. Luulisin, että asia on niin nph:llakin. Jokainen on silti yksilö ja muuttuvassa elämäntilanteessa. Ja rajapinta voi vaihdella eri aikakausina. Tutkittavan mielikuvitusmaailmaan pääseminen voi vaatia tavattoman pitkää ja tiivistä kontaktia.Ainoa mittaroitavissa oleva asia minkä löydän niin on rajapintojen todennäköinen laajeneminen kaikilla, ellei tilanteeseen puututa.

Lue lisää

Aloituksessani rajasin tämän aiheen palstan aiheeseen; narsistiin.

Siitä ei keskustelua syntynyt. Se voi johtua ainakin siitä syystä, ettei palstalla olevat halua nähdä narsistia valehtelevana - tai eivät halua omista syistään keskustella narsistin valheellisuudesta ja tod.näk. rajattomasta mielikuvituksen määrästä, jota valheessa eläminen edellyttää.

Joten tämä tässä.

ent.ilkkis kirjoitti:

Aloituksessani rajasin tämän aiheen palstan aiheeseen; narsistiin.

Siitä ei keskustelua syntynyt. Se voi johtua ainakin siitä syystä, ettei palstalla olevat halua nähdä narsistia valehtelevana - tai eivät halua omista syistään keskustella narsistin valheellisuudesta ja tod.näk. rajattomasta mielikuvituksen määrästä, jota valheessa eläminen edellyttää.

Joten tämä tässä.

Lue lisää

"..omista syistään..."

sekä että

Luulen että tuossa piilee muiden riskien lisäksi se, että on riski todella tehdä autismismisia oletuksia : " ..lukee rivien välistä, täydentää totuutta luuloillaan, luulee voivansa lukea toisen ajatukset, kuvitelmat ja mielikuvitusmaailma täydentävät todellisuutta, uskoo taka-ajatuksiin...."

Tähänhän me syyllistymme silti kaiken aikaa.

No siinäpä se sitten.

ent.ilkkis kirjoitti:

Ei muuta sanomaani.

Ei muuta sanojesi sisältämää sanomaa?

(Mikään kirjoittamani ei muuta sinun kirjoittamaasi, sehän on selvä.)

Toisaalta ei vastaa esittämääni suoraan kysymykseenikään mitenkään suoraan.


Yön älyttömien väsymysten tunteina, tuosta tosin voisi ajatella, että mikäli asia olisi noin, narsistien aiheuttamilta ympäristöhaitoilta suojautuisi helposti sanomalla narsistille totuus hänen narsismistaan. Toisaalta olen taipuvainen ajattelemaan, että niillä narsisteilla on sellainen pakottavaa laatua oleva tarve kertoa niitä totuuksia toisille nimenomaan niistä toisista ja nimenomaan niin, että latomalla niitä totuuksia toisesta siihen pöytään yritetään jopa auttaa sitä toista ikäänkuin huomaamaan, että missä epätotuudessa ja mielikuvitusmaailmassa toinen oikein elääkään ja siinä toiminnassa heillä ei ole rajoja, eikä minkäänlaista myötätuntoa toisen ihmisyyden edessä.. Se vankkumaton usko vieläpä oman sanomisensa oikeellisuuteen ja oikeutukseen on sitten ehkä se, joka tekee siitä sen valheen, jossa se narsisti elää. Kun hän ei hetkeäkään mieti, että millä oikeudella hän tekee niin. Oman oikeutuksensa sokaisemana. Tilanteessa jossa toisen reagointikin siihen ännän toimintaan sivuutetaan ..

elisakettu kirjoitti:

"..omista syistään..."

sekä että

Luulen että tuossa piilee muiden riskien lisäksi se, että on riski todella tehdä autismismisia oletuksia : " ..lukee rivien välistä, täydentää totuutta luuloillaan, luulee voivansa lukea toisen ajatukset, kuvitelmat ja mielikuvitusmaailma täydentävät todellisuutta, uskoo taka-ajatuksiin...."

Tähänhän me syyllistymme silti kaiken aikaa.

No siinäpä se sitten.

Lue lisää

Mä täytän ainakin kaikki kohdat tuossa stressitekijäkohdassa :D Eikun tuossa.. (vilkaisu) kohdassa, että mikä määrää vointia, kohta 16.. Tuon taulukon perusteella olen persoonaltani spiraali. Ilmeisesti tuon tarkoitus on kartoittaa niin sanotusti kokonaisvaltaisesti ja enemmän kokoaikaisesti käyttäytymistä määrittäviä tekijöitä, eikä niinkään satunnaisesti.

- - kirjoitti:

Mä täytän ainakin kaikki kohdat tuossa stressitekijäkohdassa :D Eikun tuossa.. (vilkaisu) kohdassa, että mikä määrää vointia, kohta 16.. Tuon taulukon perusteella olen persoonaltani spiraali. Ilmeisesti tuon tarkoitus on kartoittaa niin sanotusti kokonaisvaltaisesti ja enemmän kokoaikaisesti käyttäytymistä määrittäviä tekijöitä, eikä niinkään satunnaisesti.

Lue lisää

Ai sinäkinkö brutukseni? :D

Hirveetä. Tai siis kun vilkaisin tuota taulukkoa, niin taidan maata kaikissa niissä laatikoissa. Ihan siis vain spontaani tunnistus ja tunnustus, ilman suurempaa ajattelua. Kokonaisvaltaisesti taidan olla väsynyt.

Mitähän vielä tämän jälkeen?

Niin ja kiitos päivästä kaikki palstakirjoittajat

*survoutuu lootaan luomilta laatikkounia silmäilemään *

ent.ilkkis kirjoitti:

Niin, no koskapa olisi saanut. Ei ikinä.
Aloituksista, joita on ollut hankala muuksi heti todistaa ne muunnellaan sopiviksi käsitellä - enkä nyt tarkoita normaalia rönsyilyä.

Epäilen, että tämäkin todistellaan normaaliksi minän defenssiksi, eikä siinä sen kummempaa. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole.

Se, mitä aloituksella hain oli narsistisen henkilön mielikuvituksen rajat - onko niitä edes?
Jospa nyt väittäisin sinusta ihan mitä tahansa, miten voisit sen muuksi todistaa - tässä ja nyt? Et niin millään. Olisinko silloin muka oikeassa? Jos noin tekisin, mitä se minulle antaisi? Minä tietäisin, ettei puheessani ole muuta totta kuin se, että olen sen itse keksinyt. Se olisi siis totuus minun mielikuvituksestani ja epärehellisyydestäni. Näin ei eletä valheessa. Valheessa eletään silloin, kun tuon tietäminen ei vaikuta!

Narsistilla on liioitteleva mielikuvitus, jota hän ei hallitse. Narsistin jutuissa on niin paljon ristiriitaisuuksia, ettei hän edes pyri siitä saamaan johdonmukaista.

Lue lisää

"Jospa nyt väittäisin sinusta ihan mitä tahansa, miten voisit sen muuksi todistaa - tässä ja nyt? Et niin millään. Olisinko silloin muka oikeassa? Jos noin tekisin, mitä se minulle antaisi? Minä tietäisin, ettei puheessani ole muuta totta kuin se, että olen sen itse keksinyt. Se olisi siis totuus minun mielikuvituksestani ja epärehellisyydestäni. Näin ei eletä valheessa. Valheessa eletään silloin, kun tuon tietäminen ei vaikuta!"

melkoisen hyvä kuvaus asiasta...
kun tarkemmin lukee ja ajattelee...

- - kirjoitti:

Ei muuta sanojesi sisältämää sanomaa?

(Mikään kirjoittamani ei muuta sinun kirjoittamaasi, sehän on selvä.)

Toisaalta ei vastaa esittämääni suoraan kysymykseenikään mitenkään suoraan.


Yön älyttömien väsymysten tunteina, tuosta tosin voisi ajatella, että mikäli asia olisi noin, narsistien aiheuttamilta ympäristöhaitoilta suojautuisi helposti sanomalla narsistille totuus hänen narsismistaan. Toisaalta olen taipuvainen ajattelemaan, että niillä narsisteilla on sellainen pakottavaa laatua oleva tarve kertoa niitä totuuksia toisille nimenomaan niistä toisista ja nimenomaan niin, että latomalla niitä totuuksia toisesta siihen pöytään yritetään jopa auttaa sitä toista ikäänkuin huomaamaan, että missä epätotuudessa ja mielikuvitusmaailmassa toinen oikein elääkään ja siinä toiminnassa heillä ei ole rajoja, eikä minkäänlaista myötätuntoa toisen ihmisyyden edessä.. Se vankkumaton usko vieläpä oman sanomisensa oikeellisuuteen ja oikeutukseen on sitten ehkä se, joka tekee siitä sen valheen, jossa se narsisti elää. Kun hän ei hetkeäkään mieti, että millä oikeudella hän tekee niin. Oman oikeutuksensa sokaisemana. Tilanteessa jossa toisen reagointikin siihen ännän toimintaan sivuutetaan ..

Lue lisää

Voisin melkein vannoa....muutta antaa olla nyt vielä.

Sinulla ei ilmeisesti ole kovin kattavaa käsitystä minuudesta ja itsen rajoista - seikoista? Omatunnosta? Voidaan puhua myös yliminästä eli superegostakin tässä yhteydessä. - Miten toimii narsistin yliminä? Voidaanko edes olettaa sen toimivan, kun omaatuntoakaan ei ole?

Jos nyt myönnät tiedostavasi hetken/asian, jolloin valehtelet - ei se vielä yksin riitä. Sinussa pitää myös olla kehittyneempi osa, joka estää valehtelun omaksi eduksesi tai toisen loukkaamiseksi. Minä en usko, että yhdenkään normaalin ihmisen tavoite olisi aina valehdella omaksi edukseen tai saattaa julkituotu asia omaksi edukseen. Mutta uskon kyllä, että narsisti toimii niin.

Joko jutun ajatus oli tiedostettu valhe. Ihminen voi esittää toisen esittämän valheen asiasta X, mutta ei se tee hänestä valehtelijaa, mikäli hän ei tiedä asian oikeata laitaa. Jos ideasi oli todistaa, että kaikki valehtelevat, niin varmaan on niinkin, mutta kun katsotaan motiivit ja oma hyöty, seuraakin jotain erkoisempaa.
Narsisti ei ikinä valehtele suojellakseen muita, hän valehtelee aina mitätöidäkseen muut ja omaksi edukseen - mutta taatusti myös väittää valehtelun olevan okey sekä kaikkien valehtelevan, joten koska kaikki joskus valehtelevat on hänellä oikeus puhua palturia kaiken aikaa.

Näinhän se menee.

elisakettu kirjoitti:

"..omista syistään..."

sekä että

Luulen että tuossa piilee muiden riskien lisäksi se, että on riski todella tehdä autismismisia oletuksia : " ..lukee rivien välistä, täydentää totuutta luuloillaan, luulee voivansa lukea toisen ajatukset, kuvitelmat ja mielikuvitusmaailma täydentävät todellisuutta, uskoo taka-ajatuksiin...."

Tähänhän me syyllistymme silti kaiken aikaa.

No siinäpä se sitten.

Lue lisää

No, nyt kun innolla tähän keskusteluun narsistin mielikuvitteesta ja valehtelemisesta osallistuit, oletko sitä mieltä, että narsisti ei valehtele mitätöidäkseen toisen ihmisen, eikä muutenkaan yhtään sen enempää kuin ei-narsistitkaan?

ent.ilkkis kirjoitti:

No, nyt kun innolla tähän keskusteluun narsistin mielikuvitteesta ja valehtelemisesta osallistuit, oletko sitä mieltä, että narsisti ei valehtele mitätöidäkseen toisen ihmisen, eikä muutenkaan yhtään sen enempää kuin ei-narsistitkaan?

Lue lisää

Tämä siis ellulle.

ent.ilkkis kirjoitti:

Tämä siis ellulle.

"Tämä siis ellulle"

saano minä vastata...vaikka menis vähän vierestäkin...
kun tuli yks ajatuskuvio mieleen tuosta sinun...liittyen juurikin tuohon mitätöintiin...

tiedän on typerää kysyä...mutta jotenkin kuitenkin haluaa ettei kaikki koe, että pilaan jokaisen keskustelun...omilla höpinöilläni...

ent.ilkkis kirjoitti:

Voisin melkein vannoa....muutta antaa olla nyt vielä.

Sinulla ei ilmeisesti ole kovin kattavaa käsitystä minuudesta ja itsen rajoista - seikoista? Omatunnosta? Voidaan puhua myös yliminästä eli superegostakin tässä yhteydessä. - Miten toimii narsistin yliminä? Voidaanko edes olettaa sen toimivan, kun omaatuntoakaan ei ole?

Jos nyt myönnät tiedostavasi hetken/asian, jolloin valehtelet - ei se vielä yksin riitä. Sinussa pitää myös olla kehittyneempi osa, joka estää valehtelun omaksi eduksesi tai toisen loukkaamiseksi. Minä en usko, että yhdenkään normaalin ihmisen tavoite olisi aina valehdella omaksi edukseen tai saattaa julkituotu asia omaksi edukseen. Mutta uskon kyllä, että narsisti toimii niin.

Joko jutun ajatus oli tiedostettu valhe. Ihminen voi esittää toisen esittämän valheen asiasta X, mutta ei se tee hänestä valehtelijaa, mikäli hän ei tiedä asian oikeata laitaa. Jos ideasi oli todistaa, että kaikki valehtelevat, niin varmaan on niinkin, mutta kun katsotaan motiivit ja oma hyöty, seuraakin jotain erkoisempaa.
Narsisti ei ikinä valehtele suojellakseen muita, hän valehtelee aina mitätöidäkseen muut ja omaksi edukseen - mutta taatusti myös väittää valehtelun olevan okey sekä kaikkien valehtelevan, joten koska kaikki joskus valehtelevat on hänellä oikeus puhua palturia kaiken aikaa.

Näinhän se menee.

Lue lisää

Narsisti ei välttämättä valehtele koskaan suojellakseen muita, mutta voisin väittää, että juuri narsisti on ensimmäisenä sanomassa yhdeksi valehtelunsa syiksi sen, että halusi suojella toista. Ihan riippuen siitä, mitä hän sellaisen sanomisella saavuttaa. (tai luulee saavuttavansa)

Normaali ihminen myöntäisi valehdelleensa, pyytäisi anteeksi ja sitten sen kanssa voisi keskustella niistä syistä - hänen syistään - että miksi valehteli.

NInnhän se menee. Todellinen totuus puetaan nopeasti hyvältä näyttävään pukuun sen todellisen totuuden paljastumisen estämiseksi, ja mikäs sen enempää vetoaa tavalliseen ja tyhmään kuin sellainen, että toinen ei puhunut totta suojellakseen toista - eli valehteli pyytettömyyttään.

Oikeastaan, se - keskusteleeko tuollaisesta tavallisen ihmisen vai narsistin kanssa, niin sellainen käy ilmi oikeastaan jälkikäteen. Tavallisen ihmisen kanssa keskusteltuasi tiedät syyn valehteluun, narsistin kanssa keskusteltuasi jäät miettimään valhetta ja totuutta - ja epäilet itseäsi: "Onko mahdollista, että minulla on rajoittunut käsitys valehtelusta ja sen epäsuotavuudesta? Olenko liian tiukka vaatiessani toista kertomaan sen totuuden? Jne.."

Tuo, että kertoo eteenpäin jonkun toisen kertomaa tietämättä, että juttu saattoi olla myös valhe.. Niin, siinä yksi pettymyksistäni. Aikuiset ihmiset heittäytyvät tavan tyhmiksi ja juoksevat kieli vyön alla toimittamassa toistensa asioita "kertoilemassa kuulemiaan totuuksia" ja loukkaantuvat vielä, jos heitä ei jaksa kuunnella. Tosin, siitäkin tulee sitten eräänlainen totuus, jota kerrotaan eteenpäin - asia, jota en ihan vielä ole ymmärtänyt täysin, että minkälaisten ihmisten elämä todellakin nivoutuu sen juoruketjun pysyväksi lenkiksi ja jolle on kunnia-asia olla mukana kertomassa eteenpäin kuulemiaan tosiasioita ja vieläpä niin, että mitä negatiivisemmassa valossa, sen herkullisempia totuuksia (ja aina tosia, ehdottomasti).

Minä en usko taas siihen, että narsisti mitenkään erityisen aina olisi valehtelemassa. Ei voi sanoa, tuo on narsisti, se siis valehtelee kaikesta. Mutta uskon (ja tiedän) että tietynlaisilta ihmisiltä käy todella luontevasti sellainen, että otetaan vaikkapa kunnia tehdystä työstä yksin itselleen tai vastaavaa. Ja uskon, että siinä joukossa on enemmän narsisteja kuin aurinkoisena päivänä täyteen tuupatussa torikahvilassa.

6+12=18 kirjoitti:

"Tämä siis ellulle"

saano minä vastata...vaikka menis vähän vierestäkin...
kun tuli yks ajatuskuvio mieleen tuosta sinun...liittyen juurikin tuohon mitätöintiin...

tiedän on typerää kysyä...mutta jotenkin kuitenkin haluaa ettei kaikki koe, että pilaan jokaisen keskustelun...omilla höpinöilläni...

Lue lisää

En ole nykyisestä systeemistä kovinkaan kärryillä, en tunnista enää nimimerkkejä, yhtä lukuunottamatta, enkä tiedä teidän riidoistannekaan - enkä missään nimessä niihin aio osallistua.

Jos tätä halusit kysyä.

Mielestäni keskustelut täällä ovat niin usein menneet "piloille", kun aloituksissa esiintyvää asiaa ei vaan haluta käsitellä. Loppujen lopuksi sitten aloittaja laimataan narsistiksi. Tosin epäilen, että siinäkin ainakin nimimerkki sanelee "jotain".

Syyllisen on löydyttävä - sehän on selvä, jotta oma "virheetön ja syyllisyydestä vapaa" elämä palstalla voisi jatkua.
Minulta on evätty usein kirjoittamisen oikeus tälle palstalle, sen lisäksi että olen syyllinen lähes kaikkeen täällä tapahtuvaan. Minulla ei ole ollut oikeutta esim. puolustaa itseäni. Näin oli ennen - mutta eipä tämä nyt kauheasti näytä muuttuneen - mutta aika näyttää.

elisakettu kirjoitti:

Ai sinäkinkö brutukseni? :D

Hirveetä. Tai siis kun vilkaisin tuota taulukkoa, niin taidan maata kaikissa niissä laatikoissa. Ihan siis vain spontaani tunnistus ja tunnustus, ilman suurempaa ajattelua. Kokonaisvaltaisesti taidan olla väsynyt.

Mitähän vielä tämän jälkeen?

Niin ja kiitos päivästä kaikki palstakirjoittajat

*survoutuu lootaan luomilta laatikkounia silmäilemään *

Lue lisää

Sut on ainakin tehokkaasti lokeroitu :D

*ottaa assit-tassit ja survoo pakkaseen*

Teen susta jääkuutioita kettuseni .. Ja sitten sekoitan yhden Mai Tain ja sitten yhden Long Island Ice Tean ja sitten .. tiputan loput jonkun paidan kauluksesta sisään :)

ent.ilkkis kirjoitti:

En ole nykyisestä systeemistä kovinkaan kärryillä, en tunnista enää nimimerkkejä, yhtä lukuunottamatta, enkä tiedä teidän riidoistannekaan - enkä missään nimessä niihin aio osallistua.

Jos tätä halusit kysyä.

Mielestäni keskustelut täällä ovat niin usein menneet "piloille", kun aloituksissa esiintyvää asiaa ei vaan haluta käsitellä. Loppujen lopuksi sitten aloittaja laimataan narsistiksi. Tosin epäilen, että siinäkin ainakin nimimerkki sanelee "jotain".

Syyllisen on löydyttävä - sehän on selvä, jotta oma "virheetön ja syyllisyydestä vapaa" elämä palstalla voisi jatkua.
Minulta on evätty usein kirjoittamisen oikeus tälle palstalle, sen lisäksi että olen syyllinen lähes kaikkeen täällä tapahtuvaan. Minulla ei ole ollut oikeutta esim. puolustaa itseäni. Näin oli ennen - mutta eipä tämä nyt kauheasti näytä muuttuneen - mutta aika näyttää.

Lue lisää

Yhteenlasku kysyi, saako hän vastata kohtaan, jonka olit tarkoittanut ellulle??

- - kirjoitti:

Narsisti ei välttämättä valehtele koskaan suojellakseen muita, mutta voisin väittää, että juuri narsisti on ensimmäisenä sanomassa yhdeksi valehtelunsa syiksi sen, että halusi suojella toista. Ihan riippuen siitä, mitä hän sellaisen sanomisella saavuttaa. (tai luulee saavuttavansa)

Normaali ihminen myöntäisi valehdelleensa, pyytäisi anteeksi ja sitten sen kanssa voisi keskustella niistä syistä - hänen syistään - että miksi valehteli.

NInnhän se menee. Todellinen totuus puetaan nopeasti hyvältä näyttävään pukuun sen todellisen totuuden paljastumisen estämiseksi, ja mikäs sen enempää vetoaa tavalliseen ja tyhmään kuin sellainen, että toinen ei puhunut totta suojellakseen toista - eli valehteli pyytettömyyttään.

Oikeastaan, se - keskusteleeko tuollaisesta tavallisen ihmisen vai narsistin kanssa, niin sellainen käy ilmi oikeastaan jälkikäteen. Tavallisen ihmisen kanssa keskusteltuasi tiedät syyn valehteluun, narsistin kanssa keskusteltuasi jäät miettimään valhetta ja totuutta - ja epäilet itseäsi: "Onko mahdollista, että minulla on rajoittunut käsitys valehtelusta ja sen epäsuotavuudesta? Olenko liian tiukka vaatiessani toista kertomaan sen totuuden? Jne.."

Tuo, että kertoo eteenpäin jonkun toisen kertomaa tietämättä, että juttu saattoi olla myös valhe.. Niin, siinä yksi pettymyksistäni. Aikuiset ihmiset heittäytyvät tavan tyhmiksi ja juoksevat kieli vyön alla toimittamassa toistensa asioita "kertoilemassa kuulemiaan totuuksia" ja loukkaantuvat vielä, jos heitä ei jaksa kuunnella. Tosin, siitäkin tulee sitten eräänlainen totuus, jota kerrotaan eteenpäin - asia, jota en ihan vielä ole ymmärtänyt täysin, että minkälaisten ihmisten elämä todellakin nivoutuu sen juoruketjun pysyväksi lenkiksi ja jolle on kunnia-asia olla mukana kertomassa eteenpäin kuulemiaan tosiasioita ja vieläpä niin, että mitä negatiivisemmassa valossa, sen herkullisempia totuuksia (ja aina tosia, ehdottomasti).

Minä en usko taas siihen, että narsisti mitenkään erityisen aina olisi valehtelemassa. Ei voi sanoa, tuo on narsisti, se siis valehtelee kaikesta. Mutta uskon (ja tiedän) että tietynlaisilta ihmisiltä käy todella luontevasti sellainen, että otetaan vaikkapa kunnia tehdystä työstä yksin itselleen tai vastaavaa. Ja uskon, että siinä joukossa on enemmän narsisteja kuin aurinkoisena päivänä täyteen tuupatussa torikahvilassa.

Lue lisää

Olet kykenevä melkoiseen liioitteluun - oletko huomannut?

Pulitaan nyt palikoihin uudelleen tämä:
"Joko jutun ajatus oli tiedostettu valhe. Ihminen voi esittää toisen esittämän valheen asiasta X, mutta ei se tee hänestä valehtelijaa, mikäli hän ei tiedä asian oikeata laitaa."

Vastaisit siihen näin: "Tuo, että kertoo eteenpäin jonkun toisen kertomaa tietämättä, että juttu saattoi olla myös valhe.. Niin, siinä yksi pettymyksistäni. Aikuiset ihmiset heittäytyvät tavan tyhmiksi ja juoksevat kieli vyön alla toimittamassa toistensa asioita "kertoilemassa kuulemiaan totuuksia" ja loukkaantuvat vielä, jos heitä ei jaksa kuunnella. Tosin, siitäkin tulee sitten eräänlainen totuus, jota kerrotaan eteenpäin - asia, jota en ihan vielä ole ymmärtänyt täysin, että minkälaisten ihmisten elämä todellakin nivoutuu sen juoruketjun pysyväksi lenkiksi ja jolle on kunnia-asia olla mukana kertomassa eteenpäin kuulemiaan tosiasioita ja vieläpä niin, että mitä negatiivisemmassa valossa, sen herkullisempia totuuksia (ja aina tosia, ehdottomasti)."

Sinun olisi kannattanut pukea tuo alkuperäinen juttusi tuohon muotoon heti, niin olisin saattaanut vastata siihen. Nyt en vastannut tuollaiseen toimintaan, enkä sitä vastatessani tarkoittanut.

Vastaukseni koski lähinnä lakiterminäkin tuttua "hyvässä uskossa" tapahtuvaa toimintaa, jolloin etu valheesta on jollain muulla. En siis mitään keskinäisiä juorukerhoja, joita en edes lue tähän kuuluviksi, mutta tietysti niillä saa asian taas vaihtamaan suuntaa aika reippaastikin.

Esimerkkinä vaikkapa hyväntekeväisyyttä harjoittava henkilö, joka käyttääkin kaikki lahjoitukset omaan elämiseensä. Tähän osallistunut ja eteenpäin suositellut ei ole ollut tietoinen tilanteesta, vaikka se jonakin päivänä huijaukseksi paljastuisikin. Etu puuttuu......

ent.ilkkis kirjoitti:

En ole nykyisestä systeemistä kovinkaan kärryillä, en tunnista enää nimimerkkejä, yhtä lukuunottamatta, enkä tiedä teidän riidoistannekaan - enkä missään nimessä niihin aio osallistua.

Jos tätä halusit kysyä.

Mielestäni keskustelut täällä ovat niin usein menneet "piloille", kun aloituksissa esiintyvää asiaa ei vaan haluta käsitellä. Loppujen lopuksi sitten aloittaja laimataan narsistiksi. Tosin epäilen, että siinäkin ainakin nimimerkki sanelee "jotain".

Syyllisen on löydyttävä - sehän on selvä, jotta oma "virheetön ja syyllisyydestä vapaa" elämä palstalla voisi jatkua.
Minulta on evätty usein kirjoittamisen oikeus tälle palstalle, sen lisäksi että olen syyllinen lähes kaikkeen täällä tapahtuvaan. Minulla ei ole ollut oikeutta esim. puolustaa itseäni. Näin oli ennen - mutta eipä tämä nyt kauheasti näytä muuttuneen - mutta aika näyttää.

Lue lisää

"Syyllisen on löydyttävä - sehän on selvä, jotta oma "virheetön ja syyllisyydestä vapaa" elämä palstalla voisi jatkua"

Niin anteeksi edelleen...tiedän että oli typerää edes kysyä...

mutta pakostakin syytökset "kirjoitan täällä liikaa ja sen vuoksi pilaan kaiken vaikuttaa."..en voi sille mitään...tarkistin jopa äsken, että olen osallistunut aloitussivulla näkyviin 50:n keskusteluketjuista...kahteentoista...mutta tiedän...kun innostun, kirjoitan paljon...sitä en voi kiistää...

mutta joo...se tästä...

aloituksestasi/aiheestasi pidän...ja käsittääkseni siitä on keskusteltukin...
kukin omalla tavallaan...

että palaan aiheeseen tuonnempana...
nyt alkaa velvollisuudet kutsumaan...

5+10=15 kirjoitti:

"Syyllisen on löydyttävä - sehän on selvä, jotta oma "virheetön ja syyllisyydestä vapaa" elämä palstalla voisi jatkua"

Niin anteeksi edelleen...tiedän että oli typerää edes kysyä...

mutta pakostakin syytökset "kirjoitan täällä liikaa ja sen vuoksi pilaan kaiken vaikuttaa."..en voi sille mitään...tarkistin jopa äsken, että olen osallistunut aloitussivulla näkyviin 50:n keskusteluketjuista...kahteentoista...mutta tiedän...kun innostun, kirjoitan paljon...sitä en voi kiistää...

mutta joo...se tästä...

aloituksestasi/aiheestasi pidän...ja käsittääkseni siitä on keskusteltukin...
kukin omalla tavallaan...

että palaan aiheeseen tuonnempana...
nyt alkaa velvollisuudet kutsumaan...

Lue lisää

Minuun näitä ajatuksia ei nyt ainakaan kannata yhdistää.

En ole ikinä sanonut, että kirjoitat täällä liikaa. Enkä varmasti tule koskaan olemaan sitä mieltä. Tyyppiseni kirjoittaja lähtee itse, jos alkaa jonkun kirjoituksia "olla liikaa".

Että sen puolesta voit jatkaa aivan rauhasssa.

ent.ilkkis kirjoitti:

Olet kykenevä melkoiseen liioitteluun - oletko huomannut?

Pulitaan nyt palikoihin uudelleen tämä:
"Joko jutun ajatus oli tiedostettu valhe. Ihminen voi esittää toisen esittämän valheen asiasta X, mutta ei se tee hänestä valehtelijaa, mikäli hän ei tiedä asian oikeata laitaa."

Vastaisit siihen näin: "Tuo, että kertoo eteenpäin jonkun toisen kertomaa tietämättä, että juttu saattoi olla myös valhe.. Niin, siinä yksi pettymyksistäni. Aikuiset ihmiset heittäytyvät tavan tyhmiksi ja juoksevat kieli vyön alla toimittamassa toistensa asioita "kertoilemassa kuulemiaan totuuksia" ja loukkaantuvat vielä, jos heitä ei jaksa kuunnella. Tosin, siitäkin tulee sitten eräänlainen totuus, jota kerrotaan eteenpäin - asia, jota en ihan vielä ole ymmärtänyt täysin, että minkälaisten ihmisten elämä todellakin nivoutuu sen juoruketjun pysyväksi lenkiksi ja jolle on kunnia-asia olla mukana kertomassa eteenpäin kuulemiaan tosiasioita ja vieläpä niin, että mitä negatiivisemmassa valossa, sen herkullisempia totuuksia (ja aina tosia, ehdottomasti)."

Sinun olisi kannattanut pukea tuo alkuperäinen juttusi tuohon muotoon heti, niin olisin saattaanut vastata siihen. Nyt en vastannut tuollaiseen toimintaan, enkä sitä vastatessani tarkoittanut.

Vastaukseni koski lähinnä lakiterminäkin tuttua "hyvässä uskossa" tapahtuvaa toimintaa, jolloin etu valheesta on jollain muulla. En siis mitään keskinäisiä juorukerhoja, joita en edes lue tähän kuuluviksi, mutta tietysti niillä saa asian taas vaihtamaan suuntaa aika reippaastikin.

Esimerkkinä vaikkapa hyväntekeväisyyttä harjoittava henkilö, joka käyttääkin kaikki lahjoitukset omaan elämiseensä. Tähän osallistunut ja eteenpäin suositellut ei ole ollut tietoinen tilanteesta, vaikka se jonakin päivänä huijaukseksi paljastuisikin. Etu puuttuu......

Lue lisää

Minä en kirjoita kuten sinä, enkä näe keskustelun polveilua minkäänlaisena liioitteluna.

Jos sulla on toiveita keskustelun suunnasta tasan, kirjoita ne näkyville, niin että voin tehdä tietoisen päätöksen joko olla noudattamatta toiveitasi tai noudattaa niitä tai sivuuttaa koko keskustelu.

Ihmisen elämä ei ole pelkkää lakia ja narsistinkin elämä kohdistuu tuhoineen ja valheineen myös lakituvan ulkopuolelle. Jos tarkoittaa jotakin toimintaa, sen tarkoittamansa toiminnan voi kirjoittaa näkyville.

Hyvässä uskossa toimiminen ei tietenkään ole valehtelua. Kuvaamassasi esimerkissä, mikäli suosittelijalla ei ole minkään valtakunnan syytä edes epäillä suosittelemansa ihmisen toimintaa epärehelliseksi ja hän ei ole siitä tietoinen, niin silloinhan se on ollut hyvässä uskossa. Lakituvassa - en tiedä miten tuollainen otetaan vastaan. Ihmisethän toimivat useimmiten hyvässä uskossa.

Ja sitten on niitä, jotka vain sanovat toimineensa hyvässä uskossa.

Ja näistä kahdesta alempi esimerkki sisältää sen valehtelijan, ylempi ei.

- - kirjoitti:

Minä en kirjoita kuten sinä, enkä näe keskustelun polveilua minkäänlaisena liioitteluna.

Jos sulla on toiveita keskustelun suunnasta tasan, kirjoita ne näkyville, niin että voin tehdä tietoisen päätöksen joko olla noudattamatta toiveitasi tai noudattaa niitä tai sivuuttaa koko keskustelu.

Ihmisen elämä ei ole pelkkää lakia ja narsistinkin elämä kohdistuu tuhoineen ja valheineen myös lakituvan ulkopuolelle. Jos tarkoittaa jotakin toimintaa, sen tarkoittamansa toiminnan voi kirjoittaa näkyville.

Hyvässä uskossa toimiminen ei tietenkään ole valehtelua. Kuvaamassasi esimerkissä, mikäli suosittelijalla ei ole minkään valtakunnan syytä edes epäillä suosittelemansa ihmisen toimintaa epärehelliseksi ja hän ei ole siitä tietoinen, niin silloinhan se on ollut hyvässä uskossa. Lakituvassa - en tiedä miten tuollainen otetaan vastaan. Ihmisethän toimivat useimmiten hyvässä uskossa.

Ja sitten on niitä, jotka vain sanovat toimineensa hyvässä uskossa.

Ja näistä kahdesta alempi esimerkki sisältää sen valehtelijan, ylempi ei.

Lue lisää

Se olisi varmaan viisasta. Kun nyt olet sitä mieltä, ettei narsisti valehtele yhtään sen enempää kuin muutkaan - ja olet tuonut sen perustelematta esille - hyväksytään ja huomioidaan se sinun mielipiteenäsi.

Olet kuitenkin viettänyt tässä ketjussa paljon enemmän aikaa kuin mitä tuon kirjoittamiseen kuluu. Joten et liioittele?

ent.ilkkis kirjoitti:

Se olisi varmaan viisasta. Kun nyt olet sitä mieltä, ettei narsisti valehtele yhtään sen enempää kuin muutkaan - ja olet tuonut sen perustelematta esille - hyväksytään ja huomioidaan se sinun mielipiteenäsi.

Olet kuitenkin viettänyt tässä ketjussa paljon enemmän aikaa kuin mitä tuon kirjoittamiseen kuluu. Joten et liioittele?

Lue lisää

Toisin sanoen, en saa viettää aikaani siten kun minulla huvittaa ja erityisesti, koska tilasit (tietämättäni) tietynlaisen vastauksen, ja kun et sitä saanut, tiivistät kirjoittamani mielipiteeksi, jollaista en ole varsinaisesti esittänyt ja mitä? Saavutit jotain?

Toisin sanoen, olet sitä mieltä, että kunnian ottaminen yksin itselleen tehdystä työstä (vaikka itse työn tekemiseen olisi osallistunut muitakin) ei ole valehtelua? Katsos kun, tällaisenhan voin esittää mielipiteenäsi, mikäli luen vastaustasi samaan (mielestäni toista mitätöivään) tyyliin kuin mitä sinä mielestäni teet, tekemällä suppean, mustavalkoisen ja hyvin riisutun tiivistelmän vastauksestani.

Olen todellakin pahoillani, että en osaanut aloitukseesi vastava vain: KYllä, narsistit valehtelevat enemmän kuin ketkään, elävät itse luomassaan mielikuvitusmaailmassa ja tekevät sen kaiken hyvin tietoisesti (jopa laskelmoidusti) saavuttaakseen itselleen etuja ja loukatakseen toisia.

Miksi siis en vastannut niin? Koska en usko, että asia kokonaisuudessaan on ihan niin yksinkertaisen yksioikoinen. Minä en usko, että kaikki narsistit ovat patologisia valehtelijoita, jotka tietoisesti ajavat omia etujaan valehdellen päivät pitkät pääksytysten ja motiivinaan nimenomaan loukata toisia. Uskon, että he ovat osin joko sokeita tai kykenemättömiä oman oikeutuksen tunteensa ottaessa ohjat ja vaikka he olisivatkin asiasta tietoisia, se ei ole heidän tietoinen valintansa, että teenpä näin. Jos olisi, heillä ei olisi mittavaa määrää epäloogisuuksia ja ristiriitaisuuksia, vaan heidän toimintansa olisi kaikkinensa hyvin, hyvin, hyvin johdonmukaista.

Kuitenkin, kun tarinoita lukee, nousee mieleen kuva ihmisestä, joka sohii pimeässä päättömänä yrittäen saada aikaiseksi hyvää (ehkäpä jopa niin, että yritys kohdistuu siihen, että he saisivat itselleen sitä hyvän olon täyttymystä - muista viis) mutta eivät vaan tajua toimintojensa todellista lopputulosta, eivätkä hyväksy sitä, vaikka sen heille sanoisikin. Mikä taas sikäli liittyy totuuteen, että he eivät hyväksy toisen sisäistä totuutta erilliseksi omasta sisäisestä totuudestaan, ja joka taas näin perustuu jonkinlaiselle mielikuvitukselle, todellisuuden vastaiselle mukatotuudelle, että he tietäisivät paremmin ja tämän uskonsa kautta he vahvistavat omaa oikeutuksen tunnettaan tajuamatta, että heidän toimillaan on yhteys ympäristönsä pahoinvointiin.

Valehtelevat 24/7 - ei, en usko.

- - kirjoitti:

Toisin sanoen, en saa viettää aikaani siten kun minulla huvittaa ja erityisesti, koska tilasit (tietämättäni) tietynlaisen vastauksen, ja kun et sitä saanut, tiivistät kirjoittamani mielipiteeksi, jollaista en ole varsinaisesti esittänyt ja mitä? Saavutit jotain?

Toisin sanoen, olet sitä mieltä, että kunnian ottaminen yksin itselleen tehdystä työstä (vaikka itse työn tekemiseen olisi osallistunut muitakin) ei ole valehtelua? Katsos kun, tällaisenhan voin esittää mielipiteenäsi, mikäli luen vastaustasi samaan (mielestäni toista mitätöivään) tyyliin kuin mitä sinä mielestäni teet, tekemällä suppean, mustavalkoisen ja hyvin riisutun tiivistelmän vastauksestani.

Olen todellakin pahoillani, että en osaanut aloitukseesi vastava vain: KYllä, narsistit valehtelevat enemmän kuin ketkään, elävät itse luomassaan mielikuvitusmaailmassa ja tekevät sen kaiken hyvin tietoisesti (jopa laskelmoidusti) saavuttaakseen itselleen etuja ja loukatakseen toisia.

Miksi siis en vastannut niin? Koska en usko, että asia kokonaisuudessaan on ihan niin yksinkertaisen yksioikoinen. Minä en usko, että kaikki narsistit ovat patologisia valehtelijoita, jotka tietoisesti ajavat omia etujaan valehdellen päivät pitkät pääksytysten ja motiivinaan nimenomaan loukata toisia. Uskon, että he ovat osin joko sokeita tai kykenemättömiä oman oikeutuksen tunteensa ottaessa ohjat ja vaikka he olisivatkin asiasta tietoisia, se ei ole heidän tietoinen valintansa, että teenpä näin. Jos olisi, heillä ei olisi mittavaa määrää epäloogisuuksia ja ristiriitaisuuksia, vaan heidän toimintansa olisi kaikkinensa hyvin, hyvin, hyvin johdonmukaista.

Kuitenkin, kun tarinoita lukee, nousee mieleen kuva ihmisestä, joka sohii pimeässä päättömänä yrittäen saada aikaiseksi hyvää (ehkäpä jopa niin, että yritys kohdistuu siihen, että he saisivat itselleen sitä hyvän olon täyttymystä - muista viis) mutta eivät vaan tajua toimintojensa todellista lopputulosta, eivätkä hyväksy sitä, vaikka sen heille sanoisikin. Mikä taas sikäli liittyy totuuteen, että he eivät hyväksy toisen sisäistä totuutta erilliseksi omasta sisäisestä totuudestaan, ja joka taas näin perustuu jonkinlaiselle mielikuvitukselle, todellisuuden vastaiselle mukatotuudelle, että he tietäisivät paremmin ja tämän uskonsa kautta he vahvistavat omaa oikeutuksen tunnettaan tajuamatta, että heidän toimillaan on yhteys ympäristönsä pahoinvointiin.

Valehtelevat 24/7 - ei, en usko.

Lue lisää

"en saa viettää aikaani siten kun minulla huvittaa ja erityisesti, koska tilasit (tietämättäni) tietynlaisen vastauksen"

- valhe.

"olet sitä mieltä, että kunnian ottaminen yksin itselleen tehdystä työstä (vaikka itse työn tekemiseen olisi osallistunut muitakin) ei ole valehtelua"

- valhe.

- - kirjoitti:

Toisin sanoen, en saa viettää aikaani siten kun minulla huvittaa ja erityisesti, koska tilasit (tietämättäni) tietynlaisen vastauksen, ja kun et sitä saanut, tiivistät kirjoittamani mielipiteeksi, jollaista en ole varsinaisesti esittänyt ja mitä? Saavutit jotain?

Toisin sanoen, olet sitä mieltä, että kunnian ottaminen yksin itselleen tehdystä työstä (vaikka itse työn tekemiseen olisi osallistunut muitakin) ei ole valehtelua? Katsos kun, tällaisenhan voin esittää mielipiteenäsi, mikäli luen vastaustasi samaan (mielestäni toista mitätöivään) tyyliin kuin mitä sinä mielestäni teet, tekemällä suppean, mustavalkoisen ja hyvin riisutun tiivistelmän vastauksestani.

Olen todellakin pahoillani, että en osaanut aloitukseesi vastava vain: KYllä, narsistit valehtelevat enemmän kuin ketkään, elävät itse luomassaan mielikuvitusmaailmassa ja tekevät sen kaiken hyvin tietoisesti (jopa laskelmoidusti) saavuttaakseen itselleen etuja ja loukatakseen toisia.

Miksi siis en vastannut niin? Koska en usko, että asia kokonaisuudessaan on ihan niin yksinkertaisen yksioikoinen. Minä en usko, että kaikki narsistit ovat patologisia valehtelijoita, jotka tietoisesti ajavat omia etujaan valehdellen päivät pitkät pääksytysten ja motiivinaan nimenomaan loukata toisia. Uskon, että he ovat osin joko sokeita tai kykenemättömiä oman oikeutuksen tunteensa ottaessa ohjat ja vaikka he olisivatkin asiasta tietoisia, se ei ole heidän tietoinen valintansa, että teenpä näin. Jos olisi, heillä ei olisi mittavaa määrää epäloogisuuksia ja ristiriitaisuuksia, vaan heidän toimintansa olisi kaikkinensa hyvin, hyvin, hyvin johdonmukaista.

Kuitenkin, kun tarinoita lukee, nousee mieleen kuva ihmisestä, joka sohii pimeässä päättömänä yrittäen saada aikaiseksi hyvää (ehkäpä jopa niin, että yritys kohdistuu siihen, että he saisivat itselleen sitä hyvän olon täyttymystä - muista viis) mutta eivät vaan tajua toimintojensa todellista lopputulosta, eivätkä hyväksy sitä, vaikka sen heille sanoisikin. Mikä taas sikäli liittyy totuuteen, että he eivät hyväksy toisen sisäistä totuutta erilliseksi omasta sisäisestä totuudestaan, ja joka taas näin perustuu jonkinlaiselle mielikuvitukselle, todellisuuden vastaiselle mukatotuudelle, että he tietäisivät paremmin ja tämän uskonsa kautta he vahvistavat omaa oikeutuksen tunnettaan tajuamatta, että heidän toimillaan on yhteys ympäristönsä pahoinvointiin.

Valehtelevat 24/7 - ei, en usko.

Lue lisää

Kun sulla on noin positiivinen kuva narsisteista ja tunnet niiden sisäsyntyiset tavatkin niin hyvin että voit sanoa etteivät valehtele 24/7 niin mitäs sanot tästä:

Kaverilla oli kaksi perhettä joissa kummassakaan ei tiedetty toisistaan eikä jätkä ollut töissä missään mutta sanoi kyllä olevansa laivan kapteeni. Eksä oli kuulemma vienyt kaikki rahat ja hyvintienaava kapteeni oli sen takia veloissa joten molemmat avokkinsa maksoivat reppanalle lähes kaiken, mitä tämä halusi.

Miten tuommosenkin taustan omaava narsisti ei elänyt valheessa 24/7?

- - kirjoitti:

Sut on ainakin tehokkaasti lokeroitu :D

*ottaa assit-tassit ja survoo pakkaseen*

Teen susta jääkuutioita kettuseni .. Ja sitten sekoitan yhden Mai Tain ja sitten yhden Long Island Ice Tean ja sitten .. tiputan loput jonkun paidan kauluksesta sisään :)

Lue lisää

Kenen kauluksen? :D

Skål!

kysyn vaan kirjoitti:

Kun sulla on noin positiivinen kuva narsisteista ja tunnet niiden sisäsyntyiset tavatkin niin hyvin että voit sanoa etteivät valehtele 24/7 niin mitäs sanot tästä:

Kaverilla oli kaksi perhettä joissa kummassakaan ei tiedetty toisistaan eikä jätkä ollut töissä missään mutta sanoi kyllä olevansa laivan kapteeni. Eksä oli kuulemma vienyt kaikki rahat ja hyvintienaava kapteeni oli sen takia veloissa joten molemmat avokkinsa maksoivat reppanalle lähes kaiken, mitä tämä halusi.

Miten tuommosenkin taustan omaava narsisti ei elänyt valheessa 24/7?

Lue lisää

Kiitos vääntelystä teille kummallekin ja alimmalta kysyn, että jos jollakin tasolla tiedostaa omat valheensa valheiksi, miten silloin elää valheessa?

Täydellisen valheessa elämisen olon joutuvat kantamaan nämä mainitsemasi kaksi avokkia, jotka hyväuskoisuudessaan uskoivat "laivan kapteeniin".

Ja jos kuvani narsisteista nyt on niiiiiiin positiivinen, (ilkkistä lainatakseni, niin -valhe, koska ei se ole, se ei vaan ole mustavalkoinen), niin lisään vielä, että osaltani uskon, että tuollainen aiheuttaa niitä käytöshäiriöitä, jotka vahingoittavat sitä ympäristöä käsittämättömällä tavalla. Se jokin taso, jolla nämä valehtelijat tiedostavat valheensa on sen kaiken mahdollisen pahan kasvualusta, joka saa sen narsistin oireilemaan käsittämättömältä vaikuttavalla tavalla. Kuka valehtelee lisää, kuka juo elämänsä, kuka kiertää pettämässä, kuka uppoutuu työhönsä, mutta niin, että se oikeanlainen taju omasta asiansa tiedostamisesta ei välttämättä koskaan pääse pintaan..

Paetaan sisäistä tyhjyyttä/ahdistusta/mitä siellä nyt onkaan sijaistoimintoihin, kuten vaikkapa puolison mitätöimiseen ja haukkumiseen. Kaikkea määrittää vieläpä narsistin käsittämätön tarve kontrolloida aivan pienen pieniäkin asioita ja puolisot huomaavat hapen loppuvan yhä useammin. Jos tuo kuva on mielestäsi positiivinen, niin ihan miten vaan.

Jos se on mielestäsi sama asia kuin se, että kaikki narsistit valehtelevat 24/7 oman edun ja toisen loukkaamisen vuoksi, niin oikeastaan ei sekään minua haittaa. Minä olen sitä mieltä, että sellainen mielipide on liioitellun yksinkertainen ja ei päde sataprosenttisesti aivan kaikkiin narsisteihin.

Toisin sanoen, narsisti ei mielestäni ole automaattisesti valehtelija niin että hänen mihinkään juttuunsa ei voi uskoa. Tiedän mielipiteeni olevan aivan täydellisen väärän ja ihan täysin järjettömän ja aivan varmasti tuon mielipiteeni myötä, olen jonkun muun mielestä tasan sitä mieltä, että narsisteissa ei mitään muuta olekaan kuin positiivista :) (oliko liioittelua tarpeeksi?)

Voittehan te perustaa vaikka tuon ilkkiksen kanssa keskinäisen keskenänne vannomisen kerhon :) Ja urakalla alkaa tehtailemaan toisille niitä mielipiteitä mitä ne toiset ovat, se kun on niin muodikasta nykyisin.

elisakettu kirjoitti:

Kenen kauluksen? :D

Skål!

Kippis ja kulaus!

*tiirailee ympärilleen*

Missäs se sininuttu on? Vai piileskeleekö se sininuttuisten hyllyllä vaatekaapissa.. :D

Ei sitä oikein muiden kirjoittajien paidan kauluksesta kehtaa. Kokemuksista kun aina jotakin oppii :)

- - kirjoitti:

Kippis ja kulaus!

*tiirailee ympärilleen*

Missäs se sininuttu on? Vai piileskeleekö se sininuttuisten hyllyllä vaatekaapissa.. :D

Ei sitä oikein muiden kirjoittajien paidan kauluksesta kehtaa. Kokemuksista kun aina jotakin oppii :)

Lue lisää

Nutulla on "rojekti" menossa. Palailee ruutuun kai kevään aikana.

Alkuvaiheessa narsistinen henkilö käyttää fantasioituja aiempia kokemuksiaan saadakseen ihailuja poikkeavasta elämästään. Sitähän se juuri on. Se on kaikkea muuta kuin taviskansalla elämä voisi koskaan olla tai sellaiseksi tulla. Hiljalleen mukaan limittyy tulevaisuudenvisioita, joita n aikoo vielä saavuttaa. Nekin ovat massasta poikkeavia, keskivertotaapertajan ulottumattomissa. Ja edelleen motiiveina on ihailu, jonka turvin n loistaa itselleenkin ja vahvistaa itsessään olevaa suuruuskäsitystä. Toisena motiivina on toisen verkkoon uittaminen; eli saaminen mukaan hänen omiin visioihinsa. Siis silloin, kun hän näkee potentiaalin hyödyn toisessa. Merkittävämpiä ovat raha, maine/suhteet, oikeat kontaktit, ulkonäkö, jokin jo itsellä oleva ominaisuus (karisma, musikaalisuus, jokin erityistaito jne), jolla tahkotaan rahaa tai raivataan tulevaisuudessa polkua eteenpäin. Fantasiatyyppi etsii juuri tälläisiä henkilöitä, arvioi kaiken aikaa, kuka olisi potentiaalisin paras ehdokas täyttämään puuttuvan palasen omissa visioissa jota voidaan myös muokata tilanteen vaatiessa.

Arjen edetessä narsisti tuo esille paljon tuttujen, sukulaisten ym ympärillä mahdollisesti häärivien ominaisuuksista yllättävää tietoa. Nämä kaikki on pitkälti negatiivista; tyyliin se on valehtelija, varas, juoppo, narkomaani, rikollinen jne. Syynä tähän on a) hän haluaa sinun pysyttelevän kaukana tästä tietystä henkilöstä, -öistä ja saaattaa sanoakin sen. Se on omien kasvojen paljastumista, koska nämä henkilöt tietävät tai saattavat tietää n-tyypistä jotain sellaista, joka horjuttaa hänen valheiden verkkoa. Eikä n:llä ole varaa antaa uhrin alkaa ajattelevan muulla kuin hänen tarjoamallaan kannalla, koska tässä vaiheessa pelissä on niin paljon. Tässä vaiheessa vältetään vielä muiden suhteiden paljastumista, tarvittaessa hän pidättäytyy niistä.

N puhelee jatkuvasti elämänsä onnistumista ja ihmisistä, jotka ovat estäneet häntä onnistumista. Hyvässä ja pahassa. Tosin hyvä tarkoittaa sitä, mitä hän on onnistunut luomaan ja paha, minkä toiset ovat järjestäneet hänen tielleen. Häntä on myös paljon dokumentoitu, seurattu, stalkattu ja kohdennettu eri viranomaisten ym toimesta. Hän puhuu outoja kokemuksia siitä, kuinka esim entinen työkaveri on ollut sukupuolisuhteessa potilaan, alaikäisen tai sukulaisen kanssa. Todellisuudessa nuo kokemukset ovat hänen ja valehtelee peittääkseen kasvonsa, unohtaakseen häpeän, kostaa samalla (yleensä joka tietää jotain) jollekin tuttavalleen ja viimeiseksi hän haluaa että asia tulee hänen päälleen. Hän varmistelee paljon, että eri ihmiset eivät kohtaa koskaan, mahdollisesti hän itse liikkuu paljon ja keskinäinen aika vietetään tiivisti poissa muiden seurasta. Kaikella tällä turvataan valheet paljastumisen pelko. Siksikin hän saattaa häipyä yllättäen jättäen täyttämästä omaa sopimustaan asioista.

Kun keskustelet n kanssa, hän livauttelee epämääräistä puolihuolimatonta, joka aivan vaikuttaa kuin se olisi kohdennettu sinuun. Asioita joilla ei ole todellisuuspohjaa ja alkuun arvelet että olet ymmärtänyt väärin. Tämä alkaa salakavalasti, hienovireisesti. Se jatkuu suorempana ja myöhemmin muuttuu aggressiiviseksi haukkumiseksi. Tekee sinusta jonkun. Mutta tämän tarkoituksena on heikentää sinua; a)sekä hänen silmissään (et voi olla n:n yläpuolella) b) murtaa omaa tahtoa (jotta olisit alttiimpi n tahdolle).

Hän valehtelee asioista, joiden avulla saa tahtonsa läpi. Hän keksii suunnitelman, johon vetoamalla saa varmistettua hyödyn onnistumisen. Hän voi järjestää näyteltyn tilanteen, jonka tarkoitus on osoittaa sinulle, kuinka sinun tulee toimia, jotta pystyy nopeuttamaan prosessia. Hän keksii keinon, johon toistuvasti vetoamalla myyt omaisuutesi, tyhjennät pankkitilisi, hankit jotain-> hyöty saavuttaa hänet.

Valheellisen elämän tarkoitus ei kuitenkaan ole yksittäisen ihmisen harhautus. Narsisti tarvitsee nämä elementit siitä syystä - tarinan joka hänellä on aina valmiina - koska hänen täytyy ottaa jatkuvasti huomioon suunnitelma b jos a menee mönkään. Takaportti. Kaiken aikaa, valhekerää punoessaan, hänellä raksuttaa; kuinka tehdä siirtoni, miten etenen tuossa ja kun olen tuolla niin miten järjestän tilanteen päästäkseni sinne. Hän toimii suunnitelmallisesti, ennakoivasti, ottaen joskus riskejä ja joskus myös spontaanisti. Mutta sama valheellinen toiminta ja sen monet elementit seuraavat häntä aina olipa kohde kuka ja mikä tahansa.

Illusioitaan hän ei täytä eli lunasta fantasioitaan siksi, koska hän osittain odottaa toisen tekevän ne hänen puolestaan tai aukaisevan tietä. Ne saattavat olla lopulta vain portti uhrin fantasiamaailmaan, jolloin yhteinen tavoite sitoo narsistin ja uhrin toisiinsa. Narsistin oma fantasia voi muuttua uhrin myötä. Se voi muuttua myös suhteen aikana useita kertoja. Mutta tavalla tai toisella uhrilla on rooli varattu kuinka visio toteutetaan. Mutta huom, hän aina omistaa fantasian ja haluaa siitä myös palkinnon itselleen, olipa toinen ponnistellut sen eteen kuinka paljon hyvänsä.

elisakettu kirjoitti:

Alkuvaiheessa narsistinen henkilö käyttää fantasioituja aiempia kokemuksiaan saadakseen ihailuja poikkeavasta elämästään. Sitähän se juuri on. Se on kaikkea muuta kuin taviskansalla elämä voisi koskaan olla tai sellaiseksi tulla. Hiljalleen mukaan limittyy tulevaisuudenvisioita, joita n aikoo vielä saavuttaa. Nekin ovat massasta poikkeavia, keskivertotaapertajan ulottumattomissa. Ja edelleen motiiveina on ihailu, jonka turvin n loistaa itselleenkin ja vahvistaa itsessään olevaa suuruuskäsitystä. Toisena motiivina on toisen verkkoon uittaminen; eli saaminen mukaan hänen omiin visioihinsa. Siis silloin, kun hän näkee potentiaalin hyödyn toisessa. Merkittävämpiä ovat raha, maine/suhteet, oikeat kontaktit, ulkonäkö, jokin jo itsellä oleva ominaisuus (karisma, musikaalisuus, jokin erityistaito jne), jolla tahkotaan rahaa tai raivataan tulevaisuudessa polkua eteenpäin. Fantasiatyyppi etsii juuri tälläisiä henkilöitä, arvioi kaiken aikaa, kuka olisi potentiaalisin paras ehdokas täyttämään puuttuvan palasen omissa visioissa jota voidaan myös muokata tilanteen vaatiessa.

Arjen edetessä narsisti tuo esille paljon tuttujen, sukulaisten ym ympärillä mahdollisesti häärivien ominaisuuksista yllättävää tietoa. Nämä kaikki on pitkälti negatiivista; tyyliin se on valehtelija, varas, juoppo, narkomaani, rikollinen jne. Syynä tähän on a) hän haluaa sinun pysyttelevän kaukana tästä tietystä henkilöstä, -öistä ja saaattaa sanoakin sen. Se on omien kasvojen paljastumista, koska nämä henkilöt tietävät tai saattavat tietää n-tyypistä jotain sellaista, joka horjuttaa hänen valheiden verkkoa. Eikä n:llä ole varaa antaa uhrin alkaa ajattelevan muulla kuin hänen tarjoamallaan kannalla, koska tässä vaiheessa pelissä on niin paljon. Tässä vaiheessa vältetään vielä muiden suhteiden paljastumista, tarvittaessa hän pidättäytyy niistä.

N puhelee jatkuvasti elämänsä onnistumista ja ihmisistä, jotka ovat estäneet häntä onnistumista. Hyvässä ja pahassa. Tosin hyvä tarkoittaa sitä, mitä hän on onnistunut luomaan ja paha, minkä toiset ovat järjestäneet hänen tielleen. Häntä on myös paljon dokumentoitu, seurattu, stalkattu ja kohdennettu eri viranomaisten ym toimesta. Hän puhuu outoja kokemuksia siitä, kuinka esim entinen työkaveri on ollut sukupuolisuhteessa potilaan, alaikäisen tai sukulaisen kanssa. Todellisuudessa nuo kokemukset ovat hänen ja valehtelee peittääkseen kasvonsa, unohtaakseen häpeän, kostaa samalla (yleensä joka tietää jotain) jollekin tuttavalleen ja viimeiseksi hän haluaa että asia tulee hänen päälleen. Hän varmistelee paljon, että eri ihmiset eivät kohtaa koskaan, mahdollisesti hän itse liikkuu paljon ja keskinäinen aika vietetään tiivisti poissa muiden seurasta. Kaikella tällä turvataan valheet paljastumisen pelko. Siksikin hän saattaa häipyä yllättäen jättäen täyttämästä omaa sopimustaan asioista.

Kun keskustelet n kanssa, hän livauttelee epämääräistä puolihuolimatonta, joka aivan vaikuttaa kuin se olisi kohdennettu sinuun. Asioita joilla ei ole todellisuuspohjaa ja alkuun arvelet että olet ymmärtänyt väärin. Tämä alkaa salakavalasti, hienovireisesti. Se jatkuu suorempana ja myöhemmin muuttuu aggressiiviseksi haukkumiseksi. Tekee sinusta jonkun. Mutta tämän tarkoituksena on heikentää sinua; a)sekä hänen silmissään (et voi olla n:n yläpuolella) b) murtaa omaa tahtoa (jotta olisit alttiimpi n tahdolle).

Hän valehtelee asioista, joiden avulla saa tahtonsa läpi. Hän keksii suunnitelman, johon vetoamalla saa varmistettua hyödyn onnistumisen. Hän voi järjestää näyteltyn tilanteen, jonka tarkoitus on osoittaa sinulle, kuinka sinun tulee toimia, jotta pystyy nopeuttamaan prosessia. Hän keksii keinon, johon toistuvasti vetoamalla myyt omaisuutesi, tyhjennät pankkitilisi, hankit jotain-> hyöty saavuttaa hänet.

Valheellisen elämän tarkoitus ei kuitenkaan ole yksittäisen ihmisen harhautus. Narsisti tarvitsee nämä elementit siitä syystä - tarinan joka hänellä on aina valmiina - koska hänen täytyy ottaa jatkuvasti huomioon suunnitelma b jos a menee mönkään. Takaportti. Kaiken aikaa, valhekerää punoessaan, hänellä raksuttaa; kuinka tehdä siirtoni, miten etenen tuossa ja kun olen tuolla niin miten järjestän tilanteen päästäkseni sinne. Hän toimii suunnitelmallisesti, ennakoivasti, ottaen joskus riskejä ja joskus myös spontaanisti. Mutta sama valheellinen toiminta ja sen monet elementit seuraavat häntä aina olipa kohde kuka ja mikä tahansa.

Illusioitaan hän ei täytä eli lunasta fantasioitaan siksi, koska hän osittain odottaa toisen tekevän ne hänen puolestaan tai aukaisevan tietä. Ne saattavat olla lopulta vain portti uhrin fantasiamaailmaan, jolloin yhteinen tavoite sitoo narsistin ja uhrin toisiinsa. Narsistin oma fantasia voi muuttua uhrin myötä. Se voi muuttua myös suhteen aikana useita kertoja. Mutta tavalla tai toisella uhrilla on rooli varattu kuinka visio toteutetaan. Mutta huom, hän aina omistaa fantasian ja haluaa siitä myös palkinnon itselleen, olipa toinen ponnistellut sen eteen kuinka paljon hyvänsä.

Lue lisää

Vastaus kysymykseen on siis ei. Aito kunnon N valehtelee kokoaikaisesti ja aina toisen kustannukselle eikä pelkästään pönkittääkseen egoaan ja mitätöidäkseen. Ei-narsistiset henkilöt osaavat valehdella, mutta ei tässä mittakaavassa koskaan. Viimeinen motiivi jää kyllä narsistilla mielestäni aina hämäräksi. Ehkä se on asia mitä emme pysty päättelemään koskaan.

elisakettu kirjoitti:

Vastaus kysymykseen on siis ei. Aito kunnon N valehtelee kokoaikaisesti ja aina toisen kustannukselle eikä pelkästään pönkittääkseen egoaan ja mitätöidäkseen. Ei-narsistiset henkilöt osaavat valehdella, mutta ei tässä mittakaavassa koskaan. Viimeinen motiivi jää kyllä narsistilla mielestäni aina hämäräksi. Ehkä se on asia mitä emme pysty päättelemään koskaan.

Lue lisää

Nimenomaan niin. Hyvä kirjoitus ja ajatuksella kirjoitettu. Nyt ei enää tarvitsekaan kuin ymmärtää se oikein. Toivon, että ymmärsin sanomasi oikein, vaikka muita en täällä luekaan koskaan oikein - saamastani palautteesta päätellen.

Koska kyse ei ole mistään yksittäisestä henkilöstä tai tapahtumasta vaan koko elämäntavasta, narsisti elää valheessa - kokoaikaisesti.
Ilmeisemmin mitään rajaa ei ole nähtävissä, että narsisti saattaa valehdella aivan mitä tahansa ja aina vaan uudelleen ja uudelleen - silloinkin kun jää kiinni.

Totuudesta narsisti ei piitaa - sen tiedän entuudestaan. Totuus on vain jotakin, minkä voi halutessaan sekoittaa vaikka likaisiin sukkiin.

ent.ilkkis kirjoitti:

Nimenomaan niin. Hyvä kirjoitus ja ajatuksella kirjoitettu. Nyt ei enää tarvitsekaan kuin ymmärtää se oikein. Toivon, että ymmärsin sanomasi oikein, vaikka muita en täällä luekaan koskaan oikein - saamastani palautteesta päätellen.

Koska kyse ei ole mistään yksittäisestä henkilöstä tai tapahtumasta vaan koko elämäntavasta, narsisti elää valheessa - kokoaikaisesti.
Ilmeisemmin mitään rajaa ei ole nähtävissä, että narsisti saattaa valehdella aivan mitä tahansa ja aina vaan uudelleen ja uudelleen - silloinkin kun jää kiinni.

Totuudesta narsisti ei piitaa - sen tiedän entuudestaan. Totuus on vain jotakin, minkä voi halutessaan sekoittaa vaikka likaisiin sukkiin.

Lue lisää

Haluan perustella miksi toin tuon edellä kuvatun esille...Minulla on silti sellainen käsitys, että on eri lailla narsistisesti käyttäytyviä henkilöitä. Jos valheellisen kuvan kokonaisuus ei täytä kokonaisuudessaan toisen housuja, niin onko kyseessä nph vai mikä? Minä en tiedä. Jos puhutaan nph:sta, näen hänet tuollaisena (ainoa esimerkkini). Narsistisia henkilöitä olen kyllä tavannut muitakin. Mutta vain yhden edellä kuvatun. En silti halua blokata toisten kokemuksia vaikka kriteerit olisivat erilaiset. Ja luulen, että valheellinen elämä ja sen käyttö eri tarkoitukseen on erilainen esimerkiksi 20-, 35- ja 50-vuotiailla. Luulen että se kokonaisuusvaltaisuus tiivistyy elettyjen vuosien myötä kuten myös rajaton käytös muuttuu rajattomammaksi.

Totuudesta mille narsisti on kyllä perso: on uskominen häneen. Häntä ei saa epäillä eikä syyttää valheesta. Koskaan.

elisakettu kirjoitti:

Haluan perustella miksi toin tuon edellä kuvatun esille...Minulla on silti sellainen käsitys, että on eri lailla narsistisesti käyttäytyviä henkilöitä. Jos valheellisen kuvan kokonaisuus ei täytä kokonaisuudessaan toisen housuja, niin onko kyseessä nph vai mikä? Minä en tiedä. Jos puhutaan nph:sta, näen hänet tuollaisena (ainoa esimerkkini). Narsistisia henkilöitä olen kyllä tavannut muitakin. Mutta vain yhden edellä kuvatun. En silti halua blokata toisten kokemuksia vaikka kriteerit olisivat erilaiset. Ja luulen, että valheellinen elämä ja sen käyttö eri tarkoitukseen on erilainen esimerkiksi 20-, 35- ja 50-vuotiailla. Luulen että se kokonaisuusvaltaisuus tiivistyy elettyjen vuosien myötä kuten myös rajaton käytös muuttuu rajattomammaksi.

Totuudesta mille narsisti on kyllä perso: on uskominen häneen. Häntä ei saa epäillä eikä syyttää valheesta. Koskaan.

Lue lisää

No mulle tuottaa hankaluuksia tajuta, että on olemassa ihmisiä, jotka valehtelevat 24/7 ja jokainen teko on ikään kuin tarkoin harkittua täydellisen valheen verkon punontaa..

Se ajatus on - vaan - niin - käsittämätön.

Mutta noihinkin olen törmännyt noihin, että jos toinen sanoo käyneensä kaupassa vaikka tiesit hänen olleen matkalla ihan toiseen suuntaan ja ihan eri paikkaan, niin sellaisesta huomauttaminen .. Vaikka ei edes sanoisi toisen valehtelevan.. että kysyy vaan, että etkö käynytkään kaupassa .. Saattaa nostaa huutoraivoreaktion kyttäämisestä ja vainoharhaisuudesta ja kontroilntiyrityksistä sun muusta mukavasta, sellaisesta "normiparisuhteeseen kuuluvastanormikeskustelusta".
-Not.

- - kirjoitti:

No mulle tuottaa hankaluuksia tajuta, että on olemassa ihmisiä, jotka valehtelevat 24/7 ja jokainen teko on ikään kuin tarkoin harkittua täydellisen valheen verkon punontaa..

Se ajatus on - vaan - niin - käsittämätön.

Mutta noihinkin olen törmännyt noihin, että jos toinen sanoo käyneensä kaupassa vaikka tiesit hänen olleen matkalla ihan toiseen suuntaan ja ihan eri paikkaan, niin sellaisesta huomauttaminen .. Vaikka ei edes sanoisi toisen valehtelevan.. että kysyy vaan, että etkö käynytkään kaupassa .. Saattaa nostaa huutoraivoreaktion kyttäämisestä ja vainoharhaisuudesta ja kontroilntiyrityksistä sun muusta mukavasta, sellaisesta "normiparisuhteeseen kuuluvastanormikeskustelusta".
-Not.

Lue lisää

Ei ole normiparisuhdetta johon kuuluu ym normikeskustelu. Tuossakin, päästään taas siihen: epäiletkö minua valheesta? Olet siis sairas kun häntä epäilet. Minusta se on hemmetin kaukana normista tai oikeasta.

Minunkin oli vaikea käsittää että voi olla ihmisiä, jotka tarkoin harkitusti voivat suunnitella valheen verkon punontaa. Eikä järki voi millään mieltää että siellainen on ohminen, jolta odotaa jotain aivan muuta. Ajattelin että olen itse todella vainoharhainen, kun olin havaitsinani Suunnitelman tämän mainitun käytöksessä.

Yhdistelin asiat jälkeenpäin ja vaikutti siltä, että henkilö oli ottanut selvää minusta jo etukäteen. Tarkkaillut jo pidemmän aikaa. Mihin perustan ajatukseni: eri irralliseksi jääneitä kysymyksiä ja tapahtumia, joille ei löytynyt selitystä. Jätetyistä jäljistä. Sitten mato koukkuun ja siimaa syöttämään...

Mutta. Juuri tässä astuu kuvaan mitä sanoin siitä autismisesta oletuksesta:

"lukee rivien välistä, täydentää totuutta luuloillaan, luulee voivansa lukea toisen ajatukset, kuvitelmat ja mielikuvitusmaailma täydentävät todellisuutta, uskoo taka-ajatuksiin.."

Juuri tätä hän kielsi tekemästä. Minä en silti voi tietää totuutta oikeaksi. Ainoa joka puolsi käsitystäni, jonka hyyppä myönsi: kaikki tapahtui vain siksi kun en ollut tehnyt jotain asiaa vuosikymmen taaksepäin mikä oli taas täysin hänen oletuksensa, totuudella ei sillä ollut tekemistä..

Tässä oletusten, kuvitelmien, selitysten etsinnän ja kaiken keskellä haluaisin pyrkiä pelkkään kylmien tosiasioiden tarkastelun ja objektiivisuuteen. Siksi pyrin vastustamaan mielihaluani puhua narsisti-sitä-ja-tätä. Enhän minä ole se, joka tietää vastaukset oikeaksi. Vain on yksi joka tietää, enkä se ole minä.

elisakettu kirjoitti:

Haluan perustella miksi toin tuon edellä kuvatun esille...Minulla on silti sellainen käsitys, että on eri lailla narsistisesti käyttäytyviä henkilöitä. Jos valheellisen kuvan kokonaisuus ei täytä kokonaisuudessaan toisen housuja, niin onko kyseessä nph vai mikä? Minä en tiedä. Jos puhutaan nph:sta, näen hänet tuollaisena (ainoa esimerkkini). Narsistisia henkilöitä olen kyllä tavannut muitakin. Mutta vain yhden edellä kuvatun. En silti halua blokata toisten kokemuksia vaikka kriteerit olisivat erilaiset. Ja luulen, että valheellinen elämä ja sen käyttö eri tarkoitukseen on erilainen esimerkiksi 20-, 35- ja 50-vuotiailla. Luulen että se kokonaisuusvaltaisuus tiivistyy elettyjen vuosien myötä kuten myös rajaton käytös muuttuu rajattomammaksi.

Totuudesta mille narsisti on kyllä perso: on uskominen häneen. Häntä ei saa epäillä eikä syyttää valheesta. Koskaan.

Lue lisää

Niin...kyllä mun mielestäni suhde narsistiin on nimenomaan suhde johonkin epäluotettavaan, valheelliseen. Ja tottakai hän omistaa kaikista sen ainoan totuuden.

Meissä ihmisissä on varmaankin hurjia eroja sen suhteen, miten helposti huomaamme toisen valehtelevan. Toisille se on äärimmäisen hankalaa ja usein näkeekin väitettävän, että tämä johtuisi silkasta kiltteydestä - mutta totuus lienee mutkikkaampi useissa tapauksissa.
Ihminen tekojaan monin tavoin oikeuttaa, narsisti siinäkin lienee mestarisluokkaa - mutta kyllä mulle ainakin tulee paha olo, jos tiedän tehneeni väärin. Jos tilannetta ei syystä tai toisesta pysty siinä enää muuksi muuttamaan, pidän kyllä huolen, ettei se toistu kenenkään kanssa.

Sävyjä unohtamatta.

Eli sinäkin olet puoliso?

Todellisuuskäsitykset ovat mielenkiintoisia. Jos ei todellakaan (siis oikein kovasti ja lujaa ja täysillä TODELLAKAAN) tajua valehtelevansa, ja uskoo omiin juttuihinsa, niin mikä tekee siitä valheen?

Ulkopuolisellehan se on selkeää, koska hän on tavallaan se, jolle valehdellaan. Mutta jos valehtelija ei tiedosta valehtelevansa, mikä tekee hänen jutuistaan sitten hänelle itselleen epätosia?

Luuletko, että entinen puolisosi mahdollisesti tiedosti valehtelevansa ja että teki kaiken tarkoituksella ja aina niin, että ainoa mikä hänellä oli mielessään, oli vain se oma etu?

Mulla nyt on hankaluuksia uskoa, että yksikään ihminen -kukaan, narsisti tai ei- jaksaisi sellaista ja ajatus on ihan täydellisen käsittämätön.

Ja mistä tietää, että on elämässään törmännyt sellaiseen ihmiseen? Pidempiaikaisessa suhteessahan se on ehkä helpompi todeta asianlaidan olevan niin, mutta onko tuollainen "jokahetkinen oman edun tavoittelu" valehtelemalla huomattavissa vaikkapa samantien?

- - kirjoitti:

Eli sinäkin olet puoliso?

Todellisuuskäsitykset ovat mielenkiintoisia. Jos ei todellakaan (siis oikein kovasti ja lujaa ja täysillä TODELLAKAAN) tajua valehtelevansa, ja uskoo omiin juttuihinsa, niin mikä tekee siitä valheen?

Ulkopuolisellehan se on selkeää, koska hän on tavallaan se, jolle valehdellaan. Mutta jos valehtelija ei tiedosta valehtelevansa, mikä tekee hänen jutuistaan sitten hänelle itselleen epätosia?

Luuletko, että entinen puolisosi mahdollisesti tiedosti valehtelevansa ja että teki kaiken tarkoituksella ja aina niin, että ainoa mikä hänellä oli mielessään, oli vain se oma etu?

Mulla nyt on hankaluuksia uskoa, että yksikään ihminen -kukaan, narsisti tai ei- jaksaisi sellaista ja ajatus on ihan täydellisen käsittämätön.

Ja mistä tietää, että on elämässään törmännyt sellaiseen ihmiseen? Pidempiaikaisessa suhteessahan se on ehkä helpompi todeta asianlaidan olevan niin, mutta onko tuollainen "jokahetkinen oman edun tavoittelu" valehtelemalla huomattavissa vaikkapa samantien?

Lue lisää

Kyllä, mutta ensimmäisellä kerroilla sen ehkä antaa mennä.
Jos tilallani olisi ollut terve ihminen, niin hän olisi varmaan ymmärtänyt jo ensitreffeillä, ettää hetkinen, nyt tämä puhuu ristiin. Jälkikäteen mietittynä ensimmäisen kuukauden aikana kaatui jo tosi merkittäviä valheita ja hyväksikäytöstä tuli näkyvää kuukauden kahden kuluessa. Lapset tuli puheeseen myös ensimmisen kuukauden aikana.

Jos oma polla ei olosi ollut pimeä, niin itsesuojeluvaisto olisi lopettanut sen heti alkumetreillä.

fgfdvbjhf kirjoitti:

Kyllä, mutta ensimmäisellä kerroilla sen ehkä antaa mennä.
Jos tilallani olisi ollut terve ihminen, niin hän olisi varmaan ymmärtänyt jo ensitreffeillä, ettää hetkinen, nyt tämä puhuu ristiin. Jälkikäteen mietittynä ensimmäisen kuukauden aikana kaatui jo tosi merkittäviä valheita ja hyväksikäytöstä tuli näkyvää kuukauden kahden kuluessa. Lapset tuli puheeseen myös ensimmisen kuukauden aikana.

Jos oma polla ei olosi ollut pimeä, niin itsesuojeluvaisto olisi lopettanut sen heti alkumetreillä.

Lue lisää

Kyllä hän ihan tietoisesti valehteli!
Kun joku merkittävä valhe meni läpi, sai varastettua joltain vihaamaltaan henkilöltä jotain tai joku joutui vaikeuksiin hänen juttujensa takia, niin hänellä oli sellainen...sairas (hiukan maaniselta näyttävä) omahyväinen hymy/ilme ja hänelle tul sellainen omahyväisyys spurtti... Jälkikäteen olen ajatellut sen mahdollisesti ajatelleen näin "minähän teen, mitä haluan, minä olen teidän kaikkien yläpuolella".
En tiedä, mutta se olisi sopinut siihen spurttiin.

Vastausta häneltä ei myöskään saanut, jos hän ei tietänyt "oikeaa" vastausta. Eli "oikea vastaus" ei tosiaankaan tarkoittanut totuutta. Kun ei tiedä, mitä toinen tietää, niin pitää ensin skannata tilanne, ettei narahda.

Ei syvällisiä keskusteluja, ei kyselyitä (asiallisetkin kyselyt torpattiin saman tien erilaisin tekosyin. Milloin se oli mustasukkaisuutta, milloin kuulustelua, milloin se ei kuulunut minulle, milloin hän ei ollut tilivelvollinen jne. En oikeasti tiennyt paljoa mitään sen tekemisistä ja lopulta en uskaltanut edes kysyä.)

Jos hain hänet ravintoloiden sulkemisajan jälkeen kaupungista, niin se oli lahja minulle (ettei minun tarvitse olla huolissani) tosin jo kotimatkalla sain kuulla kuinka sairaanloisen mustasukkainen olen. Eli se hakeminen lähti hänestä itsestään, mutta käännettiin minun syykseni... ja minä oikeasti ajattelin olevani mustasukkainen, pyysin anteeksi ja yritin muuttua ja olla joustavampi.

Kyllä sitä kiinnijäämistä suojeltiin niin tehokkaasti, että en yhtään epäile hänen ymmärtäneen tekonsa jossain mittakaavassa ihan koko ajan. Hän ei vain välittänyt, sillä minä tai muut ei merkitty hänelle yhtään mitään muuta kuin meistä saatava hyöty.

- - kirjoitti:

Eli sinäkin olet puoliso?

Todellisuuskäsitykset ovat mielenkiintoisia. Jos ei todellakaan (siis oikein kovasti ja lujaa ja täysillä TODELLAKAAN) tajua valehtelevansa, ja uskoo omiin juttuihinsa, niin mikä tekee siitä valheen?

Ulkopuolisellehan se on selkeää, koska hän on tavallaan se, jolle valehdellaan. Mutta jos valehtelija ei tiedosta valehtelevansa, mikä tekee hänen jutuistaan sitten hänelle itselleen epätosia?

Luuletko, että entinen puolisosi mahdollisesti tiedosti valehtelevansa ja että teki kaiken tarkoituksella ja aina niin, että ainoa mikä hänellä oli mielessään, oli vain se oma etu?

Mulla nyt on hankaluuksia uskoa, että yksikään ihminen -kukaan, narsisti tai ei- jaksaisi sellaista ja ajatus on ihan täydellisen käsittämätön.

Ja mistä tietää, että on elämässään törmännyt sellaiseen ihmiseen? Pidempiaikaisessa suhteessahan se on ehkä helpompi todeta asianlaidan olevan niin, mutta onko tuollainen "jokahetkinen oman edun tavoittelu" valehtelemalla huomattavissa vaikkapa samantien?

Lue lisää

Aloituksessani ollut linkki oli juuri sitä varten, että siitä voi katsella, miten käyttäytyy henkilö, joka ei valehtele tietoisesti!!!!!

"Todellisuuskäsitykset ovat mielenkiintoisia. Jos ei todellakaan (siis oikein kovasti ja lujaa ja täysillä TODELLAKAAN) tajua valehtelevansa, ja uskoo omiin juttuihinsa, niin mikä tekee siitä valheen? "

Narsisti valehtelee tietoisesti - valheillaan hän pyrkii omaan etuun. Se, ettei hittojakaan välitä valheidensa seurauksista, ei kerro todellisuuskäsityksistä mitään "mielenkiintoista".

ent.ilkkis kirjoitti:

Aloituksessani ollut linkki oli juuri sitä varten, että siitä voi katsella, miten käyttäytyy henkilö, joka ei valehtele tietoisesti!!!!!

"Todellisuuskäsitykset ovat mielenkiintoisia. Jos ei todellakaan (siis oikein kovasti ja lujaa ja täysillä TODELLAKAAN) tajua valehtelevansa, ja uskoo omiin juttuihinsa, niin mikä tekee siitä valheen? "

Narsisti valehtelee tietoisesti - valheillaan hän pyrkii omaan etuun. Se, ettei hittojakaan välitä valheidensa seurauksista, ei kerro todellisuuskäsityksistä mitään "mielenkiintoista".

Lue lisää

Hän eli yli reilusti varojensa ja teki ylimielisyydessään asioita, jotka kolahti omaan nilkkaan. Hän luuli oikeasti, että hän voi tehdä mitä vain ja hänelle ei satu mitään.
Sitten oli ongelmia kun reaalimaailma tulikin vastaan ja minusta tuntuu, että ne olivat hänelle ihan oikeita yllätyksiä.

Saatan ymmärtää häntä, sillä itsekkään en ollut tässä maailmassa vaan fantasiamaailmassa. Tiesin jollain tasolla jotkut asiat, mutta siirsin ne pois mielestä ja loin tavallaan keinotodellisuuden.
Olin jotain koska... ja sitten en vain käsitellyt niitä tai sitä asiaa, joka oli ristiriidassa käsitykseni kanssa.

Ei meidän suhde olisikaan kestänyt niin pitkään ellei molemmat olisi ollut siellä fantasian puolella (vaikka olimmekin vastakkaiset parit).

Se oli rajatonta elämää... Miksi emme voisi muuttaa viikon kuluttua Australiaan -tyylistä. Itse asiasa olimme useampaan otteeseen muuttamassa ulkomaille ja suunnittelimme jo sitä, mutta sitten oikea elämä tuli ikävästi sotkemaan kuvitelmamme.

Niin kuin aikaisemmin olen laittanut, niin minulla on ollut pahoja ongelmia aikaisemmin.

Samaan päätelmään olen itsekin tullut. Kiitos hyvästä vastauksesta.

Tällä palstalla aikoinaan ihmettelin, miksi eräs kirjoittaja ei ikinä muistanut mitään, mitä itse oli kirjoittanut, mutta tarkasti sen, mitä minä sanoin - varsinkin silloin kun hän sai siitä aihetta riitaan. Lisäksi hän otti kunnian useista ajatuksistani - kuin omistaan.

Tämä syy-seuraussuhteen hahmottamisen vaikeus näkyy myöskin täällä. Kirjoitetussa tekstissä se suorastaan loistaa.

Samasta syystä lienee vuorovaikutusongelmia?

ent.ilkkis kirjoitti:

Samaan päätelmään olen itsekin tullut. Kiitos hyvästä vastauksesta.

Tällä palstalla aikoinaan ihmettelin, miksi eräs kirjoittaja ei ikinä muistanut mitään, mitä itse oli kirjoittanut, mutta tarkasti sen, mitä minä sanoin - varsinkin silloin kun hän sai siitä aihetta riitaan. Lisäksi hän otti kunnian useista ajatuksistani - kuin omistaan.

Tämä syy-seuraussuhteen hahmottamisen vaikeus näkyy myöskin täällä. Kirjoitetussa tekstissä se suorastaan loistaa.

Samasta syystä lienee vuorovaikutusongelmia?

Lue lisää

Niin kuin linkissäsi oli...

Personallisuushäiriöiset käyttäytyy persoonallisuushäiriöisesti...
Oli se sitten narsisti tai jotain muuta.

Onko se nyt niin yllättävää, että sellainen löytyy täältä?

gfhhkjölhhfhjh kirjoitti:

Niin kuin linkissäsi oli...

Personallisuushäiriöiset käyttäytyy persoonallisuushäiriöisesti...
Oli se sitten narsisti tai jotain muuta.

Onko se nyt niin yllättävää, että sellainen löytyy täältä?

Lue lisää

Eihän se ole ollenkaan yllättävää.

Ja tosiasiahan sekin on, että se totuuden valo sulkee valokeilaansa aina sen asian mihin lampunkantaja sen keilan suuntaa :)

Motiivit jäävät tosin aina sen keilan ulkopuolelle, hämärän hellään syleilyyn..