En kärsi masennuksesta. Lääkkeet joita meille annetaan on 'armahdus', vievät kärsimyksen pois, mutta jokainen kuolee jonakin päivänä.
Ajattelin ehdottaa Lääkärille sähköistäreseptiä eutanasia lääkkeisiin.
Eikö ihmisellä jolla ei ole mitään osaa eikä arpaa yhteiskunnallisissa asioissa, ole oikeus myös astua systeemistä niin tahdotessaan ulos?
Tarkoitan, parempi lopettaa päivänsä (perinnölliset sairaudet) sekä lopettaa kärsimykset (halvaksi hallitukselle) , vapaaehtoisin keinoin (kuin rahoittaa huume-katukauppaa).
Tiedän että tiettyjen lääkkeiden nauttiminen alkoholin kanssa on toimiva keino, mutta luulisi sitä syanidia saavan jos on semmonen tauti joka muulla keinoilla ei taltu.
Tarkoitan : Vapaaehtoisesti elämästä luopumista, sitten kun on sen aika.
Mitä väärää siinä olisi? Jos kaikessa hengenvoimissaan tekee sellaisen päätöksen?
Elämä voi olla antibiooteilla ja morffiineilla jatkettua pitkäpiimäistä paskaa niille jotka tahtovat sen loppuvan mielekkäästi.
Ajattelin ehdottaa Lääkärille sähköistäreseptiä eutanasia lääkkeisiin.
Eikö ihmisellä jolla ei ole mitään osaa eikä arpaa yhteiskunnallisissa asioissa, ole oikeus myös astua systeemistä niin tahdotessaan ulos?
Tarkoitan, parempi lopettaa päivänsä (perinnölliset sairaudet) sekä lopettaa kärsimykset (halvaksi hallitukselle) , vapaaehtoisin keinoin (kuin rahoittaa huume-katukauppaa).
Tiedän että tiettyjen lääkkeiden nauttiminen alkoholin kanssa on toimiva keino, mutta luulisi sitä syanidia saavan jos on semmonen tauti joka muulla keinoilla ei taltu.
Tarkoitan : Vapaaehtoisesti elämästä luopumista, sitten kun on sen aika.
Mitä väärää siinä olisi? Jos kaikessa hengenvoimissaan tekee sellaisen päätöksen?
Elämä voi olla antibiooteilla ja morffiineilla jatkettua pitkäpiimäistä paskaa niille jotka tahtovat sen loppuvan mielekkäästi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikäli noin ajattelee niin silloin ei kannata tänne edes syntyäkkään. Olen kristitty ja uskon, että jokaisen ihmisen elämällä on ainakin tämä Luojan antama syvällisin tarkolitus ja kärsimys kuuluu osana vähemmän tai enemmän tähän ajalliseen elämään. Jos olisin ateisti niin voisin ajatella ja ymmärtää noin, mutta ihan rehellisesti en voi yhtyä tuohon.
Ja ei tämä matka ajassa niin pitkä ole: harva on täällä sataa vuotta? Aina myös itsemurha on jollekin "kannustus" , että tämä juttu ei täällä kannata, se jättää jälkeensä myös paljon surua....
Kunnioitan sinun oikeutta ja tapaa pohtia elämää avoimesti. Minulla on myös yksi kristitty ystävä, joka olisi valmis lähtemään täätä, mutta juuri nämä seikat pidättävät häntä täällä ja hänellä on myös suuri suku ympärillä: lapsia ja lastenlapsia. Tiedän että tuollainen pohdiskelu helpottaa joitakin ja antaa ajatuksen, että on sitten sen viimeinen takaportti josta paeta, jos sietämättömäksi elämä käy, vaikka eivät koskaan päädykkään omaehtoiseen kuolemaan.
Kun Jumalakin hylkää, kyllä silloin saa täältä hyvillä mielin lähteä. Niinhän siinä kävi Jeesuksellekkin. Jumalani, jumalani miksi minut hylkäsit...